FINSQUIRT.FI

Megalla ajeltu muutama vuosi erinäisten ongelmien saattelemana esim.viewtopic.php?f=11&t=8292 nyt on työnalla istuttaa mega mazdan omaan ECU koteloon ja käyttää sen liitintä ja heivata db37:lla vesilintua.

käytössä siis mazdan oma johtosarja joka on ollu aiemmin adapteri johdolla kytkettynä megaan.

Eli kun kerran noita kierroslukukäiriöitä on ollut niin rupesin kattomaan miten olinkaan aikoinaan maadotukset tehnyt ja näköjään oli maapisteet vähän siellä täällä ja ne ilmeisesti pitäs olla kaikki samassa pisteessä?

konehuoneessa on Quadspark sytytysboxi jonka maat ilmeiseti vedetään kanteen/lohkoon.
vanhoja topicceja luin ja siellä moni oli sitä mieltä että KAIKKI maat yhteen pisteeseen, mutta koskeeko se myös sytkäkiviä tässä tapauksessa?

onko väliä mihin megan pinneihin 1-19 (poislukien spr 1-4 käytössä MS2 V3.0) maadotukset vetää ja pitääkö esim kaikkien antureiden maat mukaan luettuna laajakaistan ohjainlaitteen maadotus tulla samaan pisteeseen? entä voiko Hall-anturin häiriösuojamaan vetää suoraan johonkain noista pinneistä? (tällähetkellä menee maihin ennen megan liitintä)

hmm tai ehkä helpommin sanottuna meneekö pahasti metsään jos kytken maat,häiriösuojamaat, anturimaat tämän kuvan mukaan. eli siis Hall-anturin maadoitus tulisi 1 pinniin? http://www.msextra.com/doc/general/ms2external.html
pitäisikö nuo 14-19pinnit vetää sitten "pitkällä" johdolla tuonne koneeseen kuten tuossa kehotetaan vai onko parempi laittaa lyhyellä piuhalla heti boxin lähelle runkoon ja sitten tuo Quadspark boxin maadotus suoraan kanteen?

Sillä tässä kyselen kun haluaisin tehdä maadotukset kerral... siis toisella kerralla kuntoon

Väki Ei vissiin ole maadottanu megaa ollenkaan...

No tästäkin aiheesta voisi melkein kirjoittaa kirjan Toisaalta taas perusjutut on kuitenkin aika yksinkertaisia. Mun mielestä olennaisimmat jutut tässä kuvatussa tapauksessa olisivat seuraavat:

-Sytkäpäätteille oma maadoituspiste, mielellään lähelle puolia. Puolien virtoja ei kannata suotta kierrättää samoja reittejä muun systeemin maadoitusten kanssa, koska virrat ovat kohtuullisen suuria ja aiheuttavat helposti häiriötä. Sinällään tuskin on paljoa väliä, vaikka sytkäpäätteet maadottaisikin samaan pisteeseen korissa, mutta aina parempi omalla maadoituspisteellä. Olennaisinta on, että puolien virta ei kulje ECU:n maadoitusjohtoja pitkin.
-Muuten tuo msextran kuva on aika hyvä. Eli Megalta maadoitus useamman pinnin kautta koriin. Sinällään ei pitäisi olla isoa väliä onko maadoituspiste korissa, koneessa tai vaikka akussa, kunhan kaikki anturit maadoitetaan Megan liittimelle.
-Edelliseen liittyen, kaikkien antureiden maadoitus Megan liittimelle. Tällä varmistetaan, että antureiden maapotentiaali on sama kuin Megan. Sillä ei pitäisi olla juuri väliä mihin maapinniin anturit maadoitetaan. Tarvittaessa maadoituksen voi yhdistää myös Megan maajohtoihin lähelle liitintä.
-Mahdolliset häiriönsuojapunokset maadoitetaan Megan liittimelle. Suojapunos maadoitetaan vain toisesta päästä johtoa ja se ei saa päästä kontaktiin rungon kanssa.

Iso Kiitos ArttuH näistä ohjeista. Sen Verran vielä kysyn että haittaako jos puolan virta menee samassa nipussa kun hall virta ja hall maadotus? Hall Signaali menee yksinään eri kautta ja on suojattu piuha.

Teersen Joonas wrote:Iso Kiitos ArttuH näistä ohjeista. Sen Verran vielä kysyn että haittaako jos puolan virta menee samassa nipussa kun hall virta ja hall maadotus? Hall Signaali menee yksinään eri kautta ja on suojattu piuha.

