FINSQUIRT.FI

Mutta jos Benkun edellinen kommentti koski nimenomaan ensiön yli olevaa konkkaa, miltä se ainakin vaikuttaa...

Kuinka niin päättelit minun tarkoittavan kytkentää ensiön 'yli'? En todellakaan, vaan syötön ja runkomaan välille, kuten se kaikissa OEM kytkennöissäkin on tehty ja tehdään.

Ihan vaan ...

Niin siis tämä kondensaattori on tarkoitus kytkeä puolan/puolien plus-syötön ja ns. runkomaan väliin. Puolan ensiökäämiä maadoittava johto on kokonaan eri asia, ja siihen en kytkisi mitään muuta kuin varsinaisen puolaa ohjaavan pääteasteen.

Aivan niinkuin tätä kondensaattoriasiaa kysyneen ...

Koska jännite puolan alapäässä nousee suhteellisen korkeaksi juuri ennen kuin kipinä syttyy. Arvo riippuu mm. puolan muuntosuhteesta ja jännitteestä joka tarvitaan kipinän sytyttämiseen sillä hetkellä (lämpötila, sylinteripaine, ilmavälin suuruus ym.).

Sopivia suuruusluokkaa konkan jännitekestolle ...

Jännitekestoa laittaisin reilusti enemmän kuin 100V, ainakin 400Vdc.

Näyttää optolta, PC817 lukeeko kotelon päällä?
Google löytää tuolla hakusanalla loput.

Onko nyt aivan varma että kipinä tulee ja se on kunnollinen?

Sain tekstistä sellaisen käsityksen että puola on testattu toisessa autossa ja se toimisi. Mutta volvossa sytkäkivet olisivat säkenöineet (mitä siis?) aikaisemmin, ja tämä olisi korjattu.
Kuinka ne oli kytketty, mitä oli tapahtunut ja ...

Silikonikaapelit kestävät paremmin lämpöä. Ja ovat erittäin taipuisia.
Suojavaipallista mallia saattaa joutua vähän aikaa etsimään.

Pätkimisen kohdalla koneen vääntöhuippu eikä vaan jaksa enään sytyttää?
Koeta pienentää kärkiväliä?

Muita huonoja arvauksia:
- joku sopiva resonanssi jotta VR-anturi heiluu trikkerin suhteen ja signaali vääristyy -> onko kiinnitys tukeva?
- tuossa kohdin vaatii suuren toisiojännitteen -> jaksaa ...

tarkennatko tuota alasveto vastusta tuohon A kytkentään, miksi laittaisit sen?

Samasta syystä miksi B ja C kytkennöissä on ylösvetovastus - että jokin vetäisi signaalia myös toiseen suuntaan. Onko sillä tuossa käytössä kuinka tarvetta riippuu siitä vetääkö puola jo itsessään sitä alas.

Samalla ...

Kerronpa nyt oman käsitykseni asiasta, vaikka kaikki esittämäni kytkennät eivät ole foorumissa sallittuja.

Käsitin itse tämän ohjeistuksen niin että puolaa ohjataan suoraan prossun pinnillä. Käsitin varmaankin asian väärin.

Luultavasti kaikki esitetyt A, B ja C kytkennät ovat toimivia. Tosin ...

Ei kun tässä kytkennässä josta JaniM kysyi:

Tuostakaan ei selviä voiko ohjata suoraan prossulta etuvastuksella vai tarviiko ylösvedon kuitenkin?

Johon vastasit:

Laita vaan ylösveto, se ei ainakaan riko mitään.

Ilmeisesti te nyt tarkoitatte ylösvedolla sitä että lisätään transistori ...

Kerrotko minulle miksi ylösveto on parempi kuin alasveto tuossa linkitetyn pdf:n kytkennässä, jos ylösvedolla puola lataantuu?

Normaalisti prossun pinniä vedetään aktiivisesti ylös ja alas niin puolan aktiiviseen suuntaan vetävällä vastuksella on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Sitä minä tässä vain hain että jos prossu syystä tai toisesta sekoaa että sen sytkäohjaus ei toimi (pinni on Hi-Z), aktiiviseen suuntaan oleva veto ...

Haluat varmaan sen ylös/alasvedon siihen suuntaan missä puola ei lataudu jos prossulta ei tule ohjausta.

Normaalisti prossun pinniä vedetään aktiivisesti ylös ja alas niin puolan aktiiviseen suuntaan vetävällä vastuksella on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Kuinkahan suureksi puolan flyback jännite mahtaa nousta? Jos etsisi jonkun edullisen kytkintransistorin... Ei taida megan suutinfetit kestää, mutta joku muu ehkä.

Jännite vaihtelee koko ajan riippuen puolasta ja sylinteripaineesta ym. Suutinfettien jännitekesto ei riitä ollenkaan.

Jonkinlainen ...

Yksi vaihtoehto lienee 74HC123 plus parit oheiskomponentit.

