FINSQUIRT.FI

Tehdäänpä tännekin topicci ku btcf:n puolella oleva projekti alkaa olemaan ahtimen asennusta + ruiskua vaille...
pieni kertomus aluksi... eli oli pidemmän aikaa haussa vähäpäästöinen Bmw jonka sais ahtaa, syksyllä sit Tampereelta löytyi Eaton m45 remmillä varustettu E34 m20b25 koneella katsastamattomana suht edullisesti, ahdin oli kuitenkin autoon muutoskatsastettu 0,3bar 210hv & 280nm, myöhemmin vaihdettu suurempi hihnapyörä ja ahtoi just ja just rajoittimella (7000rpm) 0,45 bar, jolloin ahtimessa oli n.15500rpm kierroksia... Eli pyöri ylikierroksilla ja olihan siitä laakerit hajalla ja öljyt vuoti pihalle...
Kone on nyt käyty täysin läpi, kaikki laakerit yms tiivisteet uusittu,m50 vanos männät & ei vanos kanget (puristukset 8,5),uus nokka ,keinut (jos se ei sit raksuttais)
Jarrut päivitetty 540:stä , kallistuksen vakaajat M5:sta ja muutenki kaikki puslat,koiranluut yms vaihdettu.
Sachs Race asetelma+M3 levy,kevennetty vauhtipyörä,lukkoperä,kw -30mm alustasarja,3" putkisto,peltisarja...
Sit itse asiaan... Eli toi m45 on armottomasti liian pieni kyseiseen koneeseen ja löytyikin sit Eatonin käyttämätön m112... homma on nyt siinä vaiheessa et ahtimen teline on valmis, ens tai seuraavalla viikolla pitäis tulla kampuran päähän oikeankokoinen hihnapyörä jolla ahdot pitäisi olla n.1bar jolla pitäis saavuttaa n.350hv josta saa vähentää n.40hv jonka ahtimen pyöritys vie...Ahdin tulee pyörimään n.11600rpm kun kone pyörii täydet eli 7000rpm...Aiempia kokemuksia turbo autoista ei pahemmin ole,remmiahtimesta puhumattakaan
Autoon olis tarkoituksena moottorinohjaukseksi tulla Mega suorasytytyksellä (alustavasti on ollut puhe et kaveri joka megoja useamman on asentanut sen asentaisi), ei vielä varmaa tietoa mikä versio,suosituksia?...Kiinnostaakin et pitääkö megan ja sen oheislaitteiden asennuksessa ottaa jotain erityista huomioon ku kyseessä on remmiahdin? Remmiahtimissa yleensä By-pass , mut onko merkitystä tuleeko Dumppi vai By-pass? Sellainenkin asia alko kummittelemaan mielessä et kampuran päähän tulevaan hihnapyörään piti tehdä vajaa 20cm jatkovarsi ahtimen mahtumisen vuoksi, kuinkahan paljon on merkitystä runkolaakereiden kuormitusta ajatellen , hihna tulee kuitenkin aika kireälle...
Kaikki vinkit / ehdotukset yms tervetulleita , näistä ku tosiaan ei liikaa kokemusta ole
muutama kuva vielä ostohetken jälkeen vanhalla ahtimella ja nykyhetkestä uudella, ja kuva vielä itse autosta...

eikö siitä 20 cm jatkosta kampiakselin hinhapyörän yhteydessä ole mitenkään mahdollista päästä eroon, ahtimeen lyhempää kärsää, apuvälitys kampuran ja ahtimen väliin jne. ratkaisuilla ei kai tuossa oikein muuta tule mieleen näin nopeasti ajateltuna...

Höylä wrote:eikö siitä 20 cm jatkosta kampiakselin hinhapyörän yhteydessä ole mitenkään mahdollista päästä eroon, ahtimeen lyhempää kärsää, apuvälitys kampuran ja ahtimen väliin jne. ratkaisuilla ei kai tuossa oikein muuta tule mieleen näin nopeasti ajateltuna...

