Mistä tietää milloin ruikkia?
Moderator: Masi_K
Mistä tietää milloin ruikkia?
Vääntäkää vaikka rautalangasta kun ei ole vielä aikasemmin asia minulle valjennut. Eli en ole vielä lukenut (tulostin eilen) MS ohjeita. Olen kuitenkin jo toviin aikaakaa lueskellut muitten ongelmia ja kyselyitä mitä kaikkea tarvitsee jotta pääsee alulle. Tähän asti mitä itse olen ymmärtänyt niin tarvitaan vain imuilmanlämpöanturi, vedenlämpöanturi, kaasuasentoanturi läppärunkoon, bensapumppu ja linjat, paineenalennin, sekä lambda.
Itse kysymys... Mistä MS tietää milloin pitää ruiskuttaa? Jos en aio ohjata sytytystä en siis tarvitse anturia (hall) mikä kertoo koneen asennosta? Kun kyseessä on kasi jossa tietääkseni kaksi ruiskusuutinta eli ohjelmassa käytetään "bank" ominaisuutta. Mistä tiedetään kumpaa suutinta avataan? Onko merkitystä jos lambda on vain toisessa pakosarjassa? Onko edes mahdollista kytkeä kahta? Vai pitäisikö anturi viedä niin kauas että putket yhdistyy? Vai onko haittaa jos anturi on liian kaukana putkessa?
Muutkin vinkit squirttausta aloittevalle on tervetulleita!
Suunnattomat kiitokset jo etukäteen!
Itse kysymys... Mistä MS tietää milloin pitää ruiskuttaa? Jos en aio ohjata sytytystä en siis tarvitse anturia (hall) mikä kertoo koneen asennosta? Kun kyseessä on kasi jossa tietääkseni kaksi ruiskusuutinta eli ohjelmassa käytetään "bank" ominaisuutta. Mistä tiedetään kumpaa suutinta avataan? Onko merkitystä jos lambda on vain toisessa pakosarjassa? Onko edes mahdollista kytkeä kahta? Vai pitäisikö anturi viedä niin kauas että putket yhdistyy? Vai onko haittaa jos anturi on liian kaukana putkessa?
Muutkin vinkit squirttausta aloittevalle on tervetulleita!
Suunnattomat kiitokset jo etukäteen!
MS on batch-tyyppinen ruisku. Eli meinaa sitä, että se ruiskuttaa yksinkertaisesti "jollain hetkellä" ja tietyn määrän / konekierros. Ruiskutusta ei ole sidottu kampuran asentoon millään tavalla. Kierroslukusignaalin MS tarvitsee ja se tulee suoraan virranjakajalta. Vastasiko kysymykseen?
Sekventiaaliruiskut on sitten se toinen ruiskutyyppi. Ne ruiskuttaa aina tarkoin määrätyllä hetkellä.
Riittää, että happianturi on vain toisessa pakosarjassa. Jos kone on kunnossa, niin happiarvot ovat kyllä samat kummassakin sarjassa. Jos haluat varmistaa, niin laita molempiin. Anturi voi olla vähän kauempanakin, kunhan se on lämmitettävä. Ei tietenkään kovin lähellä pakoputken ulostuloa, ettei vastapulssi ime anturille ilmaa putken suulta.
Mikä auto ja ruiskutuslaitteisto on kyseessä?
Sekventiaaliruiskut on sitten se toinen ruiskutyyppi. Ne ruiskuttaa aina tarkoin määrätyllä hetkellä.
Riittää, että happianturi on vain toisessa pakosarjassa. Jos kone on kunnossa, niin happiarvot ovat kyllä samat kummassakin sarjassa. Jos haluat varmistaa, niin laita molempiin. Anturi voi olla vähän kauempanakin, kunhan se on lämmitettävä. Ei tietenkään kovin lähellä pakoputken ulostuloa, ettei vastapulssi ime anturille ilmaa putken suulta.
Mikä auto ja ruiskutuslaitteisto on kyseessä?
AC Cobra replika chevyn V8:lla, Holley Stealth Ram ja MegaSquirt'n EDIS.
