FINSQUIRT.FI

Tuli messuilla nähtyä DeatschWerks:in osastolla suuttimien mittausraportti ja kysymykseeni "kuinka olette LAG:in mitannut" vastaus oli "sulkeutumisajasta vähennetty avautumisaika).
No, kun sitten sanoin, etteihän tuo ole ihan oikein, niin kommentti oli ettei olekaan, mutta melko lähellä ja tuunaaja voi sitten tarvittaessa hienosäätää .

Kyseiset suuttimet ei toimi mazdan imusarjassa jostain syystä.. pitäneen tutkia minkälainen sumu nuissa oikein on... suuttimen paikka imusarjassa ei ole ihanteellinen vaan imusarjan reunassa, jos sumu on kovin leveä niin osa sumusta menee imusarjan sisäpintaan.....

ja eikun jatkamaan

-pete

Voe helvetti, kyllä sitä tuntee taas ihmislapsi ittensä tyhmäksi ku näitä lukee... Hirvittä jo melkeen enemmän tää aihe mitä se että menin ja laitoin pesukoneen päälle, ehkä vähän liian lämpimällä asteella ja emännyksen vaatteet sisällä

Ei kellään ois koneella kuvaa jostain lasketusta kaavasta ja niistä viivoista mitä siihen ruutupaperiin piirrellään... Auttais vähä ymmärtämään asiaa ps. Aku Ankassakin on kuvat

Rupeais oleen sillä mallilla että koekäyttöä nii ois syytä varmaan laittaa asetukset kerralla kohilleen, tartte sitte myöhemmin hakata päätä seinään...

Nyt kerta tänne kirjoitan nii kysyn samalla tosta minimall for hei4 asetuksesta... Onko jollain käytössä Mitenköhän lie tuo lataus aika ja muuten? Syttynä kaks hei4 yksikköä ja hukkakipinä puola paketti. Varmaan viisain oskilloskoopilla tarkistaa minkälaisilla latausajoilla rupee virrat nouseen ja tehdä säädöt sen mukaan??
Rätkii kyllä kipinää ilosesti tuolla minimall for hei4 asetuksellakin mut voipi olla et ahoilla ei enää rätkikkään

Mitäs ootte mieltä tallaiseta ideasta tuon suuttimien kuolleen ajan laskemisessa?

Mulla moottori testipenkissä tällä hetkellä ja tämä ois siksi helppo toteuttaa.

(moottoria ei käytetty ettei lämpötila muutu mittauksen aikana)
Laitetaan esim.megatunen asetuksista injector opening time minimiin eli 0.01 ms, battery voltage correction minimiin 0.01 ms/V, VE tablen pienet kierros alueet täytetään yhdellä isolla arvolla.
Cranking settings valikosta sen hetkisen mootorin läpötila alueet pw table vaikka 25.0ms. Muut mahdolliset rikastukset pois.
kytketään kaikki muut irti megasquirtista paitsi yksi suuttimen johto ja pyörintänopeus tieto jännitenotkahtelujen estämiseksi. Kytketään polttoainepumppu erilliseen virtalähteeseen/akkuun.
Suutin tukin yksi suutin jossa johdot paikoillaan osoittamaan mittalasiin. Syötetään megalle 14V käyttöjännite vaikka kymmenen tai kaksikymmentä kertaa peräkkäin päälle pois. mitataan mittalasissa oleva polttoaine. Muutetaan cranking settings valikosta pw arvo 15.0ms, taas mittalasiin sama määrä päälle pois kytkentöjä. Muutetaan pw arvo 5.0ms taas sama mittaus. Lasketaan megalle syötettävä jännite 13 V:iin taas peräkkäin päälle pois jokaisella kolmella pw arvolla ja mitataan polttoaine määrät.
Lasketaaan jännite 12V:volttiin ja taas samat rituaalit.

