FINSQUIRT.FI

Kun näitä eri versioita nyt on paljonkin varmaan tehty niin onko jollakulla oikeata tietoa hukkakipinän eduista ja nimenomaan tehon kannalta.

Meikällä ainakin on melkonen epäilys että tuosta hukkakipinästä ei isoa hyötyä ole mikäli käytetään kunnollisia osia jakajan kanssa?

Ja tuleeko käytännön eroja enemmän ahdetuissa kuin vaparissa?

Kun pitäisi tässä alkaa sovittamaan tuota eatonin m45 ruuvia tuonne katuladan pellin alle ja sopivat osat pitäisi valita alusta asti.

Mikäli tuo hukkakipinä oikeasti tuo lisää tehoa niin kai se sitten pitäisi ralliautoonkin laittaa

Saadaan huomattavasti voimakaampi kipinä, ja lisäksi paljon turhia osia pois välistä. Esim usein yli 100hp/sylinteri lukemia normaaleista koneista ei ole enää järkevästi mahdollistakaan jakajasytkällä, ei riitä kipinässä voima enää syttymään niin kovilla sylinteripaineilla.

Suosittelen ehdottamasti vähemmän tehoakin omaavissa laitteissa, ainakin vikaherkkyys laskee.

MikaJ wrote:
Suosittelen ehdottamasti vähemmän tehoakin omaavissa laitteissa, ainakin vikaherkkyys laskee.

Sikälimikäli koko hukkakipuna lähtee toimimaan Joillain on ollut ongelmia varsinkin korkeilla kierroksilla. Mutta johtuuko ne sitten Tein Ihan Ite anturin sijoituksista ja tapeista, niin siitä en tiiä.

Ihan vaikka sellanen juttu että kun konetta kierrätetään korkeilla kierroksilla niin jakajan kautta jaettu yksi puola ei välttämättä ehti latautua kunnolla. Hukkakipinällä puolan dwell-ajalle jää tuplasti enemmän aikaa. Ton max dwell ajan voi laskea suhteellisen simppelisti.

-K-

Jos käy esim. tuolla www.msdignition.com sivuilla katsomassa mitä näillä kapasitiivisilla sytytysjärjestelmillä saadaan kipinätehoa, niin taitaa käydä niin, että hukkakipinä vehkeillä ei vielä vähään aikaa samaan tasoon päästä.

Itsellä autossa MSD HVC (part# 6600) sytkäboksi ja siihen sopiva puola (part#8250) ja kipinässä tehoa 150 mJ ja 700 mA. Boksi antaa vielä neloskoneessa useamman kipinän per sytytystapahtuma n. 4000 rpm saakka.

Onhan jakaja tavallaan "ylimääräinen" kapistus, mutta toistaiseksi ei suorasytkillä ei tietääkseni vielä päästä yhtä hyviin kipinätehoihin.
Eikä ole muuten ollut mitään ongelmia minkään hei modulin kärähtämisen kanssa, kun ei ole niitä lainkaan tarvinnut

Lisäksi tuohon MSD:n saa vielä kaikenlaisia rajoittimia, ym. lisäkikottimia tarvittaessa.....

tässä varmaankin verrattiin tekniikoita keskenään oletuksena peruskamat. neljä erillistä tehopuolaa joka pytylle ois varmaan myös ihan eri luokkaansa ku joku jakajahässäkkä yhellä tehopuolalla..
mega hoitaa noi rajottamiset suoraan ja on tarkasti säädettävissä, ei mitään säätöpalikoita tartte pulttailla

-K-

Tehollista eroa en ole havainnu accelin suurteho puolaan ja crane xr300 verrattuna (luultavasti jopa heikompi kipinä) mutta huoltovapaus on jotain aivan eriluokkaa. Ladan virranjakajan kannesta kului nastat melko huimaa vauhtia, asiaan varmaan vaikutti sekin että jakaja oli jo melko väleäksi kulunu. Olisi mielenkiintoista kokeilla joka pytylle omaa puolaa, mutta tuskin silläkään mitään ihmeitä saa aikaan.