Puolahan on muuntaja, ja muuntaja toimii kumminkin päin. Jos ajat kahta erillistä puolaa rinnakkain hukkakipinätyylillä, niin se "hukkaan" lyövä puola varastaa tehot siitä toisesta puolasta ensiökäämin kautta. Neloskoneen hukkakipinäpuolassa on vaan kaks puolaa sisällä, mutta kummastakin puolasta ...

Benkku wrote:

_P_ wrote:Btw, liittyen tuohon nakutustunnistus IC:hen. Olet varmaan lukenut muistaakseni Saabille tehdyn lopputyön aiheesta?

Kyllä - olen tainnut senkin lukea, muutaman muunkin piirin ympärillä pyörivän paperin ohella.

Herättääkö tämä mielleyhtymän aikaisemman postini ensimmäiseen lauseeseen?

Voisitko linkittää ohjaimen skeman niin voitaisiin vähän katsoa noita "kilpakäyttötason" kytkentöjä?

En. Koska kaupallisena eivät niitä julkaise, mutta jotta uteliaisuutesi tyydytyy laitetaan komponenttilistaa...


Tiedäthän vanhan sananlaskun että ei se koko vaan kuinka sitä käyttää. Sama ...

Eikös toikin Syvecs ole niihin katuvessoihin
"An ECU which has been custom developed for Road cars"
Ei taida olla kilpakäyttöön kuin liitin :D

No se liitin nyt varsinkaan ei ole kilpakäyttöön, muut ominaisuudet ovat esim. piirilevyn kalustuksesta, piiritason kytkennöistä yms. perusasioista ...

Kannattaa vaihtaa se vastus, tuohon sopivaa anturia taitaa olla paaaljon vaikeampi löytää ja jos sattuisi löytämään niin ei se varmaan olisi enää kiinnityksiltään samanlainen.

Jokin 2k0 tai 2k2 vastus voisi olla sopiva, noilla saisi vielä 400mV tienoille jännitettä mittauskytkentään 100C ...

Sinun megassa oleva jännitteenjakovastus ei ole´sopiva tuolle anturille.

Minkä kokoinen vastus sinulla on R7? Entä mitä mittasit tuolle anturille resistansseiksi noissa lämpötiloissa?

Easythermin tekemästä .inc tiedostosta saat pienellä työllä tulkattua minkälaisin hyppäyksin mega lukee lämpötilat.

Juu noilla muutoksilla pitäisi toimia. Se huono puoli muuten ediksessä on että sytkää ei voi katkoa.

Tuolla samalla sivulla mainittiin myös vauhtipyörän 36-1 trikkeri mutta tuomittiin se samalla käyttökelvottomaksi. Lähinnä kait tarkoitettiin että jos edistä johonkin muuhun autoon asentaa kuin ...

Muutokset levylle riippuu paljolti siitä mitä sytkää aiot käyttää.
Lohkoon kannattaa etsiä siihen kuuluva fordin oma anturi jos ei sulla jo ole, toimii ainakin ilman turhaa säätöä.

Ehkä helpointa on käyttää tuossa valmiina ollutta EDIS4-sytkää. Sen saa helposti parilla piuhalla megaan kiinni eikä ...

Maadoita ne megan liittimeen vaikka kokeeksi aluksi.

Tulojännite mistä kohtaa? Akkujännitteestä (piirikaavion V12), +5V vai jostain muualta? Mistä sähköt oli syötetty tuon aikana?

Regulaattori U5 rikki joka kyykkäilee kun prossu alkaa kuormittaa ja mega resetoi itseään koko ajan? Jos siis +5V mennyt oikoseen. D13 luultavammin ehjä?

Lisäsuuttimien kytkennästä

http://www.msextra.com/doc/ms1extra/MS_Extra_Software_Manual.htm#stagedinj

tuolta, jos käytössä MS1 prossu. Bank1:een pienemmät suuttimet jotka ruikkii koko ajan ja bank2:een isommat jotka tulevat mukaan myöhemmin.

Mahdollisesti toinen vaihtoehto olisi dual table

http ...

Ota aluksi kiihdytysrikastukset pois päältä, näyttäsi yhtäkkiä että ne rikastavat seosta melkoisesti.

Sen jälkeen loggaa megalla seoksia laajakaistasta kun ajelet ja ala säätämään. Apuna voi koettaa myös megalogviewerin "VE analyze" ominaisuutta jolla voit koettaa automaattisesti login perusteella ...

Yleensä noissa prossuissa on suojadiodit sisäisesti joille ilmoitetaan maksimivirta, luokkaa juuri se 20mA. Itse ad-muuntimen tuloon ei virtaa mene oikein nimeksikään.

Jos haluat laittaa ulkoiset suojadiodit niin laita jotkin schottky-tyyppiset referenssiin ja maahan. Niiden tarve riippuu lähinnä ...

Todella paljon eroa. Toinen on NPN darlington ja toinen PNP.


http://www.fairchildsemi.com/ds/TI%2FTIP122.pdf
http://www.fairchildsemi.com/ds/TI%2FTIP42C.pdf