Nyt sitten se helsinginsanoman aukeaman kokoinen ruutupaperi, siihen piirtää ne pysty ja vaaka viivat (ml pysty akselilla ja ms kahden desimaalin tarkkuudella vaaka akselille) Siihen piiträä jokaiselle volttimäärälle täpät ja piirtää viivat pisteiden kohdilta. Tästä vois päätellä kolmen aikajanan leikkaavan viivan kohdalta Battery voltage correction arvon. Esim. 0.08ms

Lisätää juuri laskettu battery voltage arvo megatuneen + se minimi 0.01 ms/V (eli mitattu 0.08+0.01=0.09ms/V). Nyt mitataan samalla tavalla, mutta annetaan jänniteen olla vakio. Mitataan kolmella pw arvolla vaikka niillä 25.0ms, 15.0ms ja 5.0ms. asetetaan taas mitta arvot taulukkoon ja luetaan aika akselilta suutinten kuollut aika + se minimi 0.01ms.

Mitä mieltä ootte onko mitta arvot paikkansa pitäviä? Sais koko järjestelän mekaaniset ja sähköset tekiät huomioon. Työpaikan Boschin Fsa:an signaali generaattorillakaan ei saanut signaalin kestoaikaa määrättyä

Muuten ihan ok, mutta tuo pitäisi tehdä tuhansia kertoja että saat luotettavia mittaustuloksia.

Itse tein 2ms suihktuksia 36000kpl jolloin mittalasiin kerääntyi 378ml.

Mitä itse käytit signaali lähteenä?

Megasquirt 3.

Vielä vähän mussutusta tuohon DT asiaan liittyen, yksi asia josta ei paljo näy
mainintaa missään näyttäisi olevan polttoaineen hitaus. Eli vaikka olis käytössä
ideaalinen suutin jonka aukeaminen ja sulkeutuminen tapahtuu ilman viiveitä,
polttoaineen liiketilan muutokset ottaa aina äärellisen ajan. Tässä nyt sitä
toivottua peruskoulun laskentoa ja esimerkki omasta pyörästä (1100 gsxr turbo)
Pyörässä on 750 gsx-r läppärungot joissa ei ole ns. läpivirtaavaa bensakiskoa eli
bensa on kiskossa/syöttöletkussa paineensäätimen jälkeen pysähtyneenä kun
suuttimet on kiinni. Pensalinjan sisähalkaisija on n. 5 mm, pituus n. 0.5 m ,
pensapaine 3 bar, suuttimet n. 4 x 300cc. Eli
cs=4*300/(100^3)/60
l=0.5
id=0.005;
p=300e3;
rho=700;
speed=cs/(pi/4*id^2)
%acc=F/m=p*A/(A*l*rho)=p/(l*rho)
acc=p/(l*rho)
dt=speed/acc*1000
saadaan
speed =1.0186
acc =857.1429
dt =1.1884
Eli jos ei tullut virhettä niin tuo kuollut aika on n. 0.6 ms johtuen hitaudesta
pelkästään, tässäkin taas yksi syy tehdä nuo pensaputkistot järjen kanssa
ja riittävän suuriksi.

Jos mittaa kuolleen ajan asennetussa systeemissä, niin eikös tuokin tule huomioitua?

EDIT: kuulostaa kyllä aika pitkältä ajalta tuo laskemasai 600us

tietääkö kukaan 0280 155 830 suuttimien oikeaa tai sinne päin oikeaa aukeamisaikaa

username wrote:Vielä vähän mussutusta...

Paitsi, ettei tuo virtauksen kinematiikka teoria päde tähän. Suuttimen karan takana on linjapaine, vaikkei poltto-aine virtakaan mihinkään suuntaan. Paine-ero imusarjan ja linjapaineen välillä siis 'vakio', olkoon linjassa paluuvirtausta taikka ei. Latenssin mittaukseen tuolla virtauksen alkamisen laskennalla ei siis vaikutusta. Maininta 'riittävän' isosta putkistosta on myös kaukaa haettua, sillä poltto-aineen viskositeetti on pieni ja suihkutettava määrä jakotukin tilavuuteen nähden pieni. Linjapaine toki suutin avattaessa alenee, mutta niin se alenee, vaikka olisi paluuvirtauskin - jos linjassa ei ole sykettä tasaavaa kalvorasiaa.