Ei varmasti eroa huomaakkaan, jos vanha kipinä riittää seoksen kunnolliseen syttymiseen. Ongelma tulee vasta kun sylinteripainetta on niin paljon ettei enää meinaa saada kipinää syttymään, silloin tarvitaan lisää voimaa.

Ihmetystä herättää väite ettei suorasytytyksellä päästä samoihin tehoihin kuin jakajalla? Miten voi olla, samat puolat ja ohjainlaitteet voidaan käyttää suorasytytyksellä kuin jakajallakin. Ainoa merkitsevä ero on että saadaan paljon osia pois välistä, ja latausaikaa huomattavasti isommaksi. Eikö järkikin sano että suorasytkällä saadaan isompi teho tarvittaessa? Parhaimmissa sovelluksissahan ei ole mitään tulpanjohtoja, puola on suoraan tulpassa kiinni 'tulpanhatulla' tai ilman.

Nyt on luettu ja kyselty muualtakin ja päädyin itse ainakin aloittamaan tuon jakajan kanssa => helpompi ja nopeampi saada nippuun. Mikäli ongelmia niin sitten vaihdetaan.

Puolaksi hommaan accel:n kantikkaan puolan jossa pitäisi ainakin tehojen riittää.

Yhden jutun minkä kuulin niin siinä oli käytetty hukkakipinäsytkää turbokoneessa kunnon ahdoilla ja ei ollut kipinäteho ahdoilla riittänyt. Oli sitten palattu jakajaan tuon accelin puolan kanssa ja homma pelaa.

Eli aina se suorasytkä ei ole oikotie onneen... Ja toinen asia mikä alkoi mietityttämään on se hukkakipinä. Mikäli ms sekoileekin ja antaa kipinän kun imuventtiili onkin jo auki niin mitä sitten tapahtuu? Juttuja on kuulunut että painekotelot räjähtää paskaksi?

Ihan yhtälailla sä voit kytkeä tavallisen jakajanki pieleen. Kipinöiden hyppiminen on jopa helpompaa jakajalla jos vähän kansi pielessä.

Jakaja on kieltämättä alkuun helpompi, itsellänikin on tällä hetkellä mega VR-jakajalla ja sytkä pelittää ihan kelvollisesti. Tosin kunnon säätöjä en ole päässyt tekemään kun auto muutenkin projekti ja tässä vaiheessa riittää että se siirtyy tallien väliä 10m. Seuraavaan koneversioon on kyl tulossa jotain ihan muuta.

Niinkuin aiemminkin kirjoitin että oli varmaankin tarkoitus ajatella tekniikoita peruskamoilla? Sehän on ihan päivänselvää että jos voit ohittaa yhden häviöllisen osan (pyörijä) suoralla johdolla ja tuplaa puolien määrän niin aina se on kotiinpäin. Hukkakipinällekkin on monennäköisiä puolia, jakajalle tarkoitettuja "parempia" puolia on tosin enemmän, mutta jos hukkakipinä olisi huono niin tuskin suuret autotehtaat siihen olisivat siirtyneet. CNP:llä (coil-near-plug) voi vielä käyttää joka tulpalle hyvälaatuista jakajallekkin tarkoitettua puolaa, tällöin kuka tahansa osaa päätellä onko se kipinä parempi yhdellä accel:n puolalla virranjakajan pyörijän kera vaiko suorilla johdoilla neljän-kuuden accel:n puolalla ja tilanteessa kun puola ehtii levätä 4-6 kertaa kauemmin kipinöiden välillä. Harva tosin tuollain tekee mutta siis jos pitäisi ajatella tekniikoina näitä niin etu olisi selvä.

