Eli lähtökohtana oli tehdä jääradalle 2T ruiskupyörä. Omistin aiemmin itse tekemän CR500AF pyörän eli laitteen jossa oli yhdistetty vanha CR500 kaksitahti moottori uudempaan -02 CR250 alumiini runkoon. Tällä laitteella ajelin jokusen vuoden yksittäisiä kisoja jääradan SM sarjassa. Yhtenä vuonna en itse päässyt polviongelmien takia ajamaan ja annoin pyörän lainaan sukulaiselleni joka ajoi sillä täyden SM sarjan. Hän johti usempaa kisaa. Kuitenkin aina lähdön loppua kohti vauhti hieman hiipui johtuen siitä että pyörä oli todella raskas ja hankala ajaa varsinkin kun loppua kohti radalle tuli hilettä. Moottorin luonne oli liian repivä. Suorilla kulkua kyllä oli ehkäpä eniten koko sarjan pyöristä mutta mutkaosuuksilla tuli takkiin. Vanhassa viissatasen koneessa ei ole ollenkaan pakoaukonsäätimiä kuten moderneissa moottoreissa joten moottori oli haastava säädettävä ja ajettava. Pienillä kierroksilla täytös on huono ja sitten kun huuhtelu alkaa pelaamaan kunnolla tehoa tulee kerrasta rajusti. Tästä alkoi viriämään mielessä ajatus muuttaa pyörä ruiskutekniikkaan. Sitten ei enää tarvitsisi tuskailla neulojen ja suuttimien kanssa eikä arvailla säätöjä kisassa jossa aamulla voi olla 30-astetta pakkasta ja iltapäivällä nollakeli. Monien mielestä koko projetissa ei ole mitään järkeä. Miksi ihmeessä värkätä vanhan haisevan kaksitahtisen kanssa kun nykynelarin ovat niin helppoja ja nopeita ajaa? No vastauksena olen sanonut että miksi pitää olla samanlainen pyörä kuin muilla? Tylsäähän se on kun kaikki kuullostaa ja näyttää samalta. Helppoahan se on nelarin kanssa mutta ei kaiken pidä olla aina helppoa. Tässä projektissa on monenlaisia mielenkiintoisia juttuja ja uusia asioita opeteltavana. Toki rehellisyyden nimissä omistan itsekkin myös nelarin (Yamaha YZ450F -11) jolla ajan sitten enemmän harjoittelua.
Tuumasta toimeen ja kauppasin vanhan pyörän rullaavana pois ja jätin moottorin itselleni uutta runkoa varten. Tampereen suunnalta löytyi -09 CRF450 rullaava runko josta oli heti uutena otettu moottori mikroautoon. Tämä oli hyvä lähtökohta koska vaikka runko oli jo muutaman vuoden vanha malli se oli kuitenkin täysin ajamaton joten kaikki oli uutta eikä kulunutta. Hondan runko on myös hyvä ajettava ja osat siihen ovat edullisia.
Projekti alkoi moottorin sovituksella runkoon. Suurin homma oli muuttaa runkoa syyläreiden alapuolelta Y-haaran kohdalta jotta pakoputki mahtuisi. Aluksi leikkasin runkoa reilusti jotta kone mahtui paikalleen. Sitten tein pahvista sabluunan uudelle Y-haaralle. Seuraavaksi mallikappale paksusta vanerista. Kun se istui paikalleen piirsin osasta CAD kuvan jonka lähetin erääseen koneistamoon jossa tekivät sen CNC:llä. Itse koneistin moottorinkorvakkeet ja pakoputkelle kiinnitysosia. Tämän jälkeen kaverin luokse joka hitsasi TIC:illä rungon läjään, syyläreihin uusia letkunlähtöjä sekä pakoputkelle kiinnikkeet takahäkkiin.
Sitten miettimään sähköpuolta. Bensapumppu oli helppo rasti koska runkossa oli jo alunperinkin ollut ruiskulla varustettu nelarikone pumppu oli valmiiksi tankissa. Tässä lista lopuista osista:
-Microsquirt 2 V3
-IGN1A puola
-Bosch EV14 670cc suutin
-GM lämpöanturit
-VPV motorsport MAP
-VPV motorsport EGT vahvistin
-Vems laajakaista EGT:llä
-Akku A123 System LIFePo kennoilla tehty
-lataus Trailtech magneetto ja jännitteensäädin
-Honda CRF450 VR anturi
-Honda CRF450 TPS
Microsquirt oli oikeastaan ainut vaihteoehto ecuksi koska kaikki muut olivat liian isoja asennettavaksi tähän pyörään. Myöskin vesitiiveys oli pakollista. Aluksi ajattelin laittaa sytkäksi CDI:n niinkuin pärrissä on tapana olla. Yksikanavaisia vaihtoehtoja tuntui vaan olevan aika huonosti tarjolla ja nekin mitä löysin olivat MOTECin ja muiden kalliiden valmistajien purkkeja. Aikas kookkaitakin olivat asennettavaksi tähän projektiin jossa tilaa ei ole yhtään liikaa. Vilkaisu lompakkoon ja ainakin näin aluksi päätin kokeilla josko tuolla IGN1A puolalla pärjäisi. Paljon kietävissä kaksitahtisissa meinaa helposti tulla puolan latausajan kanssa pulmaa mutta tämä ei kierrä kuin max 10000rpm joten induktiivisella puolla taitaa pärjätä.
