kaikki kenellä on prätkässä tai jossain tärisevässä vehkeessä, niin onko ollut probleemia? Mulla on kiinteesti kiinni rungossa ja 1-mukinen paukutin.
Ei se kyllä paljoa tärise 1-pyttyseks, mutta vähän kuitenkin.Mega tärinän sieto
Moderator: Masi_K
Mega tärinän sieto
njoo.. tuli vaan mieleen, et miten toi megasquirtti kestää tärinää..
kaikki kenellä on prätkässä tai jossain tärisevässä vehkeessä, niin onko ollut probleemia? Mulla on kiinteesti kiinni rungossa ja 1-mukinen paukutin. Ei se kyllä paljoa tärise 1-pyttyseks, mutta vähän kuitenkin.
kaikki kenellä on prätkässä tai jossain tärisevässä vehkeessä, niin onko ollut probleemia? Mulla on kiinteesti kiinni rungossa ja 1-mukinen paukutin.
Ei se kyllä paljoa tärise 1-pyttyseks, mutta vähän kuitenkin.Re: Mega tärinän sieto
tärinänsieto on suoraan verrannollinen omiin juotostaitoihisi.
toki tärinänsietoa vois parantaa valamalla kokopaska esim johonki mömmöön, mutta se taas ei tee hyvää jäähdtykselle.
toki tärinänsietoa vois parantaa valamalla kokopaska esim johonki mömmöön, mutta se taas ei tee hyvää jäähdtykselle.
Eipä ole ollut tärinän kanssa ongelmia. Tosin tuolla mun levyllä ei tässä suhteessa ole mitään tekemistä näiden yleisempien Megasquirt-levyjen kanssa. Pintaliitoskomponentit kestää vähän paremmin tärinää, mutta eipä nuo levyllä olevat normaalit komponentitkaan ole huonoa tykänneet. Olen kiinnittänyt kotelon jonkinlaisten kumiprikkojen avulla pahimpien värinöitten vaimentamiseksi.
Eli en olisi kovin huolissani tärinästä. Vesi sen sijaan ei tee hyvää pitemmän päälle, siltä suojautumiseen kannattaa uhrata vähän vaivaa. Suojalakka auttaa ainakin jonkin verran.
Eli en olisi kovin huolissani tärinästä. Vesi sen sijaan ei tee hyvää pitemmän päälle, siltä suojautumiseen kannattaa uhrata vähän vaivaa. Suojalakka auttaa ainakin jonkin verran.
Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85
Tärinän kannalta läpiladottavat komponentit ovat parempia. Pintaliitoskomponenteja ei kannata käyttää. Jos piirilevy vääntyilee, niin pintaliitoskomponentit irtoaa saman tien juotoksista.
Hyvä tapa saada raskaa/korkeat komponentit pysymään paikalla on käyttää Sika 221. Kun piirilevy on valmiiksi ladottu tämän jälkeen vaan mörää sialla kiinni korkeat elko ja pinta-alaltaan suuremmat kompot.
Jossain tapauksessa voi käyttää myös kiinnityspantaa, joka kiristää kompoa piirilevyä vasten.
Luullaan, että mahdollisimman jäykkä kappale kestää hyvin täriää, niin näin ei aina ole. Olen testannut piirilevyjen kestävyyttä tärytesteissä ja jos resonassitaajuudella heilutetaan levyä, niin jäykkä rakenteinen ratkaisu irroittaa aika tehokkaasti komponentit. Tosin tämä ei tarkoita sitä, että käytetään jotain paperi piirilevyä. Tuollainen FR4 levy, joka on 1.6mm paksu ja pinta-ala on pienempi kuin postikortti, niin kestää tärinää meilettömän paljon. Kiinnittää levyn vain koteloon tukevasti ja käyttää piirilevyn ja kotelon välissä jotain kumia, mikä ei päästä piirilevyä heilumaan liian paljon. Itse kotelo sitten kiinni jollain joustavilla kumikiinnikkeillä.
Kotelon täyttäminen jollain hartsilla on tietysti hyvä, mutta korjaaminen vaikeutuu oleellisesti.