Tosin jos ei oikeesti oo tarvetta eikä käytännön hyötyä niin mitä sitä vaikeuttamaan elämäänsä suotta monimutkaisella sytytyksellä, varsinkin jos autossa jo nyt jököttää lähes kelpo jakaja.

Ainiin ja tuosta kipunatehosta.. eli kaikki sytkämoduulit ei riitä ohjaamaan kipunaa ahtokäyttöön eli sen moduulin pitää olla tarkoitukseen soveltuva. Lukemassasi jutussa kipinän uupuminen ahdoilla ei siis välttämättä edes ollut hukkakipinäpuolan syy.

-K-

Itsellä on sitikassa MSD:n vanhempi 6AL CDI pömpeli eikä tule hukkakipinää kyllä sen tilalle ellei pakko ole, Kipinä voima on ihan eri planeetalta kuin hukkakipinä puolan kanssa.
Tietysti jos noita laittais 2 kappalein ja sitten hukkakipinäpuolan niin vois laittaa mutta eipä oikeen muuten.
AEM:in 4 kanavainen CDI sytkä olis kyllä mukava mutta niin on hintakin.

Tuolla hukkakipinällä ja kipinän sekoiluilla kylla saa imusarjat, mapit, lamdat ja kaikki muut helposti hajoavat kyllä rikki. kokeiltu on. Nuo uudet koodit kyllä toimii siinä mielessä paremmin että ei ole enää imusarjassa räjäytellyt
Tuosta kipinän voimasta: Mulla ainakin on ollut pahimmat kastelu ongelmat nyt tuolla hukkakipinällä kun koskaan jakajalla. Eli startatessa ei meinaa saada toimimaan kunnolla.(saattaa kyllä olla säätäjästä kinni

Sitten jos on oikein rahamiehiä, voi käyttää moottoripyörän MSD:n boksia, jolloin saa kapasitiivisen sytkän "sairaan" kipinä tehon ja hukkakipinä puolat ja lyhyet johdot.
Molempien edut , haittana hinta

Rajoittimista vielä, itse tykkään tuosta MSD:n pehmeästä rajoittimesta, jos auto sutii, niin pitää vaan kaasun pohjassa, kunnes pito löytyy tai jos ei löydy, niin heittää hetken päästä isompaa sisään. Ei taida olla oikein mielekästä jollain bensankatkaisu rajoituksella......

Eikä omassa turboautossa oikein kiinnosta kierroksia rajoittaa ajoitusta myöhästämälläkään, tuntuu tuolla pakosarjassa olevan nyt jo ihan riittävän lämmintä.

Mulla oli jakajan kanssa samat ongelmat kuin c16v:llä hukkakipinän kanssa, mulla riittää vaparikoneessa ihan peruspuolat ym. niin ei ole hukkakipinässä valittamista ollut. Olisi toisaalta pitänyt päästä kokeilemaan jakaja+puola setuppia aidolla Boschin sytkäyksiköllä mutta se olis maksanut 70e niin ostin 100e:llä tarvike-hukkakipinäpuolan ja yksikön, jotka tosiaan toimii mulla kuin junan vessa.

iiro wrote:Rajoittimista vielä, itse tykkään tuosta MSD:n pehmeästä rajoittimesta, jos auto sutii, niin pitää vaan kaasun pohjassa, kunnes pito löytyy tai jos ei löydy, niin heittää hetken päästä isompaa sisään. Ei taida olla oikein mielekästä jollain bensankatkaisu rajoituksella......

Eikä omassa turboautossa oikein kiinnosta kierroksia rajoittaa ajoitusta myöhästämälläkään, tuntuu tuolla pakosarjassa olevan nyt jo ihan riittävän lämmintä.

Millä tavalla se MSD rajottaa pehmeämmin tuota? En oo tutkinu tota enempää mut eikai sekään voi muuta tehdä ku pätkiä ja myöhästää. Megallakin saa säädettyä useamman limitterin, soft limitteri myöhästää sytkää (ei oo pakko käyttää) ja hard cutin voi säätää vaikka pelkästään sytkälle jos ei jostain syystä haluu bensankatkasua käyttää. Tai molemmille.

