Fiesta 1.6 8v kaasari -> 1.8 16v MS+EDIS

[Krisse]

Tässä sitä nyt ollaan. Luulin jo kuukausi sitten pääseväni kirjottamaan tätä mutta tuli teknisiä takaiskuja - jotka ei kyllä liittyneet megaan - mutta niistä alempana.

Tarinan voisi aloittaa vaikka kuin kaukaa, mutta lähdetään siitä että tallin pöydän alla oli 1.6 CVH kone jossa oli virinokka, tuplakaasarit, kotitoimiviilattu kansi ja peltisarja. Viime kesänä ostin sitten '90 mallisen 1.6S Fiestan ja kävi sillä pari kertaa Ahvenistolla vakiotekniikalla, ja tarkoitus oli vaihtaa tuo virikone siihen talven aikana. Mutta kuinkas sitten kävikään. 'Meijän firman korjaamolle' tuli 1.8 16v '93 Escortti koneen vaihtoon ja vanha kone jäi sitten meille ja sitä sitten tarjottiin mulle ihan ilman hintaa. Siinä oli kaikki ruiskuvehkeet kiinni, samaten puola, ohjainboksi ja pakosarja. Koneeseen oli ihan vähän aikaa sitten tehty kansiremontti - jonka perusteellisuudesta ei ole tietoa - ja heti kohta sen jälkeen vaihdettu kannentiiviste. Selkeästi homma ei edelleenkään pelannut ja asiakas hommasi kokonaan toisen moottorin, ja tämä jäi sitten mulle nootilla 'siit on varmast kansi halki'.

Alkoi siinä sitten pohdinta että teenkö mä tolla mitään, olihan siinä ohjainboksi mukana mutta ei johtosarjaa ollenkaan joten piuhan vetoa olisi tiedossa. Ja arvatenkin orkkisohjaimen laittoon ei varmasti ihan kauheasti löydy muita ohjeita kuin 'osta jostain auton johtosarja' ja se ei houkutellut. Etenkään kun en halunnut tyytyä ton koneen tarjoamaan vakioon 105 heppaan joka on tod näk vähemmän kuin tuossa nurkissa pyörivässä bolt-on virimoottorissa.

Kannoin pannun kuitenkin tallille, ja 'helpoimpana' ratkaisuna olisi ollut 'ZVH' moottorin rakentaminen, eli otetaan Zetec moottorista (=voordin 16v koneet ~90-97) lohko ja sovitetaan CVH:n kansi päälle. Näin oisin saanu 0.2 litraa lisää iskutilavuutta. Ja niin pienen puristussuhteen ettei se olisi toiminut. Megasquirtti oli mulle siinä vaiheessa täysin vieras asia, tiesin vain että se on joku yybermakee moottorinohjausjärjestelmä persaukisille. Sillä tietämyksellä sitten ostin tutun tutulta käyttämättömän Megan vaikken ollut vielä edes ihan varma sopiiko se mun tarkoitukseen kun syttyäkin pitäisi ohjata.

Muutenkin olin tossa vaiheessa vielä niin pihalla etten oikein edes luottanut siihen että tästä tulee ikinä mitään. Siinä vaiheessa kuvaan astui Kimmo's tuolta CRSC:n foorumilta, ja kävin sitten sen asennuksia pällistelemässä. Pällistely, ja etenkin suullinen selvitys hommien toteuttamisesta valoi niin paljon uskoa asiaan että rupesin hommaan ihan vakavissani.

Mutkien kautta kävi myös ilmi että ostamani MS ei oikein pelannut niinkuin piti, joten lähetin sen tältä foorumilta löytyneelle Cybolle remonttiin. Tässä vaiheessa tiesin jo mikä on EDIS, ja tiesin että sillä saan sytytyksen pelaamaan. Joten tilasin samalla myös tarvittavat muutokset EDISin käyttöä varten, kuin myös kierroslukumittarille lähdön. EDIS kamat kävin ostamassa joltain jannulta Järvenpäästä.