Benkku wrote: Linjapaine toki suutin avattaessa alenee, mutta niin se alenee, vaikka olisi paluuvirtauskin - jos linjassa ei ole sykettä tasaavaa kalvorasiaa.

mulla on luultavasti tuollainen pieni paineakku tai kalvorasia, miksi sitä nyt halutaan nimittää... ajattelin kokeilla sen lisäämistä systeemiin, kun asennan isommat suuttimet, jos se vaikka jotain auttais

Näin yleisesti, minun pyörässä on sellainen vakio bensapaine eli työntää kokoajan 3 bar. Paluulinja ei ole tässä systeemissä. Eli kuollut aika voi vielä laskea jotenkin.
Tässä toyotassa sekä muissa tietyissä ajoneuvoissa on alipaineella toimiva bensasäädin joka säätää paineet 2,5-3,2 bar. joutokäynnistä täys kaasuun.. Niin tässä kohtaa rupea olemaan aika vaikea määritellä kuollut aika jo ihan bensapaineen vaihtelevuuden vuoksi.

Vaihda imeessä säätimesi ehjään joka pitää paineen vakiona imusarjan paineeseen nähden!

Jos paine olisi vakio niin silloin säädin olisi kaiketi kikki.

http://www.autoshop101.com/forms/h22.pdf

Tässä on hyötyä varsinkin kun käyttää esim 1000cc suuttimia, paljonko tuotto cc alene jos paine laskee 3,2 - 2,5 baariin tyhjäkäynnillä. Olettaen että 1000cc suuttimet toiminta alue on vaikka 2,5 - 4,5 bar..

Benkku wrote:

username wrote:Vielä vähän mussutusta...

Paitsi, ettei tuo virtauksen kinematiikka teoria päde tähän. Suuttimen karan takana on linjapaine, vaikkei poltto-aine virtakaan mihinkään suuntaan. Paine-ero imusarjan ja linjapaineen välillä siis 'vakio', olkoon linjassa paluuvirtausta taikka ei. Latenssin mittaukseen tuolla virtauksen alkamisen laskennalla ei siis vaikutusta. Maininta 'riittävän' isosta putkistosta on myös kaukaa haettua, sillä poltto-aineen viskositeetti on pieni ja suihkutettava määrä jakotukin tilavuuteen nähden pieni. Linjapaine toki suutin avattaessa alenee, mutta niin se alenee, vaikka olisi paluuvirtauskin - jos linjassa ei ole sykettä tasaavaa kalvorasiaa.

Kai bensa on kuitenkin sen verran tavanomainen fluidi että sekin tottelee
Newtonin lakeja. Jos unohdetaan viskoosit voimat oletuksesi mukaan
(sekä sähköiset voimat ja gravitaatio) niin hitausvoimat ja paineen
aiheuttamat voimat hallitsevat tässä liikettä.
Yksinkertaistettuna tossa esimerkissä on tilanne, jossa
alussa on n. 6.8 g paikallaan olevaa bensaa ja virtauksen tasaannuttua
virtausnopeus putkistossa on n. 1 m/s. Alussa on siis karan takana
3 bar paine, kun suutin aukeaa, heti karan takan paine tippuu lähes
nollaan, nyt muodostuu siis paine-ero (ja siis voima) säätimen ja
suuttimen välille, joka alkaa kiihdyttää tuota bensaa ja muodostaa
inertiasta aiheutuvan painegradientin tuon säätimen ja suuttimen väliin.
Polttoaineen virtausnopeuden noustessa suuttimessa paine-ero suuttimen
yli kasvaa ja kun paine-ero saavuttaa säätimen paineen, virtausnopeus
ei enää kasva (koska putkiston paine-ero on nolla). Esimerkissä oli
oletettu yksinkertaisesti (ja aliarvioitu samalla tuota hitauden vaikutusta),
polttoaineen kiihtyvys vakioksi. Miten tämä vaikutaisi latenssin mittaukseen?
Nyt siis suuttimen auettua polttoaineen virtausnopeus
olisi ajan funktio ja muotoa v=a*t eli siis virtausmäärä m=0.5*a*t^2+c
(ajan suhteen neliöllinen ja siis epälineaarinen) . Nyt jos nuo latenssi
mittaukset tehdään suuremmilla ruiskutusajoilla ja ekstrapoloidaan tulos
raja-arvoon m->0 esim. tuo hitaus jääpi kokonaan ottamatta huomioon.