MAPin ja EGT vahvistimen ostin VPV Motorracingiltä. Molemmat on CNC koneistetussa alumiinikotelossa ja vesitiiviitä joten käyvät hyvin tälläiseen projektiin. Vuoriston kanssa olen vuosien saatossa jutellut muutamia kertoja ja saanut muutenkin hyviä neuvoja.
Latauksen tein niin että ostin CRF450 nelariin tarkoitetun Trailtechin valmistaman setin jossa magneetto, käämit ja säädin. Magneetto oli siitä kätevä että siinä oli 12-1 triggerihammastus valmiina. Käämit olivat sellaiset jotka tuottivat vakioon verrattuna olikonan se nyt 100w ekstraa valoja varten. Arvelin tässä setissä riittävän latauskyvyn tähän kokoonpanoon. Magneetto ja käämit vaativat kovasti sovittamista koska nelareissa magneetto on tavallaan väärinpäin eli käämit ovat kopassa eivätkä lohkossa kuten vanhoissa. Ratkaisin homman niin että otin CR250 magneetosta navan ja yhdistin siihen nelarin magneeton ulkokehän. Käämeille koneistin alumiinista osan jolla ne istuivat lohkoon. Samaan osaan tuli VR-anturille kiinnike.
Netistä ostin A123Systems LiFePo kennoja joista värkkäilin ilmanputsarikoteloon akun. Samaan tilaan tuli vesitiiviit sulakepesät ja releet. Tilanpuutteen vuoksi mikroreleet laitettiin muoviseen rasiaan josta tulee johdot pihalle. Lopuksi valoin rasian umpeen jotta releet pysyy kuivina ja tinaukset ei irtoa värinästä. Paketti on liitetty AMP Superseal liittimillä johtosarjaan ja jos joku rele hajoaa vaihdan koko sulakeboxin.
TPS anturiksi laitoin hondan anturin koska se on kooltaan mukavan pieni. Autojen anturit tuntuivat olevan järjestään reilusti suurempia ja paksummalle akselille.
Läppärungoksi mietin erilaisia vaihtoehtoja. Tavallinen läpällinen olisi pitänyt olla tämän tehoissessa moottorissa vähintään 50mm. Niin ison kanavan sovittaminen moottorin V-Force läppärunkoon olisi tehnyt kanavan muodosta huonon. CADillä piirtelin vaihtoehtoja ja lopuksi päätin tehdä twinroller mallisen läppärungon. Piirsin siitä karkeat kuvat ja lähetin ne koneistamon suunnittelijalle. Hän piirsi 3D kuvat joiden pohjalta koneistivat varsinaisen rungon, rollerit, toiseen päätyyn välilaipan ja leikkasivat laserilla rattaat. Loput osat koneistin itse manuaalikoneilla. Tyhjäkäynnin säätöön tein rungon alle piirin jossa on nelarin läppärungosta nupista säädettävä kara. Kylmänä nupista vetämällä kanava aukeaa kokonaan ja kierroksen nousee korkeammalle.
Muutamia kuvia rollerin teosta:
Koneistin ison määrän muitakin osia kuten puolan teline, moottorin kiinnikkeitä, moottorin lämpöanturille pesä, eculle teline, suuttimelle teline ja bensalle pikaliittimet.