Kyllähän sitä ainaki reilusti saisi lyhennettyä, joitain muutoksia sit tulee vesiletkuihin ja ahtimen paikkaan,nykyisellään ahtimelle olis tilaa paremmin,mut ehkä se kuitenki kannattaa mahdollisimma lyhyeks tehdä ettei tarvi joka vuos runkolaakereita vaihdella...

marko_84 wrote:Autoon olis tarkoituksena moottorinohjaukseksi tulla Mega suorasytytyksellä (alustavasti on ollut puhe et kaveri joka megoja useamman on asentanut sen asentaisi), ei vielä varmaa tietoa mikä versio,suosituksia

MS1/V3 ja boschin hukkakipinäpuola+kivi (-203)

[[/quote]

MS1/V3 ja boschin hukkakipinäpuola+kivi (-203)[/quote]

Saako kysyä et miksi kyseistä suosittelet? en sillä et epäilisin etteikö se asiaansa ajaisi vaan oman tietämättömyyden takia

marko_84 wrote: Saako kysyä et miksi kyseistä suosittelet?

MS1 on vasta-alkajalle helpoin laite ja MS2:n saa myöhemmin laitettua kun ottaa alustaksi V3-levyn. Lisäksi MS1:een on apua ja valmiita asetuksia tarjolla paremmin. Boschin sytytysosat on osoittautuneet kaikkein luotettavimmiksi.

Näistä nyt voi väitellä maailman tappiin saakka, mutta ms2 on mielestäni helpompi aloittelijalle. Ei tarvitse osata laskea trigger positioneja yms.

No sen verra ny on ainaki selvinny et tuo V3 levy nyt ainaki kannattaa ottaa tarvii sit viel miettiä ms1 ja 2 kesken kumma valitsee. kampuran hihnapyörä muutettiin niin lyhyeksi ku mahdollista,5cm varsi jonka päähän hihnapyörä...

teg wrote:mutta ms2 on mielestäni helpompi aloittelijalle.

miten niin, minä olen nyt 5 vuotta pelannut MS1 kanssa (useamman eri purkin ja setupin kanssa), enkä vieläkään uskalla sekaantua MS2 prossuun sen järjettömän vaikean säätämisen takia... olen kyllä jo varovasti vilkuillut niitä MS2 valikoita ja olen ihan pihalla en minä voi ainakaan sanoa "asiakkaalle", että juu laita MS2 prossu ja tulen sen sitten laittamaan säätöihin, mutta varaa aikaa 2 vuotta... MS1 kanssa menee yleensä se 15 min. jos kaikki perus jutut on kunnossa...

lisäksi pitää pystyä hätätapauksessa neuvomaan auton omistajaa säätämisessä/vianetsinnässä puhelimen kautta, vaikka kesken unien, jos auto piiputtaa... MS2 tuollaisen kokemuksen/tiedon keräämiseen mulla ainakin menis vielä se 2 vuotta lisää aikaa... mutta joskus minäkin sitten, jos tulee sellaiseen tarvetta... siksi en siihen vaihda, että se on uudempi/suurempi numeroltaan, jos kerran mitään teknistä tarvetta sen käyttämiseen ei ole...

Foorumia lueskelin ja tulin kans siihe tulokseen et kyllä se ms1 tulee olemaan.

Höylä puhuu nyt omasta kokemuksestaan (joka on suurelta osin MS1 kokemusta). Minulla on kokemusta MS1/MS2/MS3 ja voin sanoa että MS2 on niistä suositeltavin aloittelijalle. Ei sekoilua trigger positioinien kanssa, ei sekoilua koodikorruptoitumisien kanssa, ei sekoilua koodin kääntämisen kanssa, ei sekoilua inc tiedostojen kopioimisen kanssa, koodin jatkuva kehitys.. syitä on vaikka kuinka paljon. Tuossa muutama jotka puhuvat MS2:n puolesta ja listaa olisi helppo jatkaa, mutta kukin tekee itse valintansa

Täältä myös 'ääni' MS2:lle tai jopa MS3:lle. Kaikenkaikkiaan toimivampia ja säädöiltään monipuolisempia sekä tarkempia verrattuna MS1:een extra-koodilla.

tuota en kiellä, että MS2 ja MS3 ovat varmasti monipuolisempia ja tarkempia säädöiltään... totta kai, jos tarvitsee sellaista säätö arsenaalia, mitä nämä uudemmat versiot tarjoavat, niin sitten ilman muuta ne käyttöön...