Kiitokset! Tämä selvensi asiaa jo huomattavasti. Tuntuu ehkä vieläkin vaan hieman oudolta ettei olisi merkitystä kummalle puolelle imusarjaa ruiskutetaan. Eiköhän sielä kuitenkin riitä menoa ja meininkiä sen verran että löytävät bensat tientä oikeaan paikkaan. Toisaalta eihän ne kaksi kaasariakaan voi ainakaan fiksumpia olla joten homma selvä.
Auto on -78 Range Rover mikä on alunperin kaasari peli. Käyn perjantaina noutamassa vastaavan EFI:n imusarjan, suuttimet ja läppärungon. Eiköhän niillä päästä jo hyvälle alulle. Loppuja osia tässä katsellaan ja tilaillaan.Anssi wrote:Mikä auto ja ruiskutuslaitteisto on kyseessä?
Moi,
miten rangen squirttaamisessa kävi? Mulla on 3.5 efi, johon ajattelin laittaa MS:n, aiemmat kokemukset kiinnostaisivat ettei tarvii toistaa samoja virheitä... Millaisen lambda-anturin laitoit, ja mihin?
Mulla on pakoputkien alkupäässä aika topakasti lämmöneristysnauhaa (kuskin puolella 3 kierrosta ja apparin 2 ettei putkiston päälle joutuva turve pala ainakaan kovin iloisesti), vaikuttaako tämä lambda-anturin sijoitukseen? Eristystä on keskipöntölle saakka, ja tuo vaimennin ja putkiston loppupää on tietty alkuperäistä kuumempi kun etupää on eristetty, eli olisko y-haaran takapää jossa vasen ja oikea puoli yhdistyvät soppeli paikka anturille? Vai olisko parempi laittaa kaksi, molemmille puolille omat ja mahd. lähelle pakosarjoja?
-Paavo
miten rangen squirttaamisessa kävi? Mulla on 3.5 efi, johon ajattelin laittaa MS:n, aiemmat kokemukset kiinnostaisivat ettei tarvii toistaa samoja virheitä... Millaisen lambda-anturin laitoit, ja mihin?
Mulla on pakoputkien alkupäässä aika topakasti lämmöneristysnauhaa (kuskin puolella 3 kierrosta ja apparin 2 ettei putkiston päälle joutuva turve pala ainakaan kovin iloisesti), vaikuttaako tämä lambda-anturin sijoitukseen? Eristystä on keskipöntölle saakka, ja tuo vaimennin ja putkiston loppupää on tietty alkuperäistä kuumempi kun etupää on eristetty, eli olisko y-haaran takapää jossa vasen ja oikea puoli yhdistyvät soppeli paikka anturille? Vai olisko parempi laittaa kaksi, molemmille puolille omat ja mahd. lähelle pakosarjoja?
-Paavo
Meitä taitaa olla pari muutakin kiinnostunutta Rangeria...
Jostain syystä tuo Lucasin alkuperäinen ruiskutsydeemi ei oikein minun varauksetonta luottamustani ole ansainnut...
Tosin vaihtoehtona omalle koneelle 350 cid jenkkikonekin hieman polttelisi tuohon keulalle laittaa - kaasareilla tai megaruutalla.
RR 86 3.5 EFI Vogue
Jostain syystä tuo Lucasin alkuperäinen ruiskutsydeemi ei oikein minun varauksetonta luottamustani ole ansainnut...
Tosin vaihtoehtona omalle koneelle 350 cid jenkkikonekin hieman polttelisi tuohon keulalle laittaa - kaasareilla tai megaruutalla.
RR 86 3.5 EFI Vogue
TimoV
"Dieselit ovat köyhiä varten!"
"Dieselit ovat köyhiä varten!"
Vihdoinkin valmis!
