FINSQUIRT.FI

Yritin tässä etsiä paine/lämpötila kaavaa. Tämä kuulosta järkevältä 0,1bar/10c. tai ainakin lähellä totuutta.

Höylä wrote:eiköhän se normaali sääntö päde tässäkin ihan hyvin, eli 1 bar = 100 C

eli tuolla 0.8 bar. ahdoilla pitäis lämmön nousta 80 C, ihanteellisissa olosuhteissa, mutta jos ahdin joutuu työskentelemään huonolla hyötysuhteella, voi lämpö nousta 0.8 bar ahdoilla yli 120 C...

Mistä te temmotte noita lämpötila vastaavuuksia ja mikä on 'normaali sääntö' - joku Esson baarin teoreemako?

Häviöttömälle puristukselle (siis jos ahtimen hyötysuhde olisi 100%) tuo 100 astetta yhden barin ylipaineeseen ei riitä, vaan loppulämpötila on n. 137 Celsius astetta.

viewtopic.php?p=2007#p2007

Niin ja tuokin ahdintyyppi tekee työtänsä, suhteellisen huonolla hyötysuhteella - maksimi hyötysuhde ehkä luokkaa 50-65%.

kamski wrote:Ehkä adibaattinen puristus on huono vertailu tähänkin kohtaan.
An adiabatic process is one in which no heat is gained or lost by the system.
Adiabaattinen prosessi (tai isokalorinen prosessi) on lämpöopissa tapahtuma, jossa lämpöä ei siirry tapahtuman kohteena olevaan aineeseen tai poistu siitä. Toisin sanoen adiabaattisen prosessin lämpöenergian määrä on vakio.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Adiabaattinen_prosessi

Ei ole ollenkaan huono, vaan sillä hyvinkin kuvataan, etteivät nuo +30 C tmv. mainitsemasi matalat lukemat maksimipaineella, pidä alkuunkaan paikkaansa.

Lue tuolta...
<clip>
Adiabatic - This model assumes that no energy (heat) is transferred to or from the gas during the compression, and all supplied work is added to the internal energy of the gas, resulting in increases of temperature and pressure. Theoretical temperature rise is[14]:
</clip>
http://en.wikipedia.org/wiki/Gas_compressor#Temperature

Benkku wrote: viewtopic.php?p=2007#p2007

Olelette näköään vatvonnut kyseistä adibaattista prosessia jo 2005 lähtien. Se on aika paha jos se jää päälle Asia on kuitenkiin niin. Luotettavan adiabaattisen prosessin voidaan todeta "laborotorio" olosuhteissa testipenkissä piste

Tosiaan logi näytti max 42c + perus lämpötila eikä coolerista ole tietokaan. Tässä ahtimessa ei ole 1000c pakopesä lämmittämässä ahtoilmaa sekä pyörivä että lämpöä varastoiva massa olematon. Sillä on tosiaan väliä millä ahdetaan/puristetaan.
Minulla kompressorin säiliössä 8bar painetta eikä se suinkaan ole 3000c lämmin vaan 20c Wikin kaavoilla päästään vasta alkuun.

Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää, ettei ilman puristamisen lämpötilan nousu vaadi 'pakopesää lämmittämään' tai muutakaan ulkoista lämmönlähdettä vaan ihan pelkkä puristaminen kyseiseen paineeseen nostaa sen lämpötilan jo noin korkeaksi. Jep - kyllä, asiasta on kirjoitettu jo vuosia sitten, kaikille ei vain tunnu menevän ns. perille.

Painesäiliöön puristaminen on 'eri juttu', koska se on hidas prosessi ja suurin osa lämmöstä johtuu (konvektio) - ahtimessa asia ei ole niin - jos et usko, niin laitapa kätesi ulostulo putkiyhteen eteen vaikka parinkymmenen sentin päähän ja kaasuta - mutta älä polta kättäsi, ulostuleva ilma kun on todellakin kuumaa. Toinen vaihtoehto hanki kunnollinen mittalaite, jonka anturin terminen massa on mahdollisimman pieni.