Sitten sovittelin koneen konehuoneeseen, oli aika helppo nakki. Ainoa mitä joutui varsinaisesti askartelemaan oli koneen etupään kiinnitys, vaihdelaatikko ja vetoakselit menivät ihan sellaisinaan. Vesiletkuja piti tietysti vähän askarrella ja vaihtaa sopiva syyläri mutta niistä nyt ei kannata edes puheita pitää. Siirtopumppu, välisäiliö ja ruiskutuspumppu löysivät paikkansa myös vaivatta. Kun kone oli huoneessaan, rupesin värkkäämään johtosarjoja. Tein kaksi erillistä johtosarjaa, ekassa johtosarjassa oli nämä piuhat ja toisessa nämä. Lisäksi tuli tietysti oma johtosarja sytytyspuolelle. Kaikki piuhoitukset pelasivat kertaheitolla, nou ropleems.

Ensikäynnistys oli jännittävä. Vaikka ei siinä kauaa kerennyt jännittämään, tuo pärähti tulille kertalaakista. Käyttelin konetta paikallaan - ajaa ei voinut kun puuttui mm. vetoakselit - muutamia tunteja tyhjäkäyntiä etsiessä ja yleistä toimivuutta ihmetellessä ja kaikki meni hienosti. Closed loop tyhjäkäyntihommelit (Joille Cybo myös teki tarvittavat muutokset Fordin vehkeitä varten) ei oikein ottaneet tuulta alleen ja lopuksi sitten kiskoiinkin piuhan irti, siinä vaiheessa kun oli muutakin tavoiteltavaa ja kesäauto tuo kuitenkin on. Ja kokemus on osoittanut että ei tää vehe näin kesäoloissa tota kyllä edes kaipaa.

Samasta paikkaa jostain sain tuon koneen, sain myös sylinterikannen joka tiedettiin ehjäksi. Vein sen viripajalle viilattavaksi jossa se koeponnistettiin, kanavat viilattiin ja mittailtiin vähän asioita. Kun kansi oli valmis, ruuvasin sen kiinni ja sitten alkoi ongelmat. Kävi päin persettä, yksi pytty tuli täyteen vettä jne jne. Hieman kuuma oli tässä vaiheessa ja motivaatiokin katosi hetkeksi. Vaihdoin kuitenkin kannentiivisteen siihen ja sitten se jo vähän tokeni. Ihmetystä kuitenkin herätti sen mahdoton taipumus keittämiseen jonka sain jotenkuten kuriin flektin anturin vaihdolla. No, tässä vaiheessa konehuone oli kuitenkin 'valmis' ja hain tarrakilvet konttorilta neljäksi päiväksi, yhden päivän reitin ollessa Hämeenlinnaan kun siellä oli CRSC:n ratapäivä tai joku sellainen.

Ajoin ekana iltana ~200 kilsaa ja auto kyllä pelasi hyvin mitä tulee megasquirt osastoon, mutta megan lämpötilanäyttö saattoi heittää 105-84 asteen välin todella nopeasti eestaas ja jäähdytysjärjestelmässä tuntui olevan painetta kuin linja-auton renkaassa. Ja kyllä toi pruukasi menemään keittämisen rajoillekin melko helposti. Seuraavana päivänä koitettiin sitten ilmata ja tehdä ties mitä temppuja mutta ei tosta mitään tullut. Niimpä päätettii jättää ajot sikseen, samaten motivaatio meni sen verran alle asteikon etten oikeasti kuvitellut ajavani enää tänä kesänä. No, ruuvasin sitten kuitenkin vielä kerran ton edellisen kannen paikalleen jotta nähdään että oisko tää koeponnistettu ja viilattu ehjä (??) kansi kuitenkin paskana. Tarttasin, kone kävi heti päin vittua ja siihen loppui mielenkiinto. Sen enempää en viitinyt enää ton paskakasan kanssa puljata, olin kuitenkin vaihtanut kannen 3 kertaa ja kannentiivisteen neljä kertaa.

Ei muuta kun koneen vaihtoon. Sitten joskus. Sitten kun ensin on rahaa ostaa toinen pannu ja inspiraatiota vaihtaa se.