Itsellä ei lämmöneristystä putkistossa ole joten sijoitin lambdan apparin puolelle noin 30cm imusarjan jälkeen. Tällä hetkellä lähes alkuperäinen putkisto vuotaa kun seula ja olisikin tarkoitus käydä teettämässä putkisto uusiksi... Oudoksuttaa hieman tuo lambdan tämän hetkinen toiminta ja pitää varmistaa ettei se johdu vuodoista. Ymmärtääkseni lambdan jännitteen kuuluisi kulkea "tasaisesti" välillä 0-1v. Minulla kuitenkin kun jännite laskee alle 0,6-0,5v tippuu se suoraan melkein nollille 0,03-0,02:teen. Kun taas käyttää hieman rikkaampaa seosta jolloin jännite pysyy yli 0,7v lambdakin toimii nätisti. Tästä en ole vielä kovinkaan huolissani ollut koska tehollinen ihanne saavutetaan n.0,85v tienoilla jolloin lambda arvotkaan eivät hypi nollille. Jos siis joku osaa sanoa syitä miksi anturi ei näytä lukemia 0,1-0,5v niin auttaisi kovasti.
Nyt kun olen projektin saanut valmiiksi voin todellakin suositella MegaSquirttia hyvillä mielin! Ainoa syy miksei auto käynnitynyt ensimmäisellä yrittämällä oli rikkinäinen liitin puolan signaalissa. Kun tämä oli korjattu loput olikin vain säätämistä. Vaikka en autoista ja moottoreista juurikaan mitään tiedä homma hoitui lähes kivuttomasti. Koska kaasarit ovat minulle hepreaa piti kokeilla miten homman saa toteutettua minulle tutummalla tavalla eli elektroonisesti ja sehän onnistui!
Voisin siis melkein väittää että auton saa toimimaan välttävästi lähes kuka tahansa. Hienompi säätäminen onkin sitten jo oma taiteen lajinsa ja vie oman aikansa. Jos joku osaisi vielä vastata minulle vielä yhteen mieltäni painavaan kysymykseen olisi homma jo lähes täydellinen. Eli mistä tiedän saako ensimmäinen ja viides sylinteri riittävästi soppaa? Kun ruiskutus tapahtuu nyt vuorotellen neljä sylinteriä kerralaan. Olenko oikeassa jos väitän että 4000rpm tarkoittaa että yksi kierros kestää 15ms mikä on maksimi aika kuinka kauan polttoainetta voidaan syöttää. Mitä jos suuttimien aukioloajat ovat täydellä kaasun avauksella luokkaa 16-18ms. Tyhjä käynnillä suuttimet avautuvat n.4ms eli pitäisikö suuutinten kokoa kasvattaa? Nykyiset suuttimet ovat kyseisen konemallin alkuperäiset joten mielestäni pitäisi olla riittävät.
Nyt kun olen projektin saanut valmiiksi voin todellakin suositella MegaSquirttia hyvillä mielin! Ainoa syy miksei auto käynnitynyt ensimmäisellä yrittämällä oli rikkinäinen liitin puolan signaalissa. Kun tämä oli korjattu loput olikin vain säätämistä. Vaikka en autoista ja moottoreista juurikaan mitään tiedä homma hoitui lähes kivuttomasti. Koska kaasarit ovat minulle hepreaa piti kokeilla miten homman saa toteutettua minulle tutummalla tavalla eli elektroonisesti ja sehän onnistui!
Voisin siis melkein väittää että auton saa toimimaan välttävästi lähes kuka tahansa. Hienompi säätäminen onkin sitten jo oma taiteen lajinsa ja vie oman aikansa. Jos joku osaisi vielä vastata minulle vielä yhteen mieltäni painavaan kysymykseen olisi homma jo lähes täydellinen. Eli mistä tiedän saako ensimmäinen ja viides sylinteri riittävästi soppaa? Kun ruiskutus tapahtuu nyt vuorotellen neljä sylinteriä kerralaan. Olenko oikeassa jos väitän että 4000rpm tarkoittaa että yksi kierros kestää 15ms mikä on maksimi aika kuinka kauan polttoainetta voidaan syöttää. Mitä jos suuttimien aukioloajat ovat täydellä kaasun avauksella luokkaa 16-18ms. Tyhjä käynnillä suuttimet avautuvat n.4ms eli pitäisikö suuutinten kokoa kasvattaa? Nykyiset suuttimet ovat kyseisen konemallin alkuperäiset joten mielestäni pitäisi olla riittävät.
Re: Vihdoinkin valmis!
