CR500AF EFI jääratapyörä

[Höylä]

mitsun CAS anturista ainakin itsellä hyvät kokemukset ja taitaa kaikki japsien käyttämät olla samoja... jotain 0.5 mm pelliä se mitsun levy oli, että ei nyt ihan kauhean ohutta...

ja tuollaiset 360 reikäiset voi olla jo megalle liian haastavia käsittää 10 000 rpm kohdalla

[TommiT]

Soitin kaverille jolla on sellainen mitsun optinen anturi autossaan ja pyysin lähettämään kuvia. Kuvista näyttäisi siltä että sellaisen asentaminen voisi ehkä nipinnapin olla mahdollista. Levy on 0.40mm paksu. Pitää mittailla saako kiekkoon ulkonemaa niin paljon että saisi käytettyä molempi antureita.

Tässä pieni erittäin ikävästi tärisevä ajo keväältä. Harmi vaan kun kamerasta loppui akku juuri ennen kunnon yhteislähtöjä ja ajoja. Ens talvelle täytyy ostaa vara-akku sekä kehitellä joku systeemi millä kameran saa tukevasti pyörään kiinni. Hondan rappis ei ollut niin tukeva kuin yamahassa jossa noin kiinnitettynä sai ihan hyvää kuvaa. Toki ratakin oli erittäin pehmoinen ja epätasainen.

https://youtu.be/P7HDGDE3xOI

[TommiT]

Olin jo aika innostunut tuosta opti anturista. Haalin käsiini subarun sekä mitsubishin anturit. Niitä tutkailtuani tulin siihen tulokseen että se homma on pakko kuopata. Anturin pohjalevyn sisällä on molemmissa piirilevy. Tuollaista ei saa mitenkään asennettua magneeton kopan alle. Vaikka piirin saisi irroitettua ja asennettua muualle itse valosilmä on sen verran paksu ja rako kopan ja magneeton välissä niin pieni ettei mahdu millään.

Eli takaisin alkuperäiseen suunnitelmaan eli VR-anturiin ja enemmän hampaita kuin ennen. Suunnittelin mageenton päälle lämpösovitteella asennettavaa irrallista hammaskehää. Jos tekee 24 hammasta niin hampaan leveydeksi tulee 5mm ja välit on 7,3mm. Anturin kärki on 5mm. Onko toimiva yhtälö? Jossain oli että signaalista tulisi parempi jos etureuna on viisto ramppi ja jättöreuna terävä. Onko hyötyä tehdä sellainen. CNC:llä se tulisi helposti.

[Höylä]

ok, eli tuo mikä sun kuvassa on, niin on luultavasti subarusta?

mitsun omasta (ainakin siitä mikä mulla on, eli mitsun 6g72 koneen cas) pitäis saada itse tuo optinen anturi irti siitä pohjalevystä ihan ruuveilla ja sen "älyosan" voi sitten sijoittaa vaikka hyppyjohtojen päähän mihin se parhaiten sopii... vai oliko se mitsunkin anturi "mahdoton" jatkojalostaa? tai voihan tuo mitsunkin oma olla liian paksu, kun pyörät on tosiaan aika tukkoon rakennettu jo tehtaalla...



laita nyt siitä koneen sähköpäästä kuva, kun en oikein hahmota mikä siinä on ongelmana sopivuuden kannalta, vai onko siinä muka joku pappatunturi tyyppinen magneetto siis että magneetto on perinteinen "mopo malli", olen ollut siinä uskossa, että kaikissa uudemmissa, kuin -70 luvulla tehdyissä kurapyörissä on jo kunnon sähköt...

edit: ei mitään enää, tuollahan se kuva siitä sähköpäästä olikin heti eka sivulla... ok, eli se on tuo pappatunturi malli itse oletin että oltais menty tälläisellä, jossa "sähköpää" on magneeton ulkopuolella...


mutta tuollaisella on tosiaan hieman hankalampi tehdä sitä ylimääräistä sähköä, mitä megakin vaatii...

[TommiT]

Hyvin samanlainen se mitsunkin anturi oli muuten mutta siinä on tosiaan pulteilla valopää pohjalevyssä. Magneeton päädyn ja kopan väli on niin ahdas että jos siihen pulttaa reikälevyn kiinni niin tuo anturi ei mahdu kopan alle. Koppaa ei voi korottaa koska muuten se taas ottaa pakoputkeen ja vaihdepolkimeen kiinni.