Saattaa olla että toimii, tai sitten ei. Yhdessä autossa on vedetty kaikki samassa nipussa ja toimii, mutta omassa autossa tarvi vetää kaikki johdot eri kautta että alkoi käymään häiriöttömästi.

Tuskin haittaa mitään. Mutta tietty jos auringon pilkuilla on paha aktiviteettikausi ja tähdet väärässä asennossa, niin saattaa haitatakin

Nämä piuhoista toisiin loikkivat häiriöt ovat vähän sellaisia henkimailman juttuja. Jos kaikki on hyvin järjestyksessä, niin aiheesta ei tarvitse pahemmin välittää. Tai ainakaan monissa tehdasasennuksissa ei juuri ole välitetty. Tuossa juuri purkailin yhden ruiskupyörän johtosarjaa. Ei löytynyt ensimmäistäkään häiriösuojattua johtoa ja kaikki meni iloisesti yhdessä nipussa puolien johdoista antureiden piuhoihin. Mutta sitten jos systeemiin sattuu mukaan joku keskimääräistä enemmän häiriötä tuottava palikka, niin suojauksista ja piuhojen erottelusta saattaa hyvinkin olla iloa.

Okei, voishan ne erottaa nyt sitten samalla kun menee kuitenkin suurin osa johdotuksista uusiksi kuitenkin. tuli Tuossa Mieleen Kun Nyt Laitan tuon Levyn sinne Mazdan Omaan ECU koteloon Niin Tarviiko Se v3.0 pcb Jäähdytyslevy yhdistää siihen Kotelon Runkoon, nyt Kuitenkin Jää sytkäkivet pois.

Tuskin on isompaa tarvetta kiinnittää jäähdytyslevyä koteloon, ainakaan jos et käytä PWM-virranrajoitusta suuttimille. Mutta ei siitä haittaakaan ole jos sattuu helpolla onnistumaan.

en tarvi pwm:ää on korkeaohmiset suuttimet. okei voishan sen heat sink:n kiinnittää vaikka parilla pikku alumiini "latalla" noista rei'istä mitkä jää vapaaksi kun nappaa sytkäkivet pois.

Näyttäis mersun kuorma-autossa menevän kampiakselin ja nokka-akselin antureiden johdot eri reittiä kuin muut johdot. kierretty yhteen ja ei häiriösuojausta.

Puuhastelija wrote:Näyttäis mersun kuorma-autossa menevän kampiakselin ja nokka-akselin antureiden johdot eri reittiä kuin muut johdot. kierretty yhteen ja ei häiriösuojausta.

Etenkin kahden johdon letittäminen kuullostaa kovasti väyläanturilta.

Kierrettyä paria, käytetään kyllä yleisesti analogiatekniikassakin signaalin siirtoon. Samasta syystä kuin digitaalitekniikan signaalin siirrossakin - vähentää ulkopuolisten häiriöiden indusoitumista signaalijohtimiin.

http://www.epanorama.net/documents/wiri ... dpair.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Crosstalk

Jos MS2:ssa käyttää hall-anturia second trigger inputtina, niin tuleeko se maadoittaa VR-anturin kanssa samaan maahan vai jonnekin muualle?

Tällaisesta anturista kyse:

Yhtälailla samaan anturimaapisteeseen kuin muutkin.

Kiitoksia vastauksesta, aloin tarkistamaan kytkentöjä niin huomasin ristiriitaa tuossa DIYAUTOTUNE:n johtosarjan kytkennöissä verrattuna tuohon Megarsquirtin kokoamisohjeen kytkentäkuvaan. Osaako joku selittää mistä johtuu ja kumpi on oikein? Olen kytkenyt tuon DIY:n johtosarjan mukaan ja ainakin kaikki anturit tuntuu toimivan.

DIY:n sarjassa on siis "power groundit" liittimellä pinnit 15,16,17,18,19 ja ruutan kasausohjeessa 8,9,10,11
Signaalimaa on DIY:n sarjassa 7 ja kasausohjeessa 19.

Muistelisin että noi keskirivin maapinnit oli ajalta ennan miekkaa ja kirvestä ja että noi 15-19 päämaat on ollu ns pitkään. Kurkistin juuri ms2 ohjetta ja siinäkin on fotossa 15-19 ja 7.

v3 levyn kasausohjeessakin sanotaan seuraavaa:
Now you can plug it into your Stim (in the absence of a stim, you need a loom-pigtail and a 12V DC supply
with a low value fuse e.g. 1A. Check the external wiring diagram, +12V goes to pin 28 and ground to any of pins
1,2,7-19 ) and measure the voltage on the 40 pin connector U1:

Jossa tuo maapisteen valinta on melkoisen laaja. Mä kyllä menisin ite vaan johtojen mukaan. Niin tein viime talvenakin ms3 kohdalla ja ei mitään ongelmia.