Benkku wrote:Mikä siinä on niin vaikeaa käsittää, ettei ilman puristamisen lämpötilan nousu vaadi 'pakopesää lämmittämään' tai muutakaan ulkoista lämmönlähdettä vaan ihan pelkkä puristaminen kyseiseen paineeseen nostaa sen lämpötilan jo noin korkeaksi. Jep - kyllä, asiasta on kirjoitettu jo vuosia sitten, kaikille ei vain tunnu menevän ns. perille.

Ahdettu ilma lämpiää kyllä. Kysymys onkin kuinka paljon juuri tällä ahtimella. Tuskin turbossa punainen pakopesä ainakaan jäähdytä kompressori puolen.

Benkku wrote: Painesäiliöön puristaminen on 'eri juttu', koska se on hidas prosessi ja suurin osa lämmöstä johtuu (konvektio) - ahtimessa asia ei ole niin - jos et usko, niin laitapa kätesi ulostulo putkiyhteen eteen vaikka parinkymmenen sentin päähän ja kaasuta - mutta älä polta kättäsi, ulostuleva ilma kun on todellakin kuumaa. Toinen vaihtoehto hanki kunnollinen mittalaite, jonka anturin terminen massa on mahdollisimman pieni.

No painesäiliö oli pelkkä havainnointia ettei kenellekään jää sellaista mielikuva että painestussa tilassa ilman lämpötila nousee itsestään. Ainakaan näillä paineilla vielä.

Olen kokeilut kädellä, oli sairaan kylmä Nimittäin ahtopaine sekä ilmansiirto/tuotto kaksi eri asia.
Silloin kun ahdin ei ahtaa, mennään pelkällä ilmansiirrolla niin koko järjestelmä jäähtyy siihen perus lämpötilaan. Jos ulkolämpötila on -20 niin moottorille menevä ilma on -15 -10 riippuen kuinka lohko ehtinyt lämmittää ahdinta. Kylmää on login mukaan.
Testaan kyllä infrapunalla joskus.

kamski wrote:Ahdettu ilma lämpiää kyllä. Kysymys onkin kuinka paljon juuri tällä ahtimella.

No, ylempänä on kaava laskentaan annettu. About hyötysuhteenkin olen antanut, voithan toki laskea mahdollisesti ilmoitetulla korkeammallakin hyötysuhteella. Joka tapauksessa 0.8 barin paineeseen - lämpötila näppituntumalla, vaikka hyötysuhde olisi 100%, on jo lähellä sataa tai ylikin.

Jos nyt mennään tällä kaavalla. Tuskin tämäkään anturi ole koviin hidas.
Total lämpötila oli alle 60C ei tietenkää logi kerro koko totuutta. Mutta silti mielenkiintoinen ilmiö ja tutkimisen arvoinen.
http://kuvablogi.com/nayta/3508083/

kamski wrote:Tuskin tämäkään anturi ole koviin hidas.

On. Katso vaikka kohtaa jossa lasket kaasun, ilman lämpötila ei putoa, vaikka se todellisuudessa putoaa hetimiten. Sama homma toisinpäin - paine nousee, mutta ilman lämpötila ei seuraa, vaan tulee myöhässä. Tuohon arviolta 30-40 C lisää, niin ollaan ehkä jo tontilla 0.7 barin paineen lämpötilan suhteen.

http://www.not2fast.com/turbo/glossary/turbo_calc.shtml

esim. tuon laskurin mukaan ilma lämpenee sen n. 100 C/1 bar. mikä tieto kyllä riittää normaali autotalli virittäjälle... jos nyt jotku sitten haluaa päteä joillakin hienoilla kaavoilla, niin siinähän pätee... ei se narsismi tai mikä lie luonnehäiriö, näköjään tietyistä ihmisistä lähde kulumallakaan, vaan aina pitää yrittää olla besserwisseilemässä, vaikka ei aihe kovin vakava edes olisi

Voit aivan vapaasti laskea pitkin vitikoita estimaatta kaavoilla taikka oikein ja 'lässyttää mitä lässytät'.