Höylä wrote:

Benkku wrote: Linjapaine toki suutin avattaessa alenee, mutta niin se alenee, vaikka olisi paluuvirtauskin - jos linjassa ei ole sykettä tasaavaa kalvorasiaa.

mulla on luultavasti tuollainen pieni paineakku tai kalvorasia, miksi sitä nyt halutaan nimittää... ajattelin kokeilla sen lisäämistä systeemiin, kun asennan isommat suuttimet, jos se vaikka jotain auttais

Kyllä, auttaa ts. vähentää linjapaineen heilumista.

kamski wrote:Tässä toyotassa sekä muissa tietyissä ajoneuvoissa on alipaineella toimiva bensasäädin joka säätää paineet 2,5-3,2 bar. joutokäynnistä täys kaasuun.. Niin tässä kohtaa rupea olemaan aika vaikea määritellä kuollut aika jo ihan bensapaineen vaihtelevuuden vuoksi.

Poltto-aineen paine suuttimen ylitse imusarjan paineeseen nähden, pysyy vakiona (vaikka mitattu linjapaine vaihteleekin mainitsemasi verran), jos ei pysy - paineensäädin on viallinen.

Benkku wrote:

Höylä wrote:

Benkku wrote: Linjapaine toki suutin avattaessa alenee, mutta niin se alenee, vaikka olisi paluuvirtauskin - jos linjassa ei ole sykettä tasaavaa kalvorasiaa.

mulla on luultavasti tuollainen pieni paineakku tai kalvorasia, miksi sitä nyt halutaan nimittää... ajattelin kokeilla sen lisäämistä systeemiin, kun asennan isommat suuttimet, jos se vaikka jotain auttais

Kyllä, auttaa ts. vähentää linjapaineen heilumista.

mulla olis vielä tarkoitus laittaa 3 kpl bensapumppua (n. 200 ltr/h tuottavia) ruokkimaan bensatukkeja, joten tuo paineakku voi tulla hyvinkin tarpeeseen

Höylä wrote:mulla olis vielä tarkoitus laittaa 3 kpl bensapumppua (n. 200 ltr/h tuottavia) ruokkimaan bensatukkeja, joten tuo paineakku voi tulla hyvinkin tarpeeseen

Tuossa kohtaa (arvatenkin 300l/h per tukki) myös painetasaajien paluuvirtauksen kapasiteetti voi ylittyä, ts. tasaaja ei enää reguloi säädettyyn arvoon.

Benkku wrote:

kamski wrote:Tässä toyotassa sekä muissa tietyissä ajoneuvoissa on alipaineella toimiva bensasäädin joka säätää paineet 2,5-3,2 bar. joutokäynnistä täys kaasuun.. Niin tässä kohtaa rupea olemaan aika vaikea määritellä kuollut aika jo ihan bensapaineen vaihtelevuuden vuoksi.

