FINSQUIRT.FI

"Jäärata-auto" 205 1.6 gti lähtökohtana
Auto on ollut mulla jo vuosia ja jääradalla sillä on tullut räppäiltyä vaikka kuinka paljon omaksi iloksi ja muiden kiusaksi
Muutoksia vuosien varrelta:
- 1.9 gti:n taka-akseli täysin kunnostettuna ja hieman madallettuna
- etujarrut on joku "hybridi" systeemi toisin sanoen en oikeen muista millä osilla ne tuli tehtyä, olikohan muistaakseni jotkut peugeot partnerin jarrusastulat ja levyt oli muistaakseni jostain 4X4 coswortista
- sisustaa on purettu aikapaljon pois joten vähän keveempi on, en kuitenkaa ole halunnut tehdä siitä ihan raakiletta joten esim. ovipahvit on paikoillaan ja valot on kaikki vielä toiminnassa
- sähköjärjestelmä tuli aikoinaa rassattua läpi aika tarkkaan eikä oo kyllä ikinä ollutkaan sähköongelmia
- etujousitusta on myös hieman madallettu siirtämällä iskun vaimentimen alapään stopparia

Tuollaisella asetuksella ja vakio moottorilla (jossa on todella kulunut nokka-akseli) tuli ajettua monta vuotta. Sitten jostain sain halvalla 405 MI16 auton. Siitä sitten oli tarkoitus heittää kone keulille ja eikun menoksi, mutta mutta... ajattelin kuitenkin tarkistaa kiertokankien laakeroinnin ja siitähän se sitten lähti mopo lapasesta...

moottori tuli käytyä kokonaan läpi ja koki samalla sitten joitakin muutoksia.
- Öljypohja sai loiskelevyn (vaatii varmaan tulevaisuudessa vielä päivitystä)
- kiertokanget kevennys ja kiilloitus
- männät saivat TIG:llä lisää pintaa jossa sais puristukset kohdilleen ja sen jälkeen vielä kevennys
- vauhtipyörää tuli kevennettyä
- Kannen porttasin omien taitojen mukaan. (toivottavasti ei mennyt huonommaksi, koska sekin on vaarana)
- isommat imuventtiili
- imu nokka-akselin käytin hiottavana (en muista specsejä, mutta on tarkoitus toimia hydraulisten nostimien kanssa)
- hydrauliset nostimet purin ja puhdistin ja laitoin uudet kuulat sisään
- Pakosarjaa piti tietysti muokata että käy 205:n
- imusarjan lyhennys ja iso kaasuläppä ( muistaakseni 74mm)
- johtosarja tuli purettua ja korjattua huonot paikat

Tällaisella setupilla ja vakio mi16:n ruiskulla sitten käyntiin ja nokka-akselin sisäänajo.
Nyt autossa on mega jo asennettuna ja käyntikuntoisena oikeastaan mitään säätöjä ei ole tehty vielä ja ne käydään tekemässä sitten penkissä.

Eli mega on MS2 v3.0 levyllä FW 3.2.4 muutoksia:
- tyhjäkäynnin ohjaus
- puolan ohjaus rakennettu boksin ulkopuolelle
- VR triggeröinti 60-2 on auton omalla anturilla ja johtosarjalla ja tuntuis toimivan ihan mukavasti ainakin paikallaan ollessa ( ei häiriöita 8048 RPM mennessä)
- DWELL aika on pieni kysymysmerkki koska sain vakioruiskusta mitatuksi arvoksi 5.6ms. kuulostaa aika rajulta joten siihen pitää tutustua vielä tarkemmin.

