On käytössä, siksi lukee lopussa Lean. Kun nostin pedaalin, rykäs se vähän, kun se decel % luku on hivenen liian vähäsellä tms. Mutta sitten mentiin taas reilusti liian rikkaalle kunnes syötönkatkaisu 3.sekunnin päästä aktivoitu hetkeks.JTbo wrote:Onkos sinulla syötönkatkaisu käytössä?
Kesken kiihdytyksenkö tuo käväisi 14,6:ssa ja sitten takaisin noin 13 pintaan?
Volvo 360GL 1988
Moderator: Masi_K
Volvo 244 -84. B19E, turtana, squirt 'n' spark *RIP*
Vauxhall Viva - Microsquirt module
Volvo 244 -78 MsII
Volvo 242 -82 MsIII
Volvo 940 - MsII
Volvo 940 - MsIII Pro Ultimate
Chervolet Belair - MsIII
Vauxhall Viva - Microsquirt module
Volvo 244 -78 MsII
Volvo 242 -82 MsIII
Volvo 940 - MsII
Volvo 940 - MsIII Pro Ultimate
Chervolet Belair - MsIII
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Näköjään on accel/deccel bugi tosiaan tässä 29j koodissa, decayksi asettamalla toimii jotensakkin ok, mutta moottorijarrutukselta(rikkaalla) kaasua painettaessa hyppää ensin laihalle ja sitten vasta normaaliksi, voi olla asetuksistakin, mutta jotenkin vaikuttaa olevan bugia vieläkin.
Odotellaan seuraavaa virallista versiota, ei pitäisi enää kauan mennä, niin 29 koodista pitäisi tulla ulos lopullinen versio.
Isukin sponsoroimana kurvailin noin 300km reissun ja aika hyvältä vaikuttaa, bensiinin kulutus on laskenut selvästi.
Odotellaan seuraavaa virallista versiota, ei pitäisi enää kauan mennä, niin 29 koodista pitäisi tulla ulos lopullinen versio.
Isukin sponsoroimana kurvailin noin 300km reissun ja aika hyvältä vaikuttaa, bensiinin kulutus on laskenut selvästi.
Volvo 360GL -88
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Jeps, otin sitten ruiskut pois ja vaihdoin takaisin kaasaritekniikkaan. Aikomus olisi jossain vaiheessa katsella vähän vanhempaa vuosikertaa, johon alkaisi sitten megaa laittamaan, mielellään paineiden kera.
Projekti oli menestys monessa suhteessa, vaikka ongelmiakin oli ja joitain en kerennyt ratkaisemaankaan, joka tapauksessa oppia tuli reilusti.
Projekti oli menestys monessa suhteessa, vaikka ongelmiakin oli ja joitain en kerennyt ratkaisemaankaan, joka tapauksessa oppia tuli reilusti.
Volvo 360GL -88
asian vierestä
Moro Jani!
Olen aina ollut kiinnostunut "pikku" volvoista ja nostan hattua niiden omistajille!
Nyt haaveilenkin talvi/harrasteauton hankinnasta.
ja kysymys kuuluukin että kuinka noissa 2.0 360:ssa kestää perä ja muu voimansiirto?
Aikoinaan meillä oli 343 sillä 1.4L tekniikalla peltoautona. se oli ainakin aika surkea vekotin! tosin menokin oli kovaa!
Siis kaikki tämä saatiin aikaan alle tankillisella bensaa:
Ensin meni kardaani (suli se vulganointi) sitten hävis pari vaihdetta kun kardaani hakkas tunnelissa vaihteensiirtäjän solmuun, sitten vuorossa oli perä. no se hitsattiin lukkoon ja taas mentiin
lopuks vielä tippu koko laatikko/perä yhdistelmä permannolle lahon pohjan ansiosta
Siinä "isolohkossa" tuskin on sama rellun perä!?
Mutta sitä sladia ei voittanut mikään minkä sillä sai pellolla
Olen aina ollut kiinnostunut "pikku" volvoista ja nostan hattua niiden omistajille!

Nyt haaveilenkin talvi/harrasteauton hankinnasta.
ja kysymys kuuluukin että kuinka noissa 2.0 360:ssa kestää perä ja muu voimansiirto?