Hyvä tapa saada raskaa/korkeat komponentit pysymään paikalla on käyttää Sika 221. Kun piirilevy on valmiiksi ladottu tämän jälkeen vaan mörää sialla kiinni korkeat elko ja pinta-alaltaan suuremmat kompot.
Jossain tapauksessa voi käyttää myös kiinnityspantaa, joka kiristää kompoa piirilevyä vasten.
Luullaan, että mahdollisimman jäykkä kappale kestää hyvin täriää, niin näin ei aina ole. Olen testannut piirilevyjen kestävyyttä tärytesteissä ja jos resonassitaajuudella heilutetaan levyä, niin jäykkä rakenteinen ratkaisu irroittaa aika tehokkaasti komponentit. Tosin tämä ei tarkoita sitä, että käytetään jotain paperi piirilevyä. Tuollainen FR4 levy, joka on 1.6mm paksu ja pinta-ala on pienempi kuin postikortti, niin kestää tärinää meilettömän paljon. Kiinnittää levyn vain koteloon tukevasti ja käyttää piirilevyn ja kotelon välissä jotain kumia, mikä ei päästä piirilevyä heilumaan liian paljon. Itse kotelo sitten kiinni jollain joustavilla kumikiinnikkeillä.
Kotelon täyttäminen jollain hartsilla on tietysti hyvä, mutta korjaaminen vaikeutuu oleellisesti.
Lakkahan on eriste. Eli piiri pitää olla paikalla, kun lakkaat.
Mieluiten juota suoraa piirilevylle komponentit.
Kaikki liittimet ja kannat ovat riskitekijöitä sähköisessä mielessä. Noi autohin tarkoitetut liittimet on kyllä ajateltu kosteutta kestäviksi ja myös korroosiota kestäviksi, joten sellaisia kannataa käyttää.
Mieluiten juota suoraa piirilevylle komponentit.
Kaikki liittimet ja kannat ovat riskitekijöitä sähköisessä mielessä. Noi autohin tarkoitetut liittimet on kyllä ajateltu kosteutta kestäviksi ja myös korroosiota kestäviksi, joten sellaisia kannataa käyttää.
Vaikka kirjoituksestasi päätellen sinulla lieneekin ammattikokemusta asiasta, niin onneksi sentään noin (smd:n irtoilua mekaanisesta rasituksesta) ei kovin usein käy; Sen verran pahaa kyytiä oman alan PCB:t (kokoluokka 10x10 .. 30x40cm) nimenomaan vääntelyn suhteen saavat, eikä tähän mennessä yksikään kunnolla juottunut smd-komponentti ole irronnut. Ei se varmasti hyvääkään tee, mutta ei tuo mikään ongelma ole ollut. Siinä vaiheessa kun smd-kikkula irtoaa, lähtee siinä foliokin mukana.-JT wrote:Tärinän kannalta läpiladottavat komponentit ovat parempia. Pintaliitoskomponenteja ei kannata käyttää. Jos piirilevy vääntyilee, niin pintaliitoskomponentit irtoaa saman tien juotoksista.
SMD:nä tehty MS on kokoluokaltaan niin pieni, ettei siihen paksuuteensa (1.6mm) nähden kohdistu niin suuria voimia että kortti vääntyisi itseksiään. Eri asia sitten jos esim. kiinnitysruuveilla vetää sen propelliksi.
Sitä en epäile ollenkaan etteikö sopivalle tärinälle joutuva piirilevy olisi liitostensa suhteen kovilla, joten varmistaminen tietenkin kannattaa
Nimim. Pääasiassa smd:nä kasattu MS pari vuotta ajossa, nolla irronnutta komponenttia. Tosin ei se olekaan kiinnitetty mopon runkoon
SMD kompoilla kasattuna saadaan aikaa pieni piirilevy, mutta pelkkä levyn vääntyily ei välttämättä aina irroita kompoja. Jos käytät vaikka 0201 vastusta"on niin pieni, että jos tiputat, niin hukkaat", niin se voi irrota ajan myötä joutoksista lämpölaajenemisen takia. Auto tai tässä tapauksessa pyörä on melko suurien lämpötilarasitusten kohteena. Talvella -30 ja kesällä + puolella saman verran. Sitten viel moottori joka lämmittää koteloa. Uskoisin, että kotiharrastajat käyttää viel kuitenkin jotain 0402 tai 0603 kotelo kokoja.