Tuo magneettohan alunperin käypänen -09 ja siitä jokusen vuoden uudempiin honda CRF450 nelareihin. Napa taas on CR250 mallista. Valmistaja on trailtech ja on tavallaan tehomalli eli saa ottaa noin 100w valoille. Hyvin on latausjännite pysynyt säädetyssä 14.4V vaikka virtaa on viemässä mega, IGN1-A puola, EGT mittari, bensapumppu ja laajakaista.

[TommiT]

Hahmottelin cadilla uutta hammastusta magneeton päälle. 24-1 olisi sellainen luku minkä saa aika mukavasti näin pienelle halkaisijalle. Hampaan korkeus on 3mm ja kärjen leveys 2.5mm. Etureuna viisto ja jättöreuna säteen suunnassa.

[Masi_K]

Onkos tohon viistoon etureunaan joku syy? En äkkiseltään nää siitä mitään hyötyä.

[TommiT]

Joku aika sitten löysin netistä sivuston missä oli noiden hampaiden muodon vaikutuksesta signaaliin. En vaan nyt sitten enää löytänyt sitä sivua. Jotenkin siinä vahvasti perusteltiin sen tekevän hyvän signaalin . Minun tapauksessa siinä on myös se etu että kapeammalla hampaan kärjellä sirnaalin jännite ei nouse liian korkeaksi. Se kun oli ongelmana vaikka megan levyltä on juotettu se shunttivastus käyttöön.

[Puuhastelija]

Olikohan vielä niin että korkealle kiertävissä koneissa pitäs toi puuttuvan hampaan väli olla puoliksi täytetty.

[TommiT]

Täytyy vielä tutkia saisiko tuonne kopan sisään noin klo12-13 seutuville asennettua toista VR anturia. Eli tekisi niin että tuo vanha anturi lukisi ilman puuttuvaa hammasta 24 hampaista kehää ja se toinen anturi sitten yhtä erillistä nappulaa. Tämä olisi vissiin kaikista varmin systeemi mitä VR antureilla voi tehdä. Arttu H tätä jo suosittelikin tuolla aiemmin ketjussa. Onko tällä konstilla mitään hyöyä enää nostaa hammaslukua 12-24? Siinä kun saattaa taas tulla se jännitteen nousu liian korkeaksi ja sitä kautta pätkimistä.

Tuleeko sitten tunerstudion asetukset niin että:

trigger wheel arrangement: Dual wheel
tooth 1 angle: tähän sen second anturin nappulan kulma
and every rotation of: crank

[ArttuH]

Ei pitäisi olla juurikaan tarvetta käyttää isoa hammaslukua ykkösanturilla jos synkka tulee kakkosanturilta. Periaatteessa ajoitus on tarkempi isolla hammasmäärällä, kun kampuran nopeus muuttuu vähemmän hampaiden välillä ja sitä myöten asennon laskemiseen ei ehdi tulla niin paljoa virhettä. Mutta luulisin, että ero on aika pieni 12 ja 24 hampaan välillä. Mulla oli joskus tämä ratkaisu kuudella hampaalla eikä siinäkään huomannut ajoituslampulla mitään ennakon heittelyä kuin ihan tyhjäkäynnillä.

Asetukset kokolailla noin, paitsi "tooth 1 angle" on ykkösanturin ensimmäinen hammas kakkosanturin pulssin jälkeen.

[TommiT]

Nyt ois uusi triggerikehä valmis ja paikallaan megnetossa. Kehä tuli 0.07mm krympillä magneton päälle. Sorvasin asentamiseen työkalun mihin magneetto upposi sopivaan syvyyteen. Tein myös varulta työkalun jolla voi tarvittaessa prässissä painaa jos jää välille. Kylmäspräytä magneettoon ja 250-astetta holkkiin teki riittävän lämpötilaeron jotta kehä putosi kivasti paikalleen eikä prässiä tarvinnut käyttää.

Seuraavaksi täytyy viritellä toinen anturi kiinni pohjalevyyn ja vetää johdotukset. Onneksi ennakoin tämän jutun jo johtosarjaa tehdessä joten toisen anturin johdot ovat liitintä vaille valmiina odottamassa.

[Masi_K]

Kyl pentele ku jotkut vaa osaa ni se on komiaa.