Aikoinaan meillä oli 343 sillä 1.4L tekniikalla peltoautona. se oli ainakin aika surkea vekotin! tosin menokin oli kovaa!
Siis kaikki tämä saatiin aikaan alle tankillisella bensaa:
Ensin meni kardaani (suli se vulganointi) sitten hävis pari vaihdetta kun kardaani hakkas tunnelissa vaihteensiirtäjän solmuun, sitten vuorossa oli perä. no se hitsattiin lukkoon ja taas mentiin

lopuks vielä tippu koko laatikko/perä yhdistelmä permannolle lahon pohjan ansiosta

Siinä "isolohkossa" tuskin on sama rellun perä!?
Mutta sitä sladia ei voittanut mikään minkä sillä sai pellolla

-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Ei se perä hiveitä kestä (200-250nm? revittelemättä), varsinkaan sudittelua ilman lukkoa ei tahdo kestää oikein mitenkään, mitä olen noita muiden juttuja seurannut. Kevin Strongilla on yllättävän hyvin kestänyt rata-ajossa yli 300hp turbotettu vinokone keulilla.
Muuten pitäisi kestää ihan ok, toki se yleinen vika eli vaihteiston kannatinpalkki lahonnut voi stopata menon aika nopeasti, no omassa tuo on uusi galvanoitu, kuten kaikki muutkin vastaavat paikat katsottu kuntoon.
Radalla mennään kovaa, mutta sinällään siinä ei tule revitystä, joten siksi kai omassa paikat kestänyt hyvin sitä leikkiä.
Kardaani menee putkessa, tai no pitkä kytkinakseli se kai lähinnä on, siinä on panta joka yhdistää sen akselin laatikkoon, tuossa on boorit ja se jos löystyy, niin helposti siitä sitten pyörähtää ja meno lakkaa, yleensä käy ilman ennakkovaroitusta. n.100€ maksaa uusi panta Volvolla.
Kardaanin vulkanoinnin sulaminen on johtunut melko varmasti moottorin tukikumien väsymisestä, ne on tosi halvat tuohon 1,4l malliin joten jos sellaiseen joskus sortuu, niin ensimmäinen uusittava kohta, eihän ne uudet käyteyt kardaanit kalliita ole, mutta se suunnaton hatutus räntäsateella voidaan välttä tälläisellä ennakoivalla huollolla. 2l mallissa ei tuollaista ongelmaa voi edes syntyä.
Omallakin ikää jo 18 vuotta, joten eipä ihme, että kaikkea pientä jo joutunut laittamaan, etujousilautaset + laatikon kannatinpalkki tosiaan ruostumisen takia, muuten sitten normaalimpaa kulutusosaa, kaikki iskarit ja etujouset, jne. Jos kunnossa pitää paikat, niin eipä ne sen kehnompia ole kuin muutkaan, tosin kunnossa pidetyn pikkuvolvon löytäminen on aika mahdotonta, halpa on huonosti pidetty pääsääntöisesti, oli se sitten Toyota tai Volvo.
Mutta pihalla seisonnasta nämä ei tykkää kyllä yhtään, sähköihin tulee hapettumaa ja kaikki paikat jumii, tietty kun märkää näin nykyään talvisin niin kyllähän sitä oiretta tulee.
Muuten pitäisi kestää ihan ok, toki se yleinen vika eli vaihteiston kannatinpalkki lahonnut voi stopata menon aika nopeasti, no omassa tuo on uusi galvanoitu, kuten kaikki muutkin vastaavat paikat katsottu kuntoon.
Radalla mennään kovaa, mutta sinällään siinä ei tule revitystä, joten siksi kai omassa paikat kestänyt hyvin sitä leikkiä.
Kardaani menee putkessa, tai no pitkä kytkinakseli se kai lähinnä on, siinä on panta joka yhdistää sen akselin laatikkoon, tuossa on boorit ja se jos löystyy, niin helposti siitä sitten pyörähtää ja meno lakkaa, yleensä käy ilman ennakkovaroitusta. n.100€ maksaa uusi panta Volvolla.
