petski3 wrote:Turtana wrote:Itsellä on sitikassa MSD:n vanhempi 6AL CDI pömpeli eikä tule hukkakipinää kyllä sen tilalle ellei pakko ole, Kipinä voima on ihan eri planeetalta kuin hukkakipinä puolan kanssa.
Tietysti jos noita laittais 2 kappalein ja sitten hukkakipinäpuolan niin vois laittaa mutta eipä oikeen muuten.
AEM:in 4 kanavainen CDI sytkä olis kyllä mukava mutta niin on hintakin.
Miten tuommoinen AEM twinfire purkki kytketään megaan? eli voiko sen liipaista niinkuin normaanlin ...200 boch sytkämoduulin? kukaan tutustunut?
AEMin TwinFiren ääri-hienoihin ominaisuuksiin kuuluu mm. liipaisevan reunan valinta eli siis se että lähteekö kipinäryöppy valaisemaan palotilaa signaalin laskevalla vai nousevalla reunalla. Oletuksena on tietty sytytys-signaalin kanttimainen muoto, näinhän nämä moottorinohjauspurkit toimivat.
Jos haluaa kytkeä AEMin TF:n suoraan megan ohjattavaksi niin valitaan liipaisevaksi reunaksi laskeva reuna. Se onnistuu laittamalla dippi-kytkin oikeaan asentoon ja katkaisemalla herätevirta hetkeksi. AEM toimii niin että herätteen kytkemisen yhteydessä luetaan dippikytkimien asennot ja sitten toimitaan sen tiedon mukaan niin kauan kun heräte on päällä. Heräte = virrat auton virta-avaimesta.
Omassa kotterossa on tällainen AEMin TF ja sen perässä on Cranen LS-91 puolia 4 kpl, ei sytytysmurheita, aina syttyy. Tosin tuossa konstruktiossa se on liioittelua mutta kun harrastuskohde vaihtuu ja ahdin ilmestyy kuvaan niin sittenkään ei tule ongelmia sytyttämisen kanssa. Purkilta on matkaa 15 cm puolille ja niiltä keskimäärin 60 cm mittaiset tulpanjohdot.
Hukkakipinäpuolia on olemassa monenlaisia, mm. MSDn 8224 toimii tällaisella kapasitiivisella sytytysvahvistimella ajettuna erittäin hyvin ja moottorinohjaimessa ei tarvitse olla sytkälähtöjä kuin puolet sylinterimäärästä. Yleisesti käytetty Boschin malli ja sen kloonit ovat sinänsä ihan toimivia mutta tuollaisen rankan sytkävahvistimen perään ei kannata laittaa, tulee monesti kaikennäköisiä kummallisia puolan sisäisiä läpilyönti- tai sen kaltaisia oireita.
Hukkakipinäsysteemi oli käytössä monessa sarjatuotantoautossa pääasiassa sen takia että saadaan liikkuvien osien määrää ja siten valmistuskustannuksia sekä turhia huoltokohteita alas. Omassa kotterossani kävi aikoinaan niin että virranjakajan kannen ja pyörijän vaihtaminen tarpeeksi usein rupesi kyllästyttämään joten rupesin etsimään asialle vaihtoehtoja. Virranjakajien toinenkin harrastajaa syvällisesti koskettava ongelma on kun kuitenkin harratsetaan vanhoja paskakasoja niin niiden mekaaninen kunto rupeaa olemaan jo elämänsä ehtoopuolella ja jos sellaisesta pääsee eroon jollain konstilla niin se on hyvä asia, ei lopu matkanteko keskellä ei mitään ainakaan sen takia.