Pieni videon pätkä kun moottori on vielä vakioruiskulla
http://www.youtube.com/watch?v=SqM3-tC6ghs

Täytyy vielä mainita että tämä auto ja moottorihan on siis todellakin pienen budjetin projekti. Rakenneltu vuosikaudet ja kaikki mahdolliset ja välillä mahdottomatkin tehty itse. Muun muassa männät on kokonaan omaa käsialaa (toivottavasti kestää), kiertokanget täysin omaa käsialaa, venttiilien ja nokka-akselin osalta joutui käyttämään koneistamon palveluita ja myöskin oikaisun osalta. Suurelta osin olen joutunut ensin opettelemaan erilaisia koneistus taitoja, mikä on myöskin hyvä tulevaisuuden kannalta. ja myöskin olen todennut että monta asiaa olis ehkä pitänyt tehdä erilailla.

Mutta minun motto on aina ollut että virheistä oppii, jos ei koskaan tee virheitä niin ei myöskään koskaan opi mitään.
Jotenka en ole koskaa pelännyt tehdä virheitä vaikka kylläkin vältän niitä viimeiseen asti.
Ja onhan se muutenkin hauska kokeilla kaikkee uutta välillä. (vaimokin sano samaa)

Puuhastelija wrote: Rakenneltu vuosikaudet ja kaikki mahdolliset ja välillä mahdottomatkin tehty itse. Muun muassa männät on kokonaan omaa käsialaa )

Hyvältä vaikuttaa. Mitä olet männille puuhastellut olisko vähän tarkennusta. Ihan vaan mielenkiinnosta.

Hyvältä vaikuttaa. Mitä olet männille puuhastellut olisko vähän tarkennusta. Ihan vaan mielenkiinnosta.

Männän päälle hitsasin TIC:llä lisää alumiinia ja sitten sen jälkeen sorvasin männät oikeeseen korkeuteen. Noin 1,3mm tuli lisää korkeutta. senjälkeen sitten jyrsin männän sisäpuolelta niinpaljon tavaraa pois kun katsoin tarpeelliseksi. Pikkasen piti myös suurentaa venttiilien koloja, isompien imuventtiilien takia ja nokassa on enemmän nostoja myös. lopputuloksena mukavasti puristuksia lisää ja aavistuksen keveemmät männät kun vakiot.
Tosiaan sentakia piti noita mäntiä alkaa hitsailemaan ja sorvailemaan, kun on tuosta moottorista hieman kinkkinen tuota kantta alkaa madaltamaan. olikohan siinä noi seetirenkaat niin lähellä kannen pintaa, vai miten se nyt sit oli. Hitto kun on huono muisti.

Helpompaa olisi ollut lohkon ja putkien madaltaminen. Mäntiä muutenkaan kannata mennä hitsaamaan, muoto (mäntä malliltaan kartiokas ja hieman ovaalikin) muuttuu, jota et saa millään korjattua. Vakiot männät ovat myös riittävän kevyet (350/365 g).

Kannestakin voi kyllä ottaa millin pois, seetirenkaat eivät ole ongelma.

oha noita mäntiä hitsattu jokkisautoihin ja kestäneet. kannen voi myös tietyissa rajoissa laskee vinoonki. esim pakovenojen puolelta muutama kymmenys enemän ku imupuolelta. esim toyotan 2T koneen kannet on laskettu näin vinoon.

Benkku wrote:Helpompaa olisi ollut lohkon ja putkien madaltaminen. Mäntiä muutenkaan kannata mennä hitsaamaan, muoto (mäntä malliltaan kartiokas ja hieman ovaalikin) muuttuu, jota et saa millään korjattua. Vakiot männät ovat myös riittävän kevyet (350/365 g).

Kannestakin voi kyllä ottaa millin pois, seetirenkaat eivät ole ongelma.

En tiedä oisko ollut helpompaa putkien ja lohkon madaltaminen, mutta sen tiedän että se olis ollut taas koneistamon hommia. Ja ideana tässä moottorissa oli tehdä itse ja samalla opetella juttuja.

Mä tiedän että Benkulla on hieno pösö ittellä ja tiedän myös et onhan siinä varmaan euro jos toinenkin mennyt sitä tehdessä Tää moottori on "halpisversio"

Kantta en halunnut madaltaa muuta kun oikaisun vaatiman verran. koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa tarvii tehdä ja on sitten vielä varaa oikoa. Eihän sitä tiedä jos vaikka turbottaa ton joskus niin sit siitä kannen ja lohkon madaltamisesta oo muuta kun haittaa.