Perusmallinen "kapeakaistainen" Lambda näyttää tarkasti vain polttoainesuhteen 14.7:1. Kaikki muu on täyttä arvailua. Anturin käyrä on sellainen että laihemmalla seoksella se ei näytä juuri mitään (kuten olet huomannutkin), mutta rikkaammalla näkee edes jotain, ei tosin mitään tarkkaa.Ranger wrote:Jos siis joku osaa sanoa syitä miksi anturi ei näytä lukemia 0,1-0,5v niin auttaisi kovasti.
Anturi ei siis ole lineaarista nähnytkään ellei ole ollut samassa laatikossa kunnollisen laajakaista-anturin ja ohjaimen kanssa ja silloinkin se jää nimenomaan siihen näkemiseen...

Re: Vihdoinkin valmis!
Eikös tuo ideaalinen suhde eli 14.7:1 pitäisi olla lambdan jännitteenä noin 0,37V? Kun MegaSquirtin ohjeissa suositellaan käytettäväksi asetusta jottain 0.5 ja 0.6 välissä. Kun laitan MegaTunella lambdan jännitteeksi esim tuon 0.6 alkaa lambda arvo pomppia niin maan perkeleesti. Vai onko se muka tavallista että anturista ei saa tuota n.0,4V jännitettä tasaisesti? Kun taas yli 0,7V jännitteet pysyvät tasaisina. Eli mielestäni ongelma on se että arvot eivät näytä edes tuota ideaali seosta oikein vaan vasta kun käytän konetta rikkaalla.Ast wrote:Perusmallinen "kapeakaistainen" Lambda näyttää tarkasti vain polttoainesuhteen 14.7:1.
daa daa
http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/bosch/seos.htm
sivulla näyttäisi olevan taulukko lambda,seos,jännite.
Väittää että 14.5:1 = 375mV eli tuo 14.7:1 olisi siis kyrpäkarvan verran vähemmän. Pilkun nus... viilausta...
Mikä oleellisempaa eli mistä moinen voi johtua? Onko muita vielä joilla vastaavia ongelmia?
Itselläni lambda on mallia Boch 0 258 006 245/246 (Myyjän sivuilta katsottu mallinro. En siis ole katsonut itse anturista)
sivulla näyttäisi olevan taulukko lambda,seos,jännite.
Väittää että 14.5:1 = 375mV eli tuo 14.7:1 olisi siis kyrpäkarvan verran vähemmän. Pilkun nus... viilausta...
Mikä oleellisempaa eli mistä moinen voi johtua? Onko muita vielä joilla vastaavia ongelmia?
Itselläni lambda on mallia Boch 0 258 006 245/246 (Myyjän sivuilta katsottu mallinro. En siis ole katsonut itse anturista)
Kun katsot kuvaa huomaat että silloin kun lambda viuhtoo noin 0.4 voltin yli puoleen ja toiseen ollaan juuri siinä stoikiometrisessä pisteessä. Eli lambdan antava jännitearvo muuttuu radikaalisti vaikka seossuhde ei muutukaan juuri mihinkään. Tähän se ohjaus perustuu - säädetään niin että jännite heiluu tuon yli ja ali ja se on siinä.
http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/ ... kutus1.jpg
http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/ ... 4mp%F6.gif
Minulla ainakin megatunen mittari ja itsetehty seosmittari käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla. Jos haluaa parempaa pitää ostaa laajakaistalambda, siinä se vika on.
http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/ ... kutus1.jpg
http://www.fastcarskotka.com/tekniikka/ ... 4mp%F6.gif
Minulla ainakin megatunen mittari ja itsetehty seosmittari käyttäytyvät täsmälleen samalla tavalla. Jos haluaa parempaa pitää ostaa laajakaistalambda, siinä se vika on.

Tuollainen löytyikin msefi sivuilta. Selventää asiaa hieman.
keskustelu mihin kuva liittyy.
http://www.msefi.com/viewtopic.php?t=9886
Eli kyseessä todellakin KAPEAkaistainen lambda joka pystyy kertomaan vain ja ainoastaan ollaanko yli vai alle 14,7:1
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Eli tuon kuvan perusteella voi aivan huoletta unohtaa kaikki alle 0.6V jännitteet, kun seos on 0.6V kohdallakin vielä samaa?