[TommiT]

Tässä jo mietinyt seuraava kehityskohtaa projektissa. Tuo 2T moottori tuntuu vaativan aika eri ilmamäärän tyhjäkäynnillä kylmänä ja kuumana. Nythän tyhjäkäyntipiiri on rollerirungon pohjassa oleva erillinen palikka jossa CRF450 nelarin söötönuppi. Siitä vetämällä kanava aukeaa kokonaan jolloin kone saa kylmänä enemmän ilmaa. Hienosäätö on nuppia pyörittämällä. Mietin että jos tuon tilalle asentaisi jostain autosta pwm tyhjäkäyntiventtiilin. Sain käsiini jostain pienestä fordin zetec moottorista olevan venttiilin. Mietin vaan että onko tuolla väliä kuin päin sen asentaa. Ahtauden takia vaihtoehtoja on oikeastaan vaan yksi ja se on mielestäni juuri eripäin kuin moottorissa mistä se on. Eli imusarjan alipaine tulisi eripuolelle venttiiliä kuin alunperin. Vaikuttaako sen toimintaan? Tokikaan tuo 2T kone ei hääviä alipainetta tee.

[Höylä]

nuo fordin venttiilit on muistaakseni "on/off" tyyppisiä, ja muutenkin huonoimmasta päästä näitä pwm tk moottoreita, eli aika karu säätö odotettavissa 500 cc 2-tahdissa... joku askelmoottorilla toimiva vois olla parempi/asiallisempi, ainakin rellujen 4 johtoista pitäis käsittääkseni pystyä megalla ohjaamaan ja ei ole käytännössä suurempi, kuin tuo fordin, lisäksi se rellun malli on letkujen väliin asennettavaa mallia, joten se olis helpompi hukata jonnekkin hieman kauemmaksi imusarjasta...

vanhoissa mersuissa (w124) käytetyt tk moottorit on myös pwm tyyppisiä, mutta toimivat kiertyvällä luistilla, eli eivät ole ihan niin on/off, kuin nuo fordin omat, lisäksi ne tulee myös letkujen väliin, joten sijoitus vois olla helpompaa toki molemmat fordin ja mersun omat on suunniteltu hieman eri ilmamäärille, joten herkkyys voi olla aika hakusessa molemmilla...

edit: jos sulla oli microsquirt, niis se kai tarttis tälläisen palikan ohjaamaan askelmoottoria http://www.efisource.com/shop/microsqui ... r-adapter/

itse en laittais pwm tk moottoria tuollaiseen koneeseen ja jopa askelmoottori saattaa olla aika haastava saada säätöihin

[Masi_K]

Kyl tuollaisella tk ventiilillä varustetut fjorttikset käy ihan nätisti huutamatta. Eli kyllä se haiskahtaisi pwm ohjatulle.

[Höylä]

Kyl tuollaisella tk ventiilillä varustetut fjorttikset käy ihan nätisti huutamatta. Eli kyllä se haiskahtaisi pwm ohjatulle.

juu on pwm ohjattu, mutta... en ainakaan minä saanut sellaista tyhjäkäyntiä sillä säädettyä, millaisen olisin halunnut, kone oli 2,9 ltr fordin V6. en toki kauaa sen kanssa tapellutkaan, kun sytkää ja VE karttaa säätämällä sai ideaalin tyhjäkäynnin... sellaisen tasatahtisen humpan sillä sai aikaan, mutta ei muuta tuntui että kierrokset nousi heti liikaa, kun sitä vähän raotteli, jos olis ilmastoinnin tai muun kuorman takia tuollaista tarvinnut, niin ehkä sitten, mutta ei muuten niin ja koneessa oli MS1 jos sillä on merkitystä, en tiedä osaako MS2 jotenkin paremmin ohjata noita pwm venttiilejä... muistaakseni kokeilin vielä toistakin venttiiliä, kun epäilin, että venttiili on jotenkin paskana, mutta samoin se toinenkin teki.

[Masi_K]

Ms1 pwm ventiilin ohjaus on ääri karkea. Käyttäytyy juurikin noin että yhden pykälän muutos vaikuttaa kovi. Näin oli myös mulla boschin perus letkumallisen tk ventiilin kanssa. Muistaakseni mulla ms1 kanssa säätöaluetta oli käytännössä 7dc yksikköä ja sama moottori samalla tk ventiilillä mutta ms2 v3 levyllä jolla säätöaluetta on noin 40dc tä.

[Höylä]

ok, eli MS2:lla tuo fordin venttiili vois jopa toimia joten kuten tuossa prätkässä silti lähtisin suosista askelmoottoriin, kun sellaisen ohjaus kerran on mahdollista MS2 pohjaisilla...