Olen aikoinaan tehnyt myös yhden 2T moottorin joten oli myös tiedossa tuo vinoon höylääminen

Tiedossa oli myöskin tuo mäntien muoto ja se että se saattaa muuttua, mutta myöskin se että niitä on hitsailtu iät ja ajat. Jotenka tähän ei voi muuta sanoa kuin että kokeilemalla oppii. Eiköhän se siellä tehopenkissä selviä leikkaako ne kiinni. Tai sitten viimeistään tuolla jääradalla.

Tosiaan tänään oli 15 astetta pakkasta ja eka startiila megalla käyntiin ja ei ainakaan vielä leikannut kiinni

Männän hitsaamiset ja muut hassut muutokset, ainakin omalla kohdalla, onneksi kertovat jälkikäteen ettei onnistu.
Monet onnistuneet muutokset olisivat epäonnistuneet pahasti.

wex4 wrote:Männän hitsaamiset ja muut hassut muutokset, ainakin omalla kohdalla, onneksi kertovat jälkikäteen ettei onnistu.
Monet onnistuneet muutokset olisivat epäonnistuneet pahasti.

Joo yleensä nää tälläiset kertoo kyllä jälkikäteen miten kestää. Mutta jossain kirjassa muistaakseni sanotaan jotenkin näin "se virittäjä on todennäiköisesti paras jonka takapihalla on eniten rikkinäisiä moottoreita"
Parhaani mukaan yritän sinne takapihalle haalia noita rikkinäisiä moottoreita, ei ne rajat muuten löydy
Ei vaineskaan kunhan jotain aikani kuluksi tuolla kylmässä navetassa koitan näprätä.

Onhan jotkut hätäisemmät tehneet kisa nokka-akselit hitsaamalla kemppi kympillä Noo jokamies luokan viritys oli kylläkin kyseessä. Tämäkin on vain pieni raapaisu virittäjän maailmasta .Tässä se hauskuus piilee, jokainen virittäjä tekee moottorin kuten parhaaksi näkee. Jotkut moottorit kestää sen 600 000tkm sekä sama moottori voi kestää kisa käytössä muutaman vartti mailin. Siitä voi sitten päätellä minkämoinen moottori käy omiin tarpeisiin “kunhan ei jalkoihin jäädän“.
Itse pyrin tekemän katukäyttöön lievät viritykset. Kaikista huolimatta lieväkin viritys vie ihan järkyttävästi aikaa suunnittelussa sekä osien valmistuksessa. Kaikista huolimatta pienikin viritys lyhentävät moottorin eliniän ainakin puoleen. Ainakin kiertokangen laakerit olivat joskus sitä mieltä. Ja on kylläkin ollut ihan livenä ollut sellainen moottori jonka vapaasti hengittävänä, käyttöikä ollut alle 5000tkm. -laakereiden osalta. En lähde sen enempää kritisoiman mäntien hitsaamista. Vaan on mukava tietää kuinka monella eri tavalla kukin tekevät moottorin virityksiä ja ihan vaikkapa kokeilu mielessä. Se on tosiaan paras virittäjä kenellä on eniten särkyneitä moottoreita takapihalla. Asioita voi tehdä kylläkin kerrasta oikein mutta kuka sen tiettä mimmoinen viritys speksit käy juurikin omalle moottorille. Niitä kun lehdessä ei hirveästi mainostetaan varsinkin jos haluat olla maaliviivalla ykkönen!