-K-

MSD jättää kipinän yhdeltä sylinteriltä pois ja sitten moottorin seuraavalla kierroksella joltain toiselta sylinteriltä.
Rajoitinta vasten voi (ainakin mun kokemuksen mukaan) ajella ihan huoletta hajottamatta mitään.

Monella jotka kisaa jotain, ja on tuollainen MSD:n boksi, on kaksi eri rajoitinta, jolloin lähtöviivalla aktivoidaan toinen painamalla nappia ja kun napin päästää, on ylempi rajoitin aktiivinen.
Lähtöviivalla pidetään sitten kaasupohjassa ja moottori rajoitinta vasten. Samalla kun nostaa kytkintä, päästää napin ja auto lähtee kuin hauki rannassa tai mummo hangesta moottorista riippuen.

Lähtökierrosrajoittimen kierrosluku laitetaan sitten niin korkealle, kuin pito sallii.

iiro wrote:MSD jättää kipinän yhdeltä sylinteriltä pois ja sitten moottorin seuraavalla kierroksella joltain toiselta sylinteriltä.
Rajoitinta vasten voi (ainakin mun kokemuksen mukaan) ajella ihan huoletta hajottamatta mitään.

Monella jotka kisaa jotain, ja on tuollainen MSD:n boksi, on kaksi eri rajoitinta, jolloin lähtöviivalla aktivoidaan toinen painamalla nappia ja kun napin päästää, on ylempi rajoitin aktiivinen.
Lähtöviivalla pidetään sitten kaasupohjassa ja moottori rajoitinta vasten. Samalla kun nostaa kytkintä, päästää napin ja auto lähtee kuin hauki rannassa tai mummo hangesta moottorista riippuen.

Lähtökierrosrajoittimen kierrosluku laitetaan sitten niin korkealle, kuin pito sallii.

Tälläinen toimintahan on megassakin

juh, extran launch control/flat shift. saa määriteltyä milloin triggaa minkäkin. flat shift myös eliminoi käytännössä bypass venttiilin tarpeen ahdetussa kun voi vaihtaa kaasu pohjassa. ei siis tule sitä vastapainetta siipiin kun ei tarvitse sulkea kaasuläppää.

Mites toi imusarjassa räjäyttely? Pelaaks hukkakipinä ison overlapin kanssa?

risu wrote:juh, extran launch control/flat shift. saa määriteltyä milloin triggaa minkäkin. flat shift myös eliminoi käytännössä bypass venttiilin tarpeen ahdetussa kun voi vaihtaa kaasu pohjassa eikä siis tule sitä vastapainetta siipiin kun ei tarvitse sulkea kaasuläppää.

Myös sutaamisessa pystyi muistaakseni noita kipunoita hukkaamaan, kohta traction control.

iiro wrote:MSD jättää kipinän yhdeltä sylinteriltä pois ja sitten moottorin seuraavalla kierroksella joltain toiselta sylinteriltä.

Extran saa toimimaan täsmälleen näin tässäkin kohtaa.

MikaJ wrote:Saadaan huomattavasti voimakaampi kipinä, ja lisäksi paljon turhia osia pois välistä. Esim usein yli 100hp/sylinteri lukemia normaaleista koneista ei ole enää järkevästi mahdollistakaan jakajasytkällä, ei riitä kipinässä voima enää syttymään niin kovilla sylinteripaineilla.

Suosittelen ehdottamasti vähemmän tehoakin omaavissa laitteissa, ainakin vikaherkkyys laskee.

Tässä jokunen jakajalla "toimiva" motti malliksi PRI2005-messuilta.