Tosin kukaan ei varmaan -30 pakkasella aja pyörällä, mutta tollainen -20 jääradalla on viel ihan ok. Voihan sitä sitten säilyttää kylmässä varastossa, missä pakkanen kipuaa ylös. Tämäkin varmaan edellyttäisi melkoista lämpötilasykliä, jos tätä lähdettäisiin testaamaan, että irtoaako kompo juotoksista.
Toinen, että jos itse juotat pintaliitos vastukset ja konkat paikalle, niin konkkakin voimennä rikki jo siinä juotosvaiheessa. Tollainen +350 asteinen kolvin kärki lämmittää aika nopeesti pienen konkan liian kuumaksi ja rikkoo sen piilevästi ja sitten on ongelmia jossain lämpötiloissa.
Eri asia on, jos teetät piirilevyn ladonnan jollain, joka käyttää sen aaltojuotoksessa. Siinä lyijyllisessä prosessissa lämpötila piikki on +250 ja tämä on vain todella lyhyen hetken. Tollainen pintaliitoskompoilla kasattu levy on varmaankin kestävempi, entä itse tehty.
Kaikista pahin tärinä on juuri resonassitaajuu, joka voi olla todella alhainen pienellekkin piirilevylle. Esim 40Hz resonassitaajuudella komponettien liikkee ja piirilevyn soiminen on nähtävissä ihan silmin.
Onhan sitä tullut töissä tehtyä yhtä sun toista vuosien varrella.
Tosin kukaan ei varmaan -30 pakkasella aja pyörällä, mutta tollainen -20 jääradalla on viel ihan ok. Voihan sitä sitten säilyttää kylmässä varastossa, missä pakkanen kipuaa ylös. Tämäkin varmaan edellyttäisi melkoista lämpötilasykliä, jos tätä lähdettäisiin testaamaan, että irtoaako kompo juotoksista.
Toinen, että jos itse juotat pintaliitos vastukset ja konkat paikalle, niin konkkakin voimennä rikki jo siinä juotosvaiheessa. Tollainen +350 asteinen kolvin kärki lämmittää aika nopeesti pienen konkan liian kuumaksi ja rikkoo sen piilevästi ja sitten on ongelmia jossain lämpötiloissa.
Eri asia on, jos teetät piirilevyn ladonnan jollain, joka käyttää sen aaltojuotoksessa. Siinä lyijyllisessä prosessissa lämpötila piikki on +250 ja tämä on vain todella lyhyen hetken. Tollainen pintaliitoskompoilla kasattu levy on varmaankin kestävempi, entä itse tehty.
Kaikista pahin tärinä on juuri resonassitaajuu, joka voi olla todella alhainen pienellekkin piirilevylle. Esim 40Hz resonassitaajuudella komponettien liikkee ja piirilevyn soiminen on nähtävissä ihan silmin.
Onhan sitä tullut töissä tehtyä yhtä sun toista vuosien varrella.
Oletko törmännyt tuollaisiin juottamalla rikottuihin komponentteihin? Tätä teoriaa tosiaan kuulee aina silloin tällöin, että pintaliitoskomponentteja ei saisi juotella kolvin kanssa, kun ne särkyy lämpölaajenemisen takia.-JT wrote: Toinen, että jos itse juotat pintaliitos vastukset ja konkat paikalle, niin konkkakin voimennä rikki jo siinä juotosvaiheessa. Tollainen +350 asteinen kolvin kärki lämmittää aika nopeesti pienen konkan liian kuumaksi ja rikkoo sen piilevästi ja sitten on ongelmia jossain lämpötiloissa.