kamski wrote:Onhan jotkut hätäisemmät tehneet kisa nokka-akselit hitsaamalla kemppi kympillä Noo jokamies luokan viritys oli kylläkin kyseessä. Tämäkin on vain pieni raapaisu virittäjän maailmasta .Tässä se hauskuus piilee, jokainen virittäjä tekee moottorin kuten parhaaksi näkee. Jotkut moottorit kestää sen 600 000tkm sekä sama moottori voi kestää kisa käytössä muutaman vartti mailin. Siitä voi sitten päätellä minkämoinen moottori käy omiin tarpeisiin “kunhan ei jalkoihin jäädän“.
Itse pyrin tekemän katukäyttöön lievät viritykset. Kaikista huolimatta lieväkin viritys vie ihan järkyttävästi aikaa suunnittelussa sekä osien valmistuksessa. Kaikista huolimatta pienikin viritys lyhentävät moottorin eliniän ainakin puoleen. Ainakin kiertokangen laakerit olivat joskus sitä mieltä. Ja on kylläkin ollut ihan livenä ollut sellainen moottori jonka vapaasti hengittävänä, käyttöikä ollut alle 5000tkm. -laakereiden osalta. En lähde sen enempää arvostamaan mäntien hitsaamista. Vaan on mukava tietää kuinka monella eri tavalla kukin tekevät moottorin virityksiä ja ihan vaikkapa kokeilu mielessä. Se on tosiaan paras virittäjä kenellä on eniten särkyneitä moottoreita takapihalla. Asioita voi tehdä kylläkin kerrasta oikein mutta kuka sen tiettä mimmoinen viritys speksit käy juurikin omalle moottorille. Niitä kun lehdessä ei hirveästi mainostetaan varsinkin jos haluat olla maaliviivalla ykkönen!

On tullut tuokin kokeiltua. Monet varmaan tietää fordin CVH:n surullisen kuuluisan nokka-akselin kulumisongelman. Semmoiseen isäukon kanssa hitsattiin puikolla yksi nokka ja käytiin paikalliselta metallifirmalta hakemassa karkaisujauhetta. Siihen sitte karkaisu pintaan ja menoks. Auto oli kuitenkiin jokapäiväisessä arkiajossa varmaan joku 50-100 Km päivässä. Ja auto lähti vielä muutaman vuoden päästä samalla nokalla uudelle omistajalle.

kesäautolla varmaa ajettu yli 10tkm hitsinokilla ja eikä oo kulumisen merkkejä. isotpojat puhuu että painikuppi kone kestää hitsinokilla mutta laahainvipulla olevat ei kestä.

jake74 wrote:...isotpojat puhuu että painikuppi kone kestää hitsinokilla mutta laahainvipulla olevat ei kestä.

Niin just... Noille puheille voi viitata kintaalla - eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - ja hymyillä niiden 'isojen poikien' jutuille.

Kyseisten tapausten tribologiassa kun on 'pari muutakin muuttujaa'**, kuin pelkästään laahaako nokka pyörähtävää paininkuppia vaiko geometrista kaarta pitkin.

**kuten käytetyt öljyt, jousipaineet, venttiilien/koneiston osien massat, lämpötila, öljyn tilavuusvirta (jäähdytys), koneiston kiihtyvyydet (nokan profiili) ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä kierrosnopeus - lyhyesti pintapaine kohtauspinnoissa suhteessa materiaalien kovuuteen, joustoon ja mahdollinen rajavoitelutilanne.

Benkku wrote:

jake74 wrote:...isotpojat puhuu että painikuppi kone kestää hitsinokilla mutta laahainvipulla olevat ei kestä.

Niin just... Noille puheille voi viitata kintaalla - eli toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos - ja hymyillä niiden 'isojen poikien' jutuille.

Kyseisten tapausten tribologiassa kun on 'pari muutakin muuttujaa'**, kuin pelkästään laahaako nokka pyörähtävää paininkuppia vaiko geometrista kaarta pitkin.

**kuten käytetyt öljyt, jousipaineet, venttiilien/koneiston osien massat, lämpötila, öljyn tilavuusvirta (jäähdytys), koneiston kiihtyvyydet (nokan profiili) ja viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä kierrosnopeus - lyhyesti pintapaine kohtauspinnoissa suhteessa materiaalien kovuuteen, joustoon ja mahdollinen rajavoitelutilanne.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Sano mun sanoneen. Mutta loppupelissä tarvitaan myös himppu tuuria.