Oman olen kyllä säätänyt siten, että lambdalla suurinpiirtein alueelle ja sitten perstuntumalla hakenut matka-ajoon sopivat säädöt ja lambdaan paljon valoja palamaan täyskaasulle ja reippaampaan menoon, toimii.
Ainoa, että on jo pari lambdaa hajonnut, ilman järkevää selitystä, toinen alkoi näyttää jatkuvasti 0.7V ja toinen väpättää 0-0.4V väliä kuin strobovalo, molemmat tekee kujeitaan säädöistä riippumatta, mikä lie noita särkee.
Oman olen kyllä säätänyt siten, että lambdalla suurinpiirtein alueelle ja sitten perstuntumalla hakenut matka-ajoon sopivat säädöt ja lambdaan paljon valoja palamaan täyskaasulle ja reippaampaan menoon, toimii.
Ainoa, että on jo pari lambdaa hajonnut, ilman järkevää selitystä, toinen alkoi näyttää jatkuvasti 0.7V ja toinen väpättää 0-0.4V väliä kuin strobovalo, molemmat tekee kujeitaan säädöistä riippumatta, mikä lie noita särkee.
Volvo 360GL -88
Ei vaan säädön voi tehdä niin että laittaa megatuneen rajaksi vaikkapa sen 0.4 volttia ja EGO säätö päälle. Sitten ajellaan logiin tavaraa ja korjataan bensakarttaa megatweakilla. Se nimenomaan haistelee tuon pisteen ylityksiä eikä sinänsä mitään tarkkaa jännitearvoa. Mutta se on totta että jos manuaalisesti katsot jännitemittaria niin siitähän ei tule yhtään mitään koska jännite muuttuu koko ajan tuossa stoikiometrisessä pisteessä...
Jos seosmittari näyttää erilailla niin sitten se on jollain tavalla "vaimennettu". Anturi joka tapauksessa seilaa edestakaisin.
Jos seosmittari näyttää erilailla niin sitten se on jollain tavalla "vaimennettu". Anturi joka tapauksessa seilaa edestakaisin.
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Tällöin menee helkkarin laihalle, nykii niin ettei ajamisesta tule mitään, kun laittaa 0,6V toimii ja se on tuo 'vika' tai ominaisuusko sitten lie.ast wrote:Ei vaan säädön voi tehdä niin että laittaa megatuneen rajaksi vaikkapa sen 0.4 volttia ja EGO säätö päälle. Sitten ajellaan logiin tavaraa ja korjataan bensakarttaa megatweakilla. Se nimenomaan haistelee tuon pisteen ylityksiä eikä sinänsä mitään tarkkaa jännitearvoa. Mutta se on totta että jos manuaalisesti katsot jännitemittaria niin siitähän ei tule yhtään mitään koska jännite muuttuu koko ajan tuossa stoikiometrisessä pisteessä...
Jos seosmittari näyttää erilailla niin sitten se on jollain tavalla "vaimennettu". Anturi joka tapauksessa seilaa edestakaisin.
Vähän vielä selvennystä:
Kuitenkin tuntuu niin kuin Lambda antaisi 0.2V liikaa ulos kun kiinni megassa. Yleismittarilla näkee esim 0.48V, mutta megassa kaikki alle 0,6V on tasaista nollaa, ainakin logien mukaan.
Kaasaria säädin samalla lambdalla ja mittarilla, niin vähän turhankin laihalla kävi katsastuksessa, vaikka säätelin sinne 0,6V tuntumaan. Anturi on siis lämmityksellä varustettu.
Last edited by JTbo on Mon Aug 08, 2005 15:53, edited 1 time in total.
Volvo 360GL -88
Kapeakaista-anturia ei voi käyttää kuin closed loopissa. Muuten sillä ei näe kuin että onko rikkaammalla vai laihemmalla kuin 14.7.
Laihasta ei näe kuin että on laihalla mutta rikkaasta voi katsoa onko vähän vai helvetisti rikkaalla.
Käytännössä siis tavan. lambdalla ei näe kuin että ei mene helvetin laihalle esim. turbossa (= alle 14.7) ja closed loopissa saa säädettyä tuon 14.7.