mutta juuri äsken taas kylmä harjoittelin jollakin MS2 extra koodilla ja piti nostaa kädet pystyyn, ei tule mitään, ihan liikaa sellaisia kysymyksiä/muuttujia joista ei ole hajuakaan no tuo nyt tais olla vielä joku "sekventaali versio", että se kai siinä niin pahoin sekoittaa ajatukset

laittakaa nyt joku edes pientä vinkkiä, että mikä on sellainen ihan perus MS2 koodi, jolla kuitenkin onnistuu myös sytkän ohjaaminen, kun musta tuntuu, että olen aina yrittänyt jotain "extreme versiota" tutkia näistä MS2 koodeista kun ei nimittäin mene jakeluun, miten joku voi edes huumorilla suositella MS2 juttuja aloittelijoille

ja pakko mun tuo MS2 on kuitenkin jossain vaiheessa opetella, kun kaveri sellaisen tilas...

3.1 on viimeisin julkaistu versio (3.03y + hiukan korjauksia).

http://www.msextra.com/forums/viewtopic ... 91&t=38966
http://www.msextra.com/doc/ms2extra/fil ... elease.zip

http://www.msextra.com/doc/ms2extra/
Viimeisin julkaistu, kaiken kattava paketti on 2.1.
http://www.msextra.com/doc/ms2extra/fil ... taller.exe

<clip>
kun ei nimittäin mene jakeluun, miten joku voi edes huumorilla suositella MS2 juttuja aloittelijoille
</clip>

Noh - eivät asiat ole MS1 ohjaimen kanssakaan helppoja aivan aloittelijoille. Kokemus MS1:stä kuitenkin piirikorttitasolla auttaa paljon. MS2 = MS1 + prosessorikortti ja hiukan kytkentämuutoksia. Säätöjen kanssa vastaavasti ymmärrys ja ohjeiden lukeminen. Tukifoorumillakin voi kysyä, jos/kun tuntuu ylitsepääsemättömältä.
http://www.msextra.com/forums/viewforum.php?f=91

megamanuaalia en ole lukenut, enkä aio sitä enää tässä vaiheessa alkaa lukemaan enkä mitään muitakaan ohjeita... MS1 aukes mulle muutamassa illassa ihan ok. mutta MS2 ei sitten millään...

mitkään piirikortti jutut tai muutkaan itse rautaan liittyvät ei myöskään kiinnosta/auta asiaa, kun niihin en aio ikinä koskea pitkällä tikullakaan...

minä siis vain tilaan valmiiksi kasatun megan/muutokset siihen ja hoidan vain säätöpuolen... jos MS2 säätöohjelma vetää aivot solmuun, niin saa mun puolesta olla... pitäydyn sitten vain MS1 prossuissa ja hoitakoot muut tuon MS2 ja MS3 puolen

ja nuo sun linkit... ne oli taas jotain ulkomaankieltä ei suomalaiset maalaistollot tuollaista osaa... pitäis olla siis suomeksi sitä ohjeistusta... (minä itse osaan vielä ehkä välttävästi, mutta ne joille näitä pääasiassa teen/säätelen, niin ei ne ymmärrä mitään tollaisista ulkomaankielellä olevista jutuista... mun on siis pakko asettua niiden asiakkaisen asemaan, ettei tule luvattua liikoja)

MS1/2 väännöstä takaisin aloittajan projektiin Pari irtonaista mieleen tullutta juttua tuohon remmiahdinpuoleen liittyen:

-Eaton ja 1bar ahtoja kuulostaa sellaiselta yhdistelmältä, että kannattaa harkita vakavasti kunnollisen välijäähdyttäjän asentamista. En nyt ole erityisesti tuon M112:n tuotto/hyötysuhdekarttoja tutkinut, mutta todennäköisesti hyötysuhde ei tuolla suunnitellulla maksimiteholla ja paineella ole kauhean hyvä, joten ilmakin lämpenee aika railakkaasti. Barin ahdoilla jonkinlainen ahtoilman jäähdytys alkaa olemaan varsin suositeltava jo turbojen kanssakin, jotka kuitenkin toimivat selvästi paremmalla hyötysuhteella.
-Periaatteessa dumppi ja by-pass toimivat ihan yhtä lailla. Tuossa kannattaa kuitenkin muistaa, että remmiahtimen kanssa tuo venttiili on toiminnassa likimain aina pintakaasulla ajettaessa, joten dumpin pihinään saattaa kyllästyä aika nopeasti Eli hiljaisempi by-pass saattaisi olla fiksumpi valinta. Venttiilin olisi myös hyvä olla aika herkkätoiminen, muuten kaasun vasteesta saattaa tulla vähän kulmikasta.