Siistissä Hiilikuidussa
Traktorissa
Ja vaikkapa Mustangissa

harrastaja wrote:

MikaJ wrote:Saadaan huomattavasti voimakaampi kipinä, ja lisäksi paljon turhia osia pois välistä. Esim usein yli 100hp/sylinteri lukemia normaaleista koneista ei ole enää järkevästi mahdollistakaan jakajasytkällä, ei riitä kipinässä voima enää syttymään niin kovilla sylinteripaineilla.

Suosittelen ehdottamasti vähemmän tehoakin omaavissa laitteissa, ainakin vikaherkkyys laskee.

Tässä jokunen jakajalla "toimiva" motti malliksi PRI2005-messuilta.

Siistissä Hiilikuidussa
Traktorissa
Ja vaikkapa Mustangissa

niin, noissa jakajissa varmaan on vielä kärjetkin sisällä

kyllähän noilla jakajilla vielä kipinää antaa, hintaakin niillä on kyllä enemmän, kuin keskinkertaisilla suorasytytys osilla

Hintaa on monikertaisesti enemmän kuin todella hyvillä COP-suorasytkävehkeillä, joten järkeä en näe noissa viritelmissä. Tosin yleensäkkin järki on kaukana autojen laitossa.

MikaJ wrote:Hintaa on monikertaisesti enemmän kuin todella hyvillä COP-suorasytkävehkeillä, joten järkeä en näe noissa viritelmissä. Tosin yleensäkkin järki on kaukana autojen laitossa.

Kiinnostaisi jonkun verran, pistäppäs esimerkkejä sunmielestä joistain todella hyvistä suorasytytysvehkeistä, niiden hinnoista ja vaikkapa tulpalle saatavasta kipinävirrasta

WHY COP?

Getting rid of the plug wires not only saves money, it also improves the durability of the ignition system. No high voltage wires means no voltage leaks and no misfires due to "bad" plug wires. Using individual coils for each spark plug also means the coils have more time between each firing. Increasing the "coil saturation" time (the time the voltage to the coil is on to build up its magnetic field) increases the coil’s output voltage at high rpm when misfire is most apt to occur under load.

Chrysler says its COP ignition system on its LHS and 300M engines delivers 28% more spark energy than earlier ignition systems. This improves combustion and reduces the risk of misfire with lean fuel mixtures (lean mixtures require more voltage to ignite reliably).

Lähde: http://hostingprod.com/@aa1car.com/library/copign.htm

Turtana wrote:Itsellä on sitikassa MSD:n vanhempi 6AL CDI pömpeli eikä tule hukkakipinää kyllä sen tilalle ellei pakko ole, Kipinä voima on ihan eri planeetalta kuin hukkakipinä puolan kanssa.
Tietysti jos noita laittais 2 kappalein ja sitten hukkakipinäpuolan niin vois laittaa mutta eipä oikeen muuten.
AEM:in 4 kanavainen CDI sytkä olis kyllä mukava mutta niin on hintakin.

Miten tuommoinen AEM twinfire purkki kytketään megaan? eli voiko sen liipaista niinkuin normaanlin ...200 boch sytkämoduulin? kukaan tutustunut?

petski3 wrote:

Turtana wrote:Itsellä on sitikassa MSD:n vanhempi 6AL CDI pömpeli eikä tule hukkakipinää kyllä sen tilalle ellei pakko ole, Kipinä voima on ihan eri planeetalta kuin hukkakipinä puolan kanssa.
Tietysti jos noita laittais 2 kappalein ja sitten hukkakipinäpuolan niin vois laittaa mutta eipä oikeen muuten.
AEM:in 4 kanavainen CDI sytkä olis kyllä mukava mutta niin on hintakin.

Miten tuommoinen AEM twinfire purkki kytketään megaan? eli voiko sen liipaista niinkuin normaanlin ...200 boch sytkämoduulin? kukaan tutustunut?