Kuukausi siinä sitten meni, koneen ostoilmoitus oli netissä vetämässä ja tarjouksia tuli. Ne oli väliltä vuoden pihassa seissyt osittain puretun koneen alakerta 300e - 'vähä toista tonnii ne on ollu' suht täydellinen kone takuupurkaamolta. Päädyin sitten ostamaan täydellisen, ilmeisesti 220tkm ajetun Escortin koneen Jyväskylästä. Tässä oli mukana ruiskuvehkeet, tartti, laturi, eskortin johtosarja ja ecu. Ylimääräisiähän noi tällä hetkellä on mutta ihan hyväksi diiliksi mä tuon mieltäisin.

Alunperin oli tarkoitus heittää kone kiinni ihan tuollaisenaan ja katsoa pelaako se, ja jos/kun se sitten pelaa niin sitten vaihtaa tuo virikansi kiinni. Mutta loppupeleissä päädyin sitten kuitenkin vaihtamaan tuon kannenkin samantien kun en ollut enää niin kiinnostunut tekemään vielä yhtä kansisvappia. Ja kun myyjäkin sai mut vakuutettua että kone on varmasti kunnossa, olisi syyttävällä sormella voinut sitten osoittaa tuota virikantta jos vielä olisi ongelmia. Mutta ilmeisesti ongelmia ei nyt sitten ole.

Tällä uudella koneella on nyt ajettu 200+ kilsaa ja tekniikka tuntuisi nyt toimivan. Megan säädöt on tietenkin vielä päin prinkkalaa mutta eiköhän se siitä. Syttykarttaan en ole koskenut ollenkaan, muutamia netistä löytyneitä pensakarttoja olen kokeillut. Paras lähtökohtakartasto tuntuu kuitenkin olevan se jonka megatune laskee, pelaa kaikinpuolin kuin junan vessa.

Koneessahan on siis alunperin 105 heppaa, ja tämä pitäisi vastata nyt samasta koneesta olevaa 130 heppaista versiota. Voordipiireissä on yleisesti tiedossa että nokat (130hv 1.8:sta tai 136hv 2.0:sta), kaasuläppäkotelo (em vehkeistä) ja ECU (tässä tapauksessa siis MS) vaihtamalla ollaan aika lähellä tota 130hv versiota ja nämä kyseiset muutokset mullakin on tehty. 'Täydelliseen' 130 konversioon pitäisi vaihtaa vielä imusarja mutta ei ole tullut oikeanlaista vastaan.

Edellämainittujen muutosten lisäksi löytyy vielä 2.0:n suutimet, peltisarja ja 2" putkisto ilman kattia joten uskallan näin varovaisesti sanoa että 140+ kaakkia soisin tosta löytyvän.

Kunhan rekisteröinti- ja muutoskatsastushommat saadaan toteutettua niin tarkoitus olisi viedä tuo tietenkin rullille ammattihenkilön säädettäväksi ja dynotuomiolle. Muutoskatsastus ei tule olemaan ongelma, kaikki muutokset menee prosenttirajojen sisäpuolelle. Ja vaikkei menisikään, näitä on kuitenkin tehty tälläkin koneella ihan tehdastekoisesti. Fordilta pitää vielä hommata lappu - hommasinkin jo, mutta se on tuon vanhan moottorin numerolla - että tuo moottori täyttää tuon auton päästövaatimukset ilman kattia niin ei tule katittomuudestakaan ongelmaa.

Suurimmat kiitokset projektin eri vaiheisiin liittyvistä jutuista kuuluu ehdottomasti AD-Korjaamo Kimmo Hynniselle Karhulaan. En edes viiti alkaa listaamaan tähän mistä kaikesta on kiittäminen. Muitakin kiittämisen arvoisia on, tässä mainittakoon jo aijemmin mainittu Kimmo's jonka lyhyestä mutta sitäkin ytimekkäämmästä tapaamisesta ja alkutaipaleen vinkeistä oli korvaamaton apu projektin aloittamisessa. Muitakin ihmisiä mainitaan saitillani, mutta tuossa merkittävimmät.

Ja jos ketään kiinnostaa, allekirjoituksen linkistä voi tsekkailla tarkemmin.