Vielä senverran MS1IMS2/MS3-väännöstä että kun olen nyt yhden vituiksi tehdyn MS2/V3:n kanssa tapellut ja nähnyt että asiat voi tehdä aika monella tavalla väärin niin suosittelen että jos elektroniikkataidot ei ole kunnossa niin kannattaa suosiolla unohtaa MegaSquirt. Ohjelmoitavia ruiskuja saa ihan valmiina ja niille myös asennus- ja säätöapua.

[quote="ArttuH"]-Eaton ja 1bar ahtoja kuulostaa sellaiselta yhdistelmältä, että kannattaa harkita vakavasti kunnollisen välijäähdyttäjän asentamista. En nyt ole erityisesti tuon M112:n tuotto/hyötysuhdekarttoja tutkinut, mutta todennäköisesti hyötysuhde ei tuolla suunnitellulla maksimiteholla ja paineella ole kauhean hyvä, joten ilmakin lämpenee aika railakkaasti. Barin ahdoilla jonkinlainen ahtoilman jäähdytys alkaa olemaan varsin suositeltava jo turbojen kanssakin, jotka kuitenkin toimivat selvästi paremmalla hyötysuhteella.
quote]
Juu kyllä välijäähdytin nokalle on tulossa 2,5" lähdöillä :

ahdn tosiaan pyörii n.11600 ja se on vielä nousukäyrän loppupuolella, 12000rpm:n jälkeen alkaa hyötysuhde olemaan jo aika heikkoa. ja tuossa olis tuosta hyötysuhteesta


kai se dumppi pitää aluks laittaa ja vaihtaa st by-pass ku alkaa närästää pihinät Olisko tääl kellään suosituksia hyväksi todetusta isohkosta dumpista?

Hmm, en nyt ihan hahmota mitä tuo Volumetric Efficiency -käppyrä kuvaa, mutta ei se ainakaan ole ahtimen kokonaishyötysuhde. Ilmeisesti tuo kertoo kuinka iso osa ahtimen kierrostilavuudesta saadaan pumpattua läpi asti. Tuossa olisi kuva, mistä näkee kuinka iso osa ahtimen käyttämästä tehosta päätyy ilman puristamiseen: http://www.eaton.com/ecm/groups/public/ ... 128487.gif

Eli noilla kierroksilla pyöritään vähän päälle 50% lukemissa.

ArttuH wrote:Hmm, en nyt ihan hahmota mitä tuo Volumetric Efficiency -käppyrä kuvaa, mutta ei se ainakaan ole ahtimen kokonaishyötysuhde. Ilmeisesti tuo kertoo kuinka iso osa ahtimen kierrostilavuudesta saadaan pumpattua läpi asti. Tuossa olisi kuva, mistä näkee kuinka iso osa ahtimen käyttämästä tehosta päätyy ilman puristamiseen: http://www.eaton.com/ecm/groups/public/ ... 128487.gif

Eli noilla kierroksilla pyöritään vähän päälle 50% lukemissa.

Jep tuosta deltaT kuvasta näkee, että hyötysuhde alkaa tippumaan kovaa vauhtia 8krpm alkaen kun
on 10 psi painetta.

ArttuH wrote:...Tuossa olisi kuva, mistä näkee kuinka iso osa ahtimen käyttämästä tehosta päätyy ilman puristamiseen: http://www.eaton.com/ecm/groups/public/ ... 128487.gif

Eli noilla kierroksilla pyöritään vähän päälle 50% lukemissa.