Poltto-aineen paine suuttimen ylitse imusarjan paineeseen nähden, pysyy vakiona (vaikka mitattu linjapaine vaihteleekin mainitsemasi verran), jos ei pysy - paineensäädin on viallinen.

Alipainella toimiva säädin on kahdelle arvolle jotain 2,5-3,1 bar -Toyotan manualissa.

Kiinteät regulaatorit on sitten erikseen.

kamski wrote:

Benkku wrote:

kamski wrote:Tässä toyotassa sekä muissa tietyissä ajoneuvoissa on alipaineella toimiva bensasäädin joka säätää paineet 2,5-3,2 bar. joutokäynnistä täys kaasuun.. Niin tässä kohtaa rupea olemaan aika vaikea määritellä kuollut aika jo ihan bensapaineen vaihtelevuuden vuoksi.

Poltto-aineen paine suuttimen ylitse imusarjan paineeseen nähden, pysyy vakiona (vaikka mitattu linjapaine vaihteleekin mainitsemasi verran), jos ei pysy - paineensäädin on viallinen.

Alipainella toimiva säädin on kahdelle arvolle jotain 2,5-3,1 bar -Toyotan manualissa.

Kiinteät regulaatorit on sitten erikseen.

Lue ajatuksella mitä kirjoitettu. Poltto-aineen paine imusarjan paineeseen nähden pysyy samana, suomeksi siis - paine-ero suuttimen virtausaukon ylitse pysyy vakiona. Kiinteillä regulaattoreilla paine suuttimen purkausaukon ylitse, vaihtelee imusarjan paineen vaihtelun verran.

Ai no sitten minulla pyörässä viallinen kiinteä paineensäädin koska se pitää paineet koko ajan 3 baaris..
Autossa taitaa olla vielä enemmän murheitä koska siinä alipaineletku irrotettuna työntää sen 3 bar joutokäynnillä ja alipaineletku paikalla on sen 2.5 bar. Niinkuin manuaalissa on kerrottu.

kamski wrote:Ai no sitten minulla pyörässä viallinen kiinteä paineensäädin koska se pitää paineet koko ajan 3 baaris..
Autossa taitaa olla vielä enemmän murheitä koska siinä alipaineletku irrotettuna työntää sen 3 bar joutokäynnillä ja alipaineletku paikalla on sen 2.5 bar. Niinkuin manuaalissa on kerrottu.

Edelleen lue ajatuksella. Tottakai se kiinteä säädin pitää linjapaineen kiinteästi siinä kolmessa kilossa, mutta paine suuttimen purkausaukon ylitse ei pysy vakiona imusarjan paineeseen nähden.

...ja tuo jälkimmäinenkin... vaikuttaisi olevan ok, jos tyhjäkäynnillä imusarjan paine sen 50 kPa.

Benkku wrote:

kamski wrote:Ai no sitten minulla pyörässä viallinen kiinteä paineensäädin koska se pitää paineet koko ajan 3 baaris..
Autossa taitaa olla vielä enemmän murheitä koska siinä alipaineletku irrotettuna työntää sen 3 bar joutokäynnillä ja alipaineletku paikalla on sen 2.5 bar. Niinkuin manuaalissa on kerrottu.

Edelleen lue ajatuksella. Tottakai se kiinteä säädin pitää linjapaineen kiinteästi siinä kolmessa kilossa, mutta paine suuttimen purkausaukon ylitse ei pysy vakiona imusarjan paineeseen nähden.

...ja tuo jälkimmäinenkin... vaikuttaisi olevan ok, jos tyhjäkäynnillä imusarjan paine sen 50 kPa.