Eli kokoajan kun vispaa laiha/rikas niin keskiarvo on 14.7. Näinne sarjatuotantovehkeet pelaa.
Itsellä tuossa kaksi lambdaa kiinni, bossilainen NB ja tech edgen WB (bossin anturi tässäkin toki
). Oli päässyt piirilevylle vaan joku mekaaninen virhe niin on MAT:in kanssa yhdessä toi EGO2 inputti niin ei nyt ole päässyt kartoittamaan NB anturia tarkemmin.
Sen kyllä huomasin että lämpötila vaikutti nopeasti tuohon mitä rikas ilmoittaa, tämä silloin kun tech edgen omaa näyttöä vertasin megan näyttöön jossa siis oli silloin vain NB kiinni.
Kyllä se tosiaan tarkasti näytti sen 14.7.
t. Pasi
Laihasta ei näe kuin että on laihalla mutta rikkaasta voi katsoa onko vähän vai helvetisti rikkaalla.
Käytännössä siis tavan. lambdalla ei näe kuin että ei mene helvetin laihalle esim. turbossa (= alle 14.7) ja closed loopissa saa säädettyä tuon 14.7.
Eli kokoajan kun vispaa laiha/rikas niin keskiarvo on 14.7. Näinne sarjatuotantovehkeet pelaa.
Itsellä tuossa kaksi lambdaa kiinni, bossilainen NB ja tech edgen WB (bossin anturi tässäkin toki


Kyllä se tosiaan tarkasti näytti sen 14.7.

t. Pasi
Jotkut moottorit eivät tykkää käydä laihalla. Omassani yritettiin säätää dynossa johonkin 15:1 paikkeille kruisailualueet mutta siitä seurasi vaan nytkytystä ja huonoa käyntiä. Tuntuu että tuo wanhus alkaa käydä tasaisesti vasta 14.5:1 tai sitä rikkaammilla seoksilla.JTbo wrote:Tällöin menee helkkarin laihalle, nykii niin ettei ajamisesta tule mitään, kun laittaa 0,6V toimii ja se on tuo 'vika' tai ominaisuusko sitten lie.
Tarvitset vähintään laadukkaan "true RMS" yleismittarin ja en tiedä näyttääkö sekään oikein tuollaista signaalia. Oskilloskooppi ja keskiarvoistava toiminto voisi olla paras. Tavallisella yleismittarilla ei näe luotettavasti tulosta jos jännite on koko ajan muuttumassa niinkuin se tavallisessa lambdassa on nimenomaan tuossa 14.7:1 tienoilla. Jännite mitä mittaat ei ole tasajännitettä jos se on muutostilassa ja koska se ei ole periodista et voi mitata sitä myöskään AC-puolella. Mittari ei siis osaa mitata tuollaista jännitettä. Sitten kun seos on rikkaalla jännite ei juurikaan enää muutu ja lukema alkaa pitää paremmin paikkaansa.JTbo wrote: Vähän vielä selvennystä:
Kuitenkin tuntuu niin kuin Lambda antaisi 0.2V liikaa ulos kun kiinni megassa. Yleismittarilla näkee esim 0.48V, mutta
Analoginen viisarimittarikaan ei käsittääkseni osaa keskiarvoistaa oikein tuollaisessa tilanteessa, mutta saattaa silti näyttää oikeampaan suuntaan kuin digitaalimittari.
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Megatunessa ja yleismittarissa oli samat lukemat tuonne 0.6V saakka sen alle megatunessa tipahti nollille ja yleismittarissa näytti lukemia. Eli koska rikkaalla se lambda on vakaampi, niin siksi tuokin toimii noin, hyvä tietää.
Sekin on kyllä totta, ettei tuo kone tuolla setupilla välttämättä edes käy kunnolla 14.7:1 seoksilla, vaan pitää olla rikkaampi, vaan noinkohan mikään vinokone osaa käydä muuten kuin rikkaalla
Sekin on kyllä totta, ettei tuo kone tuolla setupilla välttämättä edes käy kunnolla 14.7:1 seoksilla, vaan pitää olla rikkaampi, vaan noinkohan mikään vinokone osaa käydä muuten kuin rikkaalla

Volvo 360GL -88