Kardaanin vulkanoinnin sulaminen on johtunut melko varmasti moottorin tukikumien väsymisestä, ne on tosi halvat tuohon 1,4l malliin joten jos sellaiseen joskus sortuu, niin ensimmäinen uusittava kohta, eihän ne uudet käyteyt kardaanit kalliita ole, mutta se suunnaton hatutus räntäsateella voidaan välttä tälläisellä ennakoivalla huollolla. 2l mallissa ei tuollaista ongelmaa voi edes syntyä.
Omallakin ikää jo 18 vuotta, joten eipä ihme, että kaikkea pientä jo joutunut laittamaan, etujousilautaset + laatikon kannatinpalkki tosiaan ruostumisen takia, muuten sitten normaalimpaa kulutusosaa, kaikki iskarit ja etujouset, jne. Jos kunnossa pitää paikat, niin eipä ne sen kehnompia ole kuin muutkaan, tosin kunnossa pidetyn pikkuvolvon löytäminen on aika mahdotonta, halpa on huonosti pidetty pääsääntöisesti, oli se sitten Toyota tai Volvo.
Mutta pihalla seisonnasta nämä ei tykkää kyllä yhtään, sähköihin tulee hapettumaa ja kaikki paikat jumii, tietty kun märkää näin nykyään talvisin niin kyllähän sitä oiretta tulee.
Volvo 360GL -88
-
- Kokenut Megasquirttaaja
- Posts: 405
- Joined: Sat Feb 26, 2005 22:04
- Location: Pieksämäki
- Contact:
Alfa 75:n voimansiirto on myös samantapainen.tbopeksu wrote:Niitä isolohkoha on joskus ollut nettiautossa n. 500 e hintaan kunnosta ei sit tiedä?
tietty jos intoa/taitoa ja rahaa riittää ni jonkun porsche 928:n laatikon saattais saada sopimaan, en kyllä ole koskaan vertaillut niitä tarkemmin.
Tämän ikäisissä kunto voi olla ihan mitä vaan, ei niistä osaa sanoa kyllä mitään, katsoo onko etujousilautaset ja se vaihteiston kannatin palkki laitettu, jos ei ole, niin ei varmaan tehty paljoa muutakaan. Kaikissa on varmaan ovien pohjat syöpyneet pois, joissain voi olla laitettu kuntoon tosin.
Koneet on halpoja ja kestää melkein mitä vaan, mutta kaasarit on kehnoja lähes poikkeuksetta.
Halpa hinta yleensä viittaa siihen, että ei ole ainakaan priimaa.
264:n getrac ja 240 perä varmaan helpommin soviteltavissa kuin 928:n systeemit, tiedä sitten, mutta tuollaisia virityksiä olen nähnyt rallipuolen laitteissa.
Volvo 360GL -88
itsellä aikanaa 343 gls b19a moottorilla
kampi akselin iskun pituus oli jatkettu 92mm
900 turbo saabin männillä
jotem iskutilavuus ilo noin 2.4l
garretin to4 ahtimella ja keulan kokoisella välijäähyttimellä
240:sen volvon k-jetronikilla ruotsin mualla parannttu katio ja
määrä ainejakaja bensan paineet 7bar
potkua löytyi penkissä taka rattaista 280 hv vääntöja en muista
perä ja ns kardaani kesti hyvin
mutta korista rupes aukeilee piste hitsaukset
loppujen lopuksi kori ruoteisena romikselle
ilman lupia oli katsastettu aikanaa 360 glt varjolla
kampi akselin iskun pituus oli jatkettu 92mm
900 turbo saabin männillä
jotem iskutilavuus ilo noin 2.4l
garretin to4 ahtimella ja keulan kokoisella välijäähyttimellä
240:sen volvon k-jetronikilla ruotsin mualla parannttu katio ja
määrä ainejakaja bensan paineet 7bar
potkua löytyi penkissä taka rattaista 280 hv vääntöja en muista
perä ja ns kardaani kesti hyvin
mutta korista rupes aukeilee piste hitsaukset
loppujen lopuksi kori ruoteisena romikselle
ilman lupia oli katsastettu aikanaa 360 glt varjolla