Viikonloppuna tuli tutustuttua tuohon dwell:n vähän paremmin
sain tuosta vakioruiskusta mitatuksi arvoksi 5,6ms.
Mittasin puolan induktanssin ja vastusarvon ja siitä laskemaan sitten. Sain arvoksi 14V:lla ja 8 amppeerilla 3.1ms.
sillä sitten kokeilemaan ja hyvin toimii.
En ihmettele yhtään että välillä on noihin pösöihin joutunut noita puolia uusimaan jos dwell on vakiossa tuota luokkaa, tuolla latausajalla ja 14 V jänniitteellä puola ottaa kuitenkiin yli 12 amppeeria.
En kyllä tiiä taas ihan tarkkaa tuosta amppeerimäärästä, mutta luulisin 8 amppeeria kyllä riittävän.

Samalla sitten perehdyin tuohon kun siinä on ollut hieman sytytyskatkoja tyhjäkäynnillä.
vähän aikaa ihmeteltyäni satuin kokeilemaan muutta "sqruits per engine sycle" asetusta kahdesta neljään. Ja jopas sytytyskatkokset hävis totaalisesti. Joten se saa jäädä siihen

Seuraavana on sitten koittaa laittaa injector dead time kohdalleen.

Huh huh on taas aikaa vierähtänyt kun oon viimeeks kerennyt omaa autoa rassaamaan mut tänään sain aikaseks laittaa taas megan kasaan, kun joutui tuo oma ohjainlaite elimenluovuttajaksi yhtä ralliauton purkkia korjatessa.
Samalla laitoin uusimman ohjelman sisään ja sen verran käytin et sain ton suuttimien dead timen säädettyä kohdalleen. Toivottavasti pysyis nuo muiden autot välillä kasassa niin kerkeis välillä laittamaan tuota omaa autookin.

Puuhastelija wrote:. Toivottavasti pysyis nuo muiden autot välillä kasassa niin kerkeis välillä laittamaan tuota omaa autookin.

sama tääläkin. kaverin starletti rullilla ja tallin toisella puolen kaverin volvo. omat autot on pihalla.

jake74 wrote:

Puuhastelija wrote:. Toivottavasti pysyis nuo muiden autot välillä kasassa niin kerkeis välillä laittamaan tuota omaa autookin.

sama tääläkin. kaverin starletti rullilla ja tallin toisella puolen kaverin volvo. omat autot on pihalla.

Näinhän se menee

Eihän se taas mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Alkoi uusimman ohjelmistopäivityksen jälkeen tunerstudio menemään offline tilaan aika ajoin. Onneksi muillakin on ollut samaa ongelmaa tuolla jenkifoorumin puolella niin ei tarvinnut hirveesti alkaa vikaa paikallistamaan. Joten meni uusi USB adapteri tilaukseen. Vanha adapteri oli väränlainen, mutta toimi kuitenkin vanhalla firmiksellä ja lakkas sitten toimimasta uudella firmiksellä koska sarjaliikenteen virheen tarkastusta on muutettu/paranettu.

No hyvä asia tässä oli että sattui tää tapaus oman auton kanssa, niin ei tarvii alkaa tappelemaan noiden ongelmien kanssa muiden autoissa.

Puuhastelija wrote:Eihän se taas mennyt ihan niinkuin elokuvissa. Alkoi uusimman ohjelmistopäivityksen jälkeen tunerstudio menemään offline tilaan aika ajoin. Onneksi muillakin on ollut samaa ongelmaa tuolla jenkifoorumin puolella niin ei tarvinnut hirveesti alkaa vikaa paikallistamaan. Joten meni uusi USB adapteri tilaukseen. Vanha adapteri oli väränlainen, mutta toimi kuitenkin vanhalla firmiksellä ja lakkas sitten toimimasta uudella firmiksellä koska sarjaliikenteen virheen tarkastusta on muutettu/paranettu.