Eivät nuo hyötysuhde kuvaajat ilmaise ahtimen tehon tarvetta saati puristamiseen käytettyä akselitehoa, vaan adiabaattisen puristuksen hyötysuhdetta - eli siis ahtoilman lämpenemistä. Puristettaessa ilmaa 100 prosentin adiabaattisella hyötysuhteella kilon paineeseen - ollaan (muistaakseni) luokkaa 125 asteen lämpötilassa, 50 prosentin käyrällä siis puristetun ilman lämpötila jo puolitoistakertainen samassa paineessa.

Benkku wrote: Eivät nuo hyötysuhde kuvaajat ilmaise ahtimen tehon tarvetta saati puristamiseen käytettyä akselitehoa

Väitinkö mä niin? Ok, ehkä en muotoillut tuota 100% aukottomasti ja tieteellisen ruotimisen kestävästi, mutta samaa tarkoitin ja normaalijärjellä varustetun kuvittelisi sen myös niin ymmärtävän.

Eli 100% hyötysuhteella kaikki ahtimen ottama teho käytetään ilman puristamiseen ja ilma lämpenee ainoastaan sen verran kuin se kaasujen yleisen tilayhtälön mukaan lämpenee kyseisessä paineen muutoksessa. Huonommalla hyötysuhteella tarvitaan enemmän tehoa saman ilmamäärän puristamiseen ja se ylimääräinen teho muuttuu pääosin, yllätys yllätys, lämmöksi.

ArttuH wrote:Väitinkö mä niin? Ok, ehkä en muotoillut tuota 100% aukottomasti ja tieteellisen ruotimisen kestävästi, mutta samaa tarkoitin ja normaalijärjellä varustetun kuvittelisi sen myös niin ymmärtävän.

Eli 100% hyötysuhteella kaikki ahtimen ottama teho käytetään ilman puristamiseen ja ilma lämpenee ainoastaan sen verran kuin se kaasujen yleisen tilayhtälön mukaan lämpenee kyseisessä paineen muutoksessa. Huonommalla hyötysuhteella tarvitaan enemmän tehoa saman ilmamäärän puristamiseen ja se ylimääräinen teho muuttuu pääosin, yllätys yllätys, lämmöksi.

Kyse ei ole samasta asiasta, eikä edes siitä kuinka iso osa kokonaistehosta päätyy ilman puristamiseen (lämpenemiseen). Toki akselitehoakin hukkuu enemmän, mutta ilman puristukseen ja sen hyötysuhteeseen ei 'akselitehon kulutusta' ja lämpö-energiaksi muuttumista voi noin 'suoraan' verrata.

tartteeko tuosta "maallikon" muuta edes yrittää ymmärtää, kuin että huonolla hyötysuhteella ahdin kuin ahdin, muuttuu ilmalämpöpumpuksi...

Benkku wrote: Kyse ei ole samasta asiasta, eikä edes siitä kuinka iso osa kokonaistehosta päätyy ilman puristamiseen (lämpenemiseen). Toki akselitehoakin hukkuu enemmän, mutta ilman puristukseen ja sen hyötysuhteeseen ei 'akselitehon kulutusta' ja lämpö-energiaksi muuttumista voi noin 'suoraan' verrata.

No kerro toki mihin muuhun sitä akselitehoa menee kuin ilman puristamiseen ja lämpöenergiaksi? Ja esitä samalla mielestäsi oikeaa suuruusluokkaa oleva arvio näiden muiden tekijöiden osuudesta.

Todennäköisimmin tuossa hyötysuhdekartassa on tosiaan adiabaattisen hyötysuhteen lukemia. Mutta väitän, että kyseessä on varsin tarkkaan (ehkä muutaman prosentin toleranssilla) sama asia kuin kuinka iso osa ahtimen ottamasta tehosta käytetään ilman puristamiseen.

ArttuH wrote:

Benkku wrote: Kyse ei ole samasta asiasta, eikä edes siitä kuinka iso osa kokonaistehosta päätyy ilman puristamiseen (lämpenemiseen). Toki akselitehoakin hukkuu enemmän, mutta ilman puristukseen ja sen hyötysuhteeseen ei 'akselitehon kulutusta' ja lämpö-energiaksi muuttumista voi noin 'suoraan' verrata.

No kerro toki mihin muuhun sitä akselitehoa menee kuin ilman puristamiseen ja lämpöenergiaksi? Ja esitä samalla mielestäsi oikeaa suuruusluokkaa oleva arvio näiden muiden tekijöiden osuudesta.