Eri asia on, jos teetät piirilevyn ladonnan jollain, joka käyttää sen aaltojuotoksessa. Siinä lyijyllisessä prosessissa lämpötila piikki on +250 ja tämä on vain todella lyhyen hetken. Tollainen pintaliitoskompoilla kasattu levy on varmaankin kestävempi, entä itse tehty.
Itse olen kuitenkin ollut töissä firmoissa, joissa on tehty elektroniikkaa mm. suurelle suomalaiselle kännykkävalmistajalle, puolustusvälineteollisuuteen ja avaruusteollisuuteen. Kaikille näille on juoteltu tarvittaessa käsin protosarjoihin ja massatuotteiden korjauksiin, eikä missään vaiheessa kukaan ole kertonut, ettei niin saisi tehdä. Omissa harrastevirityksissäkin on tullut käytettyä aika paljon pintaliitoshiluja, enkä muista törmänneeni murtuneisiin juotoksiin tai komponentteihin. Esimerkiksi pyörässä on tälläkin hetkellä itse kyhätty jännitteensäädin, joka on ollut käytössä jo kolme tai neljä kesää ilman ongelmia.
Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85
Onhan tuota tullut nähtyä katkennut konkka.
Kyllähän tuota istetehty kestää sen mitä tarvii ja takuukin on niin pitkään, kun haluaa korjailla.
Teen tässä myös itse SMD:llä ohjainta ja pienimmät kompot on 0402. 0603 ei oikein tahdo löytää enään joka varastosta, joten täytyy tehdä niisät kompoista mitä on.
En näe siinä mitään ongelmaa, miksi ei kestäis ja jos ongelmia tulee, niin pistän toisen ohjaimen kiinni sitten ja homma jatkuu. Rikkinäinen sit vaan tarkastelun alle. Mutta eihän se tietysti mene rikki, kun itse tekee.
Lähinnä toi varmuustekijä on vain sellainen, mitä jossain autossa tarvii tai pyörässä. Jos jossain on vaara mennä rikki, niin pyritään tekmään se vain minimoimalla sellaiset paika.
Se mitä niihin tuotannon korjaajiin tulee, niin on niillä jonkin verran enempi takana noita juotettuja komponentteja.
Harvalla kotiharrastajalla on Metkalia käytössä
Kyllähän tuota istetehty kestää sen mitä tarvii ja takuukin on niin pitkään, kun haluaa korjailla.
Teen tässä myös itse SMD:llä ohjainta ja pienimmät kompot on 0402. 0603 ei oikein tahdo löytää enään joka varastosta, joten täytyy tehdä niisät kompoista mitä on.
En näe siinä mitään ongelmaa, miksi ei kestäis ja jos ongelmia tulee, niin pistän toisen ohjaimen kiinni sitten ja homma jatkuu. Rikkinäinen sit vaan tarkastelun alle. Mutta eihän se tietysti mene rikki, kun itse tekee.
Lähinnä toi varmuustekijä on vain sellainen, mitä jossain autossa tarvii tai pyörässä. Jos jossain on vaara mennä rikki, niin pyritään tekmään se vain minimoimalla sellaiset paika.
Se mitä niihin tuotannon korjaajiin tulee, niin on niillä jonkin verran enempi takana noita juotettuja komponentteja.
Harvalla kotiharrastajalla on Metkalia käytössä
Kellä on, kellä ei-JT wrote: Se mitä niihin tuotannon korjaajiin tulee, niin on niillä jonkin verran enempi takana noita juotettuja komponentteja.
Harvalla kotiharrastajalla on Metkalia käytössä
No joo, harvemmilta varmaan löytyy Metcalia, toisaalta kyllä muillakin kolveilla saa ihan hyvää jälkeä aikaan, kun osaa. Lähinnä nyt koitin sanoa sitä, että kaikista varoitteluista huolimatta pintaliitoskomponentit ei tunnu olevan kovin herkkiä ronskimmallekaan juottamiselle. Joskus on oikein pitänyt hämmästellä minkälaista pahoinpitelyä näyttävät kestävän.Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85