En ole huomannut painen notkahduksia Suzukin fuel järjestelmässä vaikka testaus vaiheessa suutinkiskossa ollut neljä eri Denson suutinta 200cc 315cc 270cc ja 400cc jotka suihkuttivat 100% tuotolla 15 sek.välein.
Kaippa ne Japanissa ovat homman testanneet perustellisesti. Nimittäin kyseisellä kiinteällä pumppu/säädin paketilla voi käyttää 4x200cc + 4x400cc "tuplasuutin järjestelmä" ilman merkittäviä bensapainen notkahduksia.
Noo, autoissa tilanne voi olla toinen kiinteällä säätimellä, riipu vähän p.a järjestelmän ratkaisusta.

kamski wrote:En ole huomannut painen notkahduksia Suzukin fuel järjestelmässä vaikka testaus vaiheessa suutinkiskossa ollut neljä eri Denson suutinta...

En tarkoittanut/tarkoita suuttimen neula avattaessa/suljettaessa tapahtuvaa linjapaineen heiluntaa**, jota taatusti myöskin tapahtuu. Vaan nimenomaan paine-eroa linjassa/imusarjassa.

** Hydraulic shock
http://www.kmisystemsinc.com/files/Tech ... cShock.pdf

Paine-ero kiinteällä säätimellä - ts. suihkutuspaine suuttimen purkausaukon ylitse - ei pysy imusarjan absoluuttiseen paineeseen nähden vakiona, tuollaisella pneumaattisesti ohjatulla (ts. säätimellä johon johdetaan imusarjan paine) pysyy.

Benkku wrote:

kamski wrote:En ole huomannut painen notkahduksia Suzukin fuel järjestelmässä vaikka testaus vaiheessa suutinkiskossa ollut neljä eri Denson suutinta...

En tarkoittanut/tarkoita suuttimen neula avattaessa/suljettaessa tapahtuvaa linjapaineen heiluntaa**, jota taatusti myöskin tapahtuu. Vaan nimenomaan paine-eroa linjassa/imusarjassa.

** Hydraulic shock
http://www.kmisystemsinc.com/files/Tech ... cShock.pdf

Paine-ero kiinteällä säätimellä - ts. suihkutuspaine suuttimen purkausaukon ylitse - ei pysy imusarjan absoluuttiseen paineeseen nähden vakiona, tuollaisella pneumaattisesti ohjatulla (ts. säätimellä johon johdetaan imusarjan paine) pysyy.

Ei tullut ihan heti mieleen että joku voi olla huolissa "paine-eroa linjassa/imusarjassa."
Enemmän huolenaihetta herättää kuitenkin jos imusarja repeää liiallisesta turbon ahtonpaineesta Sitten voi vähän vitsittä..

Kun näitä virityksiä tekee on kyllä suotavaa että otetaan myös pikkuseikat huomion. Eikös näissä +800 hv autoissa, ruuvataan jonkun järeämmän säätimen paikalle ja säädetään linja-paineeksi 3-4 bar. Ja sen jälkeen driftataan radalla kyllästymisen asti

Kyllä noissa säätimissä yleensä on se kara imaria varten.
Halvoissa kiinankopioissakin.

kamski wrote:
Ei tullut ihan heti mieleen että joku voi olla huolissa "paine-eroa linjassa/imusarjassa."

niin no, eihän tuo asia vaparissa edes kovin tärkeä ole... saa sillä tietysti helpommin säädettyä alakierrokset, kun suuttimien tuotto on linjassa imusarjan paineen kanssa

ahdetuissa tuo asia vasta muuttuu merkittäväksi, kokeileppa ahtaa 3.5 bar. ahdoilla sellaista konetta, jossa on 3 bar. kiinteä bensanpaine

Meinaatko että tule samanlainen ilmiö kuin lirauttais vastatuulen.

Ei ole nyt tulossa noin kovia vehkeitä,. Vaan vielä kovemmat.
Meinasin nimittäin kokeilla 11:1 moottoria ahtaa 0.7 baarin. coolerin kanssa tietty. Ilmeisesti mennään jo violetilla rajala??

Onko tähän käppyrän luottamista.?
http://www.procharger.com/intercooled.shtml#anchorb