[TommiT]

Mitään vaihtoehtoja ei ole lyöty lukkoon. Tuossa PWM venttiilissä hyvinä puolina olisi sen nopeus ja se että ei tarvitse vetää kuin kaksi johtoa. Tuohon johtosarjaan on aika hankala tehdä kovin suuria muutoksia näin jälkikäteen. Haittana suurempi koko. Askelmottoori olisi pienempi kokoinen ja näppärästi asennettavissa kun vaan koneistaa palikan tuon vanhan manuaalisäätimen tilalle johon sitten moottori kylkeen. Tosin sitten se ohjain vie tilaa ja johdotus monimutkaisempi tehdä. Olen säätänyt paljon GM:n LT1 moottoreita enkä oikein ole ihastunut niissä tuon askelmoottorin hitaaseen toimintaan.

Tässä kun pähkäilin tuota tuhjäkäyntipiirin läpi menevää ilmaa niin se ei taida oikeastaa ollakkaan kovinkaan pieni. Tuo reilusti viritetty ilman pakosäätimiä oleva 500cc 2T kone käy todella huonolla hyötysuhteella tyhjäkäyntiä joten ilmaa menee johonkin nelarikoneeseen verrattuna läpi huomattavasti enemmän. Tyhjäkäynti on 1800-2000rpm ja työtahti joka kierroksella joten kyllä siinä ilmaa liikkuu vaikka kone onkin vain yks pyttynen.

[TommiT]

Noniin nyt ois paketti taas läjässä. HIeman oli ahdasta mutta aika hyvin ne sinne sai sopimaan. Tänään yritin pyörittää konetta rullilla ja tarkastaa anturikulmaa. Aluksi mittailin ja laskin hampaista että kulma olisi 135-astetta. Eli jos oikein ymmärsin niin tässä kahden anturin systeemissä se tarkoittaa kulmaa milloin tuon yhden yksittäisen hampaan jälkeinen hammas tulee. No kone pyörimään ja tarkastamaan lampulla. Sen mukaan kulma olisi kuitenkin 210-astetta! Mikäs tässä nyt mättää? Hieman kyllä meinasi lamppu temppuilla mutta lopulta sain sen näyttämään tasaisesti tuota.

Tuossa kuvassa moottori siinä kohdassa jossa on se on yksittäisestä hampaasta seuraavan jättöreunassa. Magneeton päähän on vedetty tussilla YKK viiva jotta kuvast avoi hahmottaa missä kodin kone on. Moottorissa YKK merkki on ylemmän anturin vasemman kiinnityspultin ja anturin muovirungon välissä. Kone pyörii vastapäivään. Eli kun tuo viiva magneetossa osoittaa klo12 kone on YKK:ssa.



Tässä kuva megan triggeriasetuksista:




Otin myös highspeed loggerilla pätkän. Miten tuota oikein tulkitaan?





Tässä sitten pätkä logia missä konetta pyöritetään rullilla. Lost syng reason 17 pukkaa välillä. Toisinaan taas ei.

[Vauhtivaunu]

Taitaa tulla 2nd trigger vähän miten sattuu. MS2-manuaalihan sanoo: Tooth #1 is the first tooth to pass the main sensor after the cam tooth has passed the second sensor.

Selvitä miksi tuo 2nd trigger on noin sekaisin. Välillä triggaa ja välillä ei, eikä näytä triggauksetkaan sattuvan kohdalleen.

[TommiT]

Mistähän ihmeestä tuo 2nd triggerin sekoilu johtuu. Molemmat anturit ovat tismalleen samalaisia ja samasta vahkeestä otettuja uusia antureita. Kytkennät on muuten samat mutta tuossa ykkösanturissa on juotettu levyltä shunttivastus toimintaan koska aiemmin alkoi isoilla kierroksilla pätkimään ilman sitä.

[TommiT]

Taas on vietetty yksi päivä bensankäryssä.

Ensin luulin että kone ottaa ylimääräisiä pulsseja magneetossa olevista tasapainoituskoloista. Niitä on juurikin samalla linjalla tuon kakkosanturin nappulan kanssa. Yhdellä kohtaa kolme reikää ihan perätysten ja sitten toisaalla yksi hieman isompi monttu. No kokeeksi liimasin pikaliimalla ohutta peltiä soiron magneeton ympärille jolla peitin reiät. Ei sitten yhtään mitään vaikutusta.