AEMin TwinFiren ääri-hienoihin ominaisuuksiin kuuluu mm. liipaisevan reunan valinta eli siis se että lähteekö kipinäryöppy valaisemaan palotilaa signaalin laskevalla vai nousevalla reunalla. Oletuksena on tietty sytytys-signaalin kanttimainen muoto, näinhän nämä moottorinohjauspurkit toimivat.

Jos haluaa kytkeä AEMin TF:n suoraan megan ohjattavaksi niin valitaan liipaisevaksi reunaksi laskeva reuna. Se onnistuu laittamalla dippi-kytkin oikeaan asentoon ja katkaisemalla herätevirta hetkeksi. AEM toimii niin että herätteen kytkemisen yhteydessä luetaan dippikytkimien asennot ja sitten toimitaan sen tiedon mukaan niin kauan kun heräte on päällä. Heräte = virrat auton virta-avaimesta.

Omassa kotterossa on tällainen AEMin TF ja sen perässä on Cranen LS-91 puolia 4 kpl, ei sytytysmurheita, aina syttyy. Tosin tuossa konstruktiossa se on liioittelua mutta kun harrastuskohde vaihtuu ja ahdin ilmestyy kuvaan niin sittenkään ei tule ongelmia sytyttämisen kanssa. Purkilta on matkaa 15 cm puolille ja niiltä keskimäärin 60 cm mittaiset tulpanjohdot.

Hukkakipinäpuolia on olemassa monenlaisia, mm. MSDn 8224 toimii tällaisella kapasitiivisella sytytysvahvistimella ajettuna erittäin hyvin ja moottorinohjaimessa ei tarvitse olla sytkälähtöjä kuin puolet sylinterimäärästä. Yleisesti käytetty Boschin malli ja sen kloonit ovat sinänsä ihan toimivia mutta tuollaisen rankan sytkävahvistimen perään ei kannata laittaa, tulee monesti kaikennäköisiä kummallisia puolan sisäisiä läpilyönti- tai sen kaltaisia oireita.

Hukkakipinäsysteemi oli käytössä monessa sarjatuotantoautossa pääasiassa sen takia että saadaan liikkuvien osien määrää ja siten valmistuskustannuksia sekä turhia huoltokohteita alas. Omassa kotterossani kävi aikoinaan niin että virranjakajan kannen ja pyörijän vaihtaminen tarpeeksi usein rupesi kyllästyttämään joten rupesin etsimään asialle vaihtoehtoja. Virranjakajien toinenkin harrastajaa syvällisesti koskettava ongelma on kun kuitenkin harratsetaan vanhoja paskakasoja niin niiden mekaaninen kunto rupeaa olemaan jo elämänsä ehtoopuolella ja jos sellaisesta pääsee eroon jollain konstilla niin se on hyvä asia, ei lopu matkanteko keskellä ei mitään ainakaan sen takia.

Terve,
Olen suunnittelemassa hukkakipinäpuolan asennusta omaan autooni, koska haluan päästä eroon väljästä virranjakajasta. Autoni Peugeot 505 Turbo.

Paljonko hukkakipinäpuolat maksavat? Ja voitteko suositella jotain tiettyä mallia/merkkiä?
Täytyykö syttymoduli valita puolan mukaan? Tällä hetkellä autoni toimii megalla ja orkkis sytkämodulilla ja puolalla, voinko hyödyntää samaa modulia hukkakipinäpuolan kanssa?

kyllä joku kunnon cdi sytkä .. mallory, msd , jacob electronics, yms on ihan oman luokan kipunapokseja ja teholtaan omaa luokkaa. hoitavat puolan latauksen niin että kipinäteho on kierrosluvusta riippumatta yhtä tehokas , voishan sen suorastynkin neljällä msd:n poksilla laittaa

kyllä se puola vain sillä 400-500... jopa yli .. voltilla lataantuu paljon nopsempaan kuin 12 voltilla

tosin monesti on hukka kipinä ihan riittävän tehokas moneen sovellukseen