Todennäköisimmin tuossa hyötysuhdekartassa on tosiaan adiabaattisen hyötysuhteen lukemia. Mutta väitän, että kyseessä on varsin tarkkaan (ehkä muutaman prosentin toleranssilla) sama asia kuin kuinka iso osa ahtimen ottamasta tehosta käytetään ilman puristamiseen.

Vähän tehoa kuluu tietysti mekaanisiin häviöihin sekä liike-energian antamiseen ilmalle. Suurin osa
niinkuin Arttu kirjoitti kuluu ilman puristamiseen ja turhaan vatkaamiseen (häviöt). Pikaisesti laskettuna
esim . 8krpm@400cfm adiabaattiseen puristamiseen tarvittava teho on n. 8 kW
%10 psi on noin 0.7bar eli n. 70kPa
%400cfm@8krpm on noin 11m^3 minuutissa
alfa=5/2;
n=11000/22.4;
R=8.13;
T1=293;
p1=100e3;
p2=170e3;
gamma=7/5;
w=alfa*n*R*T1*((p2/p1)^((gamma-1)/gamma)-1)/60
w =7.9790e+003
Kartta näyttää jotain 50-60% hyötysuhdetta ja toisen kuvan mukaan n. 22 kW tarvitaan akselitehoa.
Adiabaattioletus ei toisaalta ole täysin validi joten puristamiseen tarvittava teho tod. näk. on vähän
pienenpi eli näyttäisi että tuo hyötysuhdekartta on pikkusen optimistinen mutta kuitenkin suuntaa antava,jos en laskenut aivan pieleen.

Benkku wrote:

ArttuH wrote:...Tuossa olisi kuva, mistä näkee kuinka iso osa ahtimen käyttämästä tehosta päätyy ilman puristamiseen: http://www.eaton.com/ecm/groups/public/ ... 128487.gif

Eli noilla kierroksilla pyöritään vähän päälle 50% lukemissa.

Eivät nuo hyötysuhde kuvaajat ilmaise ahtimen tehon tarvetta saati puristamiseen käytettyä akselitehoa, vaan adiabaattisen puristuksen hyötysuhdetta - eli siis ahtoilman lämpenemistä. Puristettaessa ilmaa 100 prosentin adiabaattisella hyötysuhteella kilon paineeseen - ollaan (muistaakseni) luokkaa 125 asteen lämpötilassa, 50 prosentin käyrällä siis puristetun ilman lämpötila jo puolitoistakertainen samassa paineessa.

Puolitoistakertainen ? Tuo häviöteho kuluu ilman lämmittämiseen ja lämpeneminen riippuu kai
lämpökapasiteetista. Eli esim. 8krpm@400cfm 50% hyötysuhteella ilmaa lämmitetään n. 8kW teholla,
tämä vastaa n. 0.2 kg ilmaa sekunnissa ja ilma lämpiää semmoset 40 astetta.

Pitää nyt vaa saad auto kasaan ja penkittää, sit se selviää mitä sieltä tehoja irtoaa , ei pysy enää kärryillä noissa aiemmissa viesteissä

Joo, pistä kasaan vaan, hyvä siitä tulee

Olennainen käytännön sisältö tuossa väännössä lienee se, että tuo Eaton lämmittää ilmaa jonkun verran enemmän kuin hyvin mitoitettu turbo (hyötysuhde 65-75%) samalla ahtopaineella. Ja jos oikein hiuksia haluaa alkaa halkomaan, niin sitten voi pohtia, kannattaisiko ahdinta sittenkin pyörittää vähän pienemmillä kierroksilla, että sen saisi toimimaan paremman hyötysuhteen alueella. Hyvin sattuessa tuloksena voisi olla melkein yhtä paljon tehoa selvästi pienemmällä mekaanisella- ja lämpörasituksella. Mutta tämä menee jo enemmän hifistelyksi.

pistetääs ny tännekki eli auto on kesän aikana penkitetty 0,7 bar jolla saatiin 273hv ja 400nm.
1bar sit ens kesäks

Kuvista poiketen ahtimen jälkeinen by-pass poistettu kokonaan ja dumpista tehty by-pass.