Johtosarjan teossa oli alkuvaiheessa pari kaveria apuna. Heillä oli vankka kokemus tästä hommasta joten käytin heidän tietämystään hyväksi. Hommassa tuli kuitenkin niin paljon muuttujia ja lisäyksiä jälkeenpäin että nyt tekisin johtosarjan hivenen toisin. Ongelmia aiheutaa se että motocrosspyörässä on tilaa todella vähän joten kaikki osat tulevat lähelle toisiaan. Johtosarja on todella haastava tehdä. Koska kyseessä on kilpapyörä jota puretaan ja kasataan jatkuvasti on johtosarja oltava joiltain osin purettavissa joten moneen paikkaan piti laittaa liittimiä väliin. Itse Ecu on sijoitettu takaiskarin yläpään ja tankin välille. Puola on sylinterin vasemmalla puolella. MAP ja EGT rungon paksussa palkissa vasemman syylärin ilmanohjaimen takana. Ohjaustangon etupuolelle etunumerokilven taakse tein telineen jossa on latauspistokkeelle paikka, moottorinlämmölle varoitusvalo sekä vaihtovalo. Se on lähinnä lähtökiihdytystä varten jolloin muiden pyörien valtava melu haittaa omien kierrosten havainnointia. Ohjaustangossa on virtakytkin sekä tappokatkaisin. Johtosarjoista on vähän unohtunut napsia hyviä kuvia mutta täytyy joku päivä ottaa muutama räpsy.
Seuraavaksi olisi vielä asennettava vaihdepolkimeen shihterin katkaisin ja sille johdotukset. Muuta lisättävää ei tällä erää olekkaan. Johtosarjaan on jo tehty varaus lisäsuuttimelle jos sen joutuu jostain syystä asentamaan. Myös bensalinjassa on valmiiksi paikka josta voi tarvittaessa ottaa lisäsuuttimelle bensan.
Tässä kaikessa on vierähtänyt syystä ja toisesta jo useampi vuosi. Ekat savut ruiskutekniikalla sain viime keväänä mutta sitten tuli katastrofi. Isoilla kierroksilla tuli lost sync ja tätä vikaa korjatessa tuli pieni virhearviointi triggerikulman muuttamisessa ja pyörä pääsi potkaisemaan niin kovaa takaisin että oikean puolen moottori- ja kytkinlohko menivät kappaleiksi. Kesän aikana tilailin uudet osat ja kasasin pyörän uudestaan. Nyt sitten viimeinkin ollaan siinä pisteessä että pyörä käy ja olen sillä jo muutaman pienen testilenkin varovasti ajanutkin. Viikko sitten tein uuden tulpanjohdon ja testailin shunttivastuksen kokoa. Nyt pyörä kiertää puhtaasti 10000rpm asti. Jatkoa jutulle ja varmasti kysymyksiä säätöjä kohtaan seuraa lähiaikoina.
Tässä vielä linkki videoon joka kuvattu hetki ensi käynnistymisen jälkeen viime keväänä. https://youtu.be/DTOXkeDi9R0
Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta megan kanssa kuin yhdestä pienestä MS1 2.2 asennuksesta subaruun vuosien takaa. Säätämisen osalta kokemukseni on lähinnä useiden 4Gen Camaroiden säätämistä ja veljen ahdettua C5 LS1 Corvettea on tullut säädettyä tämä mennyt kesä. Camarot olivat siitä hyvää harjoitusta että niissä käytin MegaLogVieweriä logien tutkimiseen joka auttaa nyt tämän pärräprojektin kanssa. Projektin aikana olen oppinut monia uusia asioita kuten johtosarjojen tekoa ja monia hankalia koneistuksia. Ohessa tuli myös opeteltua alumiinin eloksointia ja niinpä melkein kaikki koneistetut osat tuli eloksoitua. Tässä parit kuvat siitä hommasta:
Lisäilen kuvia ja videoita jahka kerkeän.
No onneksi onnistuu kaverilla juotattaa se pintaliitosvastus eli se ongelma taitaa olla ratkaistu.
Pitäisi olla aina joku kaveri mukana hoitamassa sitä puolta. Tosin veikkaan että dynokaveri ei välttämättä tykkää kun alkopuolisia pyörii pajalla... Kyseinen dyno ei ole mikään kaupallinen pulju vaan herran omaan käyttöön hänen itsensä tekemä penkki jossa voi ajaa joko rullalla tai suoraan ketjulla. Säätämistä voi tehdä joko sähköjarrun kanssa tai pelkästään inertialla. Kaikki osat hän on koneistanut, laserleikannut ja hitsannut itse. Ainoastaan jarrun ohjauksen, tiedonkeruun ja ohjemistot on tehnyt toinen paikallinen pellepeloton. Osien tasapainoituksen sain minä hoidettua edellisen työpaikkani kautta josta tuli kaveri paikanpäälle mittareineen puntittamaan. Tälläinen penkki pitäisi olla omassakin tallissa!
Lähinnä koitin sanoa, että 2t-koneen kanssa säätöjä ei välttämättä saa toimimaan ihan täydellisesti kaikissa tilanteissa. Tai edes yhtä hyvin kuin nelitahtisissa yleensä.