OK, näin taidan tehdäkin, kiitoksia jälleen!

Alkuun eli V2.2 aikakaudella koko ylärivi oli varattu maadoituksille. Myöhemmin sitten kun loppui pinnit kesken, otettiin muutama maadoituksen puolelta käyttöön...

Megamanualin ja MsExtran ohjeissa on kovastikin eroa, sillä sekoittaa itsensä sujuvasti jos yrittää kummankin mukaan kytkentöjä tehdä. Ja sama sitten, jos prossussa on Bowling&Grippo -ohjelma, niin MsExtran kanssa saa harmaita hiuksia...

juu, megan johdotus on aina syytä tehdä tapauskohtaisesti mikä levy/prossu/softa on käytössä, eikä minkään netistä löytyvän yleisen "kytkentäkaavion" mukaan, tai ainakin kannattaa tarkistaa, ettei tule omassa projektissa kauheasti ristiriitaisuuksia kytkentöjen kanssa... ei siis kannata ensimmäisen vastaantulevan kytkentäkaavion mukaan ruveta tekemään johtosarjaa...

tosiaan vanhassa v2.2 levyssä koko ylärivi on maata, itse vedin muistaakseni pari maajohtoa niin, että yksi 1.5 mm2 johto haaroitettu kolmeen pinniin, hyvin tuntui toimivan... uudemmissa levyissä (v3 ja v3.57 kai) ainakin pinnit 3,4,5 ja 6 on varattu muuhun käyttöön, kuin maadoitus, näin ainakin itse olen asian ymmärtänyt.

itse maadoitin anturit ym. aina koneeseen, en ikinä ole vienyt megalle asti miltään anturilta maadoitusta megan olen siis maadoittanut noilla kahdella 1.5 mm2 johdolla koriin/moottoriin ja anturit sitten koneeseen (suurin osa omassa käytössä olevissa antureista on vielä ollut sellaisia joista ei erillistä maadoitusta ole edes ollut saatavissa, vaan on maadoittanut runkonsa kautta)

kaikkein paras ratkaisu maadoitus/kytkentä ongelmiin on jos/kun unohtaa tuon koko dp37 liittimen ja vaihtaa sen tilalle jotain varmatoimisempaa, parilla kympillä (tai satasella, riippuen vaatimustasosta) saa yleensä jo aika hyvän liittimen mihin saa n. 40 johtoa kytkettyä, vaatii hieman työtä, mutta on sitten ongelmat pois tältä alueelta...

Mulla on ajatuksena käyttää niitä aeromotive-liittimiä, niitähän voi laittaa useampia ja eri pinnimäärillä olevia aina tarpeen mukaan.

Kyllä se kannattaa tehdä kerralla hyväksi. Omaa johtosarjaa tuossa kasailen Larbaan ja kaikki anturit joissa 2 karvaa, niin kierrettynä parina. Lämpöanturien maat samaan karvaan liittimellä, digitaalitulojen maat taas omaansa.

On vähän vaikea hahmottaa mikä megan liittimessä on suutinmaa ja mikä powerin maa ja mikä mahdollisen sytkän maa. Ne kun on megassa sisällä pienellä alueella ja tukevasti kimpassa. Periaatteessa megan liittimeltä pitäisi silloin viedä yksi tukeva karva suutinfettien läheltä ja toinen sytkäkiveltä. Käyttösähköjen maa myös omallaan.

Kierretty pari vähentää induktiivisia häiriöitä, mutta jos haluaa vielä staattista lisäsuojaa niin sukka päälle ja megan päästä maihin. Tämä etenkin jos VR-anturia käyttää differentiaalisena vaikkapa MAX9926 -lutikan kanssa. Mikrofonikaapeli käy silloin mainiosti jossa kierretty pari sukassa ja tämä analogiamaihin.

Kuva antanee selitystä enemmän..

Onko mitään syytä maadoittaa sitä koteloa, siis maat yhteen nippuun koteloon kiinni ja siitä sitten koriin?
Ajatuksena on että se kotelon maadoitus vähentäisi häiriöitä

Ei passaa niputella maadoituksia koteloon. Karvat maadottaen em tavoin ja kotelo kiinni koriin niin siinähän se maadoittuu sekin.

Koteloon voi vetää karvan siitä 'tuontisähkön' maasta niin on maadoitettu vaikka roikkuisi jossakin eristetyssä paikassa. Mutta vain yhdestä paikasta maadoitus!