No hyvä asia tässä oli että sattui tää tapaus oman auton kanssa, niin ei tarvii alkaa tappelemaan noiden ongelmien kanssa muiden autoissa.

tekekö sulla että ku auton sammuttaa ni sen jälkeen on offlinessa ja eikä lähe pois ennen ku sammutaa tunerstudion ja käytää adapterin pois ja alottaa alusta?

Ei mene offlineen kun sammuttaa auton, mut muuten kyllä ihan satunaisesti temppuilee saattaa toimia minuutin tai sitten kymmenen minuuttia.

Ei tarvii muuta kun ottaa rastin pois ruudusta. Vasemmassa yläkulmassa "file" ja siellä "work offline". Se näköjään täppää sinne sen rastin automaattisesti, kun alkaa tarpeeks sekoilemaan.

Edit:
Siis menee offlineen kun sammuttaa auton, mut kun laittaa virran päälle niin palaa normaali toiminta tilaan.

Pientä edistystä on taas tapahtunut:
Suuttimet meni vaihtoon, laitoin jotkut volvon suuttimet 250cc densot
dead time ja jännitekorjaukset meni tietysti uusiks.
Dynossa säätöä kaikki toimi niin kuin pitikin, mutta jäi pieneksi ne uudet suuttimet ja pikkasen teho alkoi laskemaan turhan aikaisin sen takia
192hv 188nm

Sattuisko keneltäkään löytymään peugeot 205 1,9 gti:n luokitustodistusta

Pientä päivitystä tapahtunut tämän auton osalta... 8 venttiilinen moottori löytänyt takaisin konehuoneeseen...
Vdeopätkää:
https://www.youtube.com/watch?v=59r7WrqEU18

Mitehän vaikuttaa seoksen säädön nopeuteen ja muuhun sellaiseen kun sumu on tuolla 15cm tms päässä imuventiilistä ? Tossa just ku tilasin läppärunkoa ja imusarjaa Vauxhalliin niin pohdiskelin tätä justiinsa ja päädyin sijoittaa sumut imusarjaan hitsaamalla.

Masi_K wrote:Mitehän vaikuttaa seoksen säädön nopeuteen ja muuhun sellaiseen kun sumu on tuolla 15cm tms päässä imuventiilistä ? Tossa just ku tilasin läppärunkoa ja imusarjaa Vauxhalliin niin pohdiskelin tätä justiinsa ja päädyin sijoittaa sumut imusarjaan hitsaamalla.

En usko että on juurikaan hirveämmin vaikutusta seoksiin, mutta käytännössähän ton sitten näkee lopputuloksen. Mutta ainakiin ekan käynnistyksen kokemuksiin perustuen ei oo ongelmaa. Vastaa kaasuun tosi hyvin.

Siinä lisää videota... Eka startti...
https://www.youtube.com/watch?v=ciBkgo68URU

Masi_K wrote:Mitehän vaikuttaa seoksen säädön nopeuteen ja muuhun sellaiseen kun sumu on tuolla 15cm tms päässä imuventiilistä ? Tossa just ku tilasin läppärunkoa ja imusarjaa Vauxhalliin niin pohdiskelin tätä justiinsa ja päädyin sijoittaa sumut imusarjaan hitsaamalla.

ohan noita suuttimia kilpautoissa imutorven päässä joten matkaa tulee. toimii kuulemma paremin täyskaasulla.

Niin on niin ja siks mä kauheasti pohdiskelin ja lueskelin. Näin silti että mahd lähelle ventiiliä mikä on mahdollista tuossa siiamilaisessa kannessa.

ainki siviiliautoon laittasin nii likelle venttiiliä ku saa. tahtoo noilla kaukana olevulla suuttimilla olla tyhjäkäynillä vaikeeta saaha kuunnollsita seosta mutta ei se kilpaautoissa haittaa niiku tä pösökin on. mulla on volkkarissa 180mm pitkä imusarja ja suutimet läppärunkossa. vaatii rikasta seosta että pysyy käynnissä. samaten velipojan jokkisautossa.

Juu kun seos imeytyy kanavien seiniin.