Tässä kuva siitä yhdestä isosta montusta:



Kaivoin nurkista oskiloskoopin joka on mallia suoraan museosta. No rohkeasti piuhat kiinni ja tutkailemaan. Hieman äkkiseltään haastava kun ei ole tuollaisesta oikeastaan mitään kokemusta. No kaveri hieman opasti puhelimessa. Tovi meni ennenkuin opin käyttämään laitetta mutta kyllä sieltä sitten alkoi pulsit löytymään. Ykkösanturi piirtää nättisti tiuhaan tahtiin pulsseja. Kakkosanturiltakin löytyi oikein sievä pulsti. Hieman kierroksista millä moottoria pyöritin riippuen pulssin jännite oli luokkaa 6V. Yritin etsiä syytä noihin ylimääräisiin pulsseihin. Selkeitä häiriöpulsseja tai ylimääräisiä piikkejä en oikein löytänyt.

Sitten jossain vaiheessa kuitenkin koppasin tuollaisen:



Tässä video:

https://team1000.kuvat.fi/kuvat/J%C3%A4 ... %C3%B6.mp4

Sen taso on noin 0.3V ja nuo isoimmat pulssit tulee noin 8ms välein. Nuo löytyivät vaikka konetta ei edes pyörittänyt. Mistä lie tulevat?

Tässä sitten kuvaa ja videota varsinaisesta pulssista:

https://team1000.kuvat.fi/kuvat/J%C3%A4 ... si%202.mp4

https://team1000.kuvat.fi/kuvat/J%C3%A4 ... pulssi.mp4

Sitten soitto kaverille ja kysymään neuvoja. Se tutkaili tuon MAX9926 piirin liipaisua datasheetista. https://datasheets.maximintegrated.com/ ... AX9927.pdf

Megan kytkentä on visiinkin tuo sivulla 12 oleva operating mode A2 mukainen. Sivulla 13. on lisää juttua liipaisusta. Tämän mukaan liipaisu toimii vissiinkin adaptiivisesti eli se ottaa tason edellisestä signaalista josta seuraavan pitää olla vähintään 1/3 osa. Jos taas edellisestä pulssista on kulunut yli 85ms menee taso "minimum threshold" tilaan joka vissiinkin on nolla megan kytkennällä? Eli jos starttauksessa moottorin yksi kierros kestää luokkaa 200ms putoo piiri aina tuohon minimum threshold tilaan jolloin se voi liipaista melkein mistä vaan häiriöstä tuon 85ms jälkeen.

Pitävätkö nämä tuumailut kutinsa?

[Masi_K]

Iteksee tuleva anturisingnaali kuullostaa pärisevältä anturilta eli sököltä. Jos siis museoskooppi ei ottanut hienosti häiriöitä jostain loisteputkesta tms. Tosin se näkynee eritavalla.

[TommiT]

Anturi on aivan uusi ja nyt ekaa kertaa paikallaan.

[Masi_K]

Viimeaikaisten varaosien laadun tason huomioon ottaen en yhtään ihmettelisi että olisi paketista rikki. Jostainhan siihen signaalikarvaan eksyy sitä haamupulssia jonka ms lukee myös.

[TommiT]

Kyseinen anturi on hondan oem osa enkä ole ikinä kuullut että niissä olisi ollut vikaa. Mielestäni ongelma on nyt tuossa adaptiivisessa treshold tasossa. Eli se että 85ms jälkeen taso tippuu niin alas että piiri liipaisee melkeinpä mistä vaan pienestäkin häiriöstä. Highspeesloggerilla kun signaalia tutki niin aina oli niin että isoimman pulssin jälkeen oli pitkä väli milloin ei tullut ylimääräisiä liipaisuja. Sitten aikas saman ajan päästä alkoi tulla epämääräinen määrä satunnaisia kunnes taas oli se pitkä väli. Eli tämä tukisi juurikin tuota teoriaa että ne ensimmäiset liipaisut ovat tulee pienistä häiriöistä kunnes tulee se oikea 6V tason pulssi. Tämän jälkeen sen 85ms ajan puitteissa pitäisi tulla vähintään 2V tasoinen pulssi jotta liipaisu tapahtuisi. No niitä ei tule kun taas on kulunut 85ms minkä jälkeen melkein mikä vaan kelpaa liipaisuun. Tässä kuva mikä selventää asiaa hyvin:

[Masi_K]

No kyllähän tuo joo selittää sen piirin reagoinnin. Mutta miksi.

[TommiT]

Tuo kysymys pitäisi varmaan esittää Microsquirtin suunnittelijoille.

Mikähän tässä nyt olisi järkevin ratkaisu? Ilmoille on heitelty ajatuksia mahdollisesta perusjännitteen syötöstä tai mahdollisesti ecun ulkopuolisesta max9924 piiristä johon toisenlainen kytkentä kuin sisäisessä piirissä. Tästä sitten ulostulosignaali opto inputtiin.