Eiköhän perimmäinen asia kuitenkin tullut selväksi, tuon ATS AutoTurbon ahtoilman lämpötilan suhteen.

Benkku wrote:
Eiköhän perimmäinen asia kuitenkin tullut selväksi, tuon ATS AutoTurbon ahtoilman lämpötilan suhteen.

niin, kyllähän minäkin olen yrittänyt tässä tyrkyttää sellaista juttua, että vähintään sen 100 C/1 bar. on se ilman lämpeneminen, siis todella optimi olosuhteissa (ja tuossa on huomiotuna jo lämmön johtuminen ahtoputkistoon jne.), huonommalla tilanteella sitten tietysti aina enemmän... jos omat anturit/logit näyttää pienempiä lukuja, kuin tuon 100 C/1 bar. niin ne näyttää silloin väärin...

no, asiat nyt voi käsittää aina niin väärin, kuinka ne itse haluaa

Benkku wrote: On. Katso vaikka kohtaa jossa lasket kaasun, ilman lämpötila ei putoa, vaikka se todellisuudessa putoaa hetimiten. Sama homma toisinpäin - paine nousee, mutta ilman lämpötila ei seuraa, vaan tulee myöhässä. Tuohon arviolta 30-40 C lisää, niin ollaan ehkä jo tontilla 0.7 barin paineen lämpötilan suhteen.

Kaikkea sitä taas.. Niin, kyllä adibaatisesti lämmön kuuluisi laskea. Sitten kun otetaan diffuusion sekä vaikkapa konvektio mukaan nii tilanne on jo ihan toinen. Kauanko sauna kiuas jäähtyy? Login mukaa ATS reilu 2 sek.

Benkku wrote:Eiköhän perimmäinen asia kuitenkin tullut selväksi, tuon ATS AutoTurbon ahtoilman lämpötilan suhteen.

Oikeastaan ihan mukavaa kuulla että sait ratkaistua itsellesi AutoTurbon ahtoilman lämpötila. Ihan tosta noin vain ja yhdellä laskukaavalla, oletko ajatellut ryhtyä fyysikoksi?

Mutta valitettavasti minun kohdalla ATSn lämpötestit vielä jatkuvat.

kamski wrote:Mutta valitettavasti minun kohdalla ATSn lämpötestit vielä jatkuvat.

Valitettavaa on vain se, että pidät mittauksia valitettavana. Mieti ensin miten ja millä mittaat, ynnä mitä epävarmuuksia (ts. virheitä) mittaustuloksissa helposti on, ennen kuin piipität konvektiosta, saati 30, 42 tai 60 asteenkaan lämmöistä maksimipaineella - niin ja en ajatellut ryhtyä myöskään koomikoksi.

Höylä wrote:
niin, kyllähän minäkin olen yrittänyt tässä tyrkyttää sellaista juttua, että vähintään sen 100 C/1 bar.

Tältäkin sekaannukselta oltaisin vältytty, jos olisit kirjoittanut sen mitä tarkoitit:

Höylä wrote: eiköhän se normaali sääntö päde tässäkin ihan hyvin, eli 1 bar = 100 C

Jokainenhan meistä on jo polkupyörän pumpulla lapsena todennut, että se kuumenee aika lailla kovia paineita pumpatessa. Jos nyt on käynyt niin, että tämä on jäänyt toteamatta niin vielä voi kokeilla pumpata sormeansa vasten ja todeta pumpun lämpenevän melkoisesti. Ilman vastapainetta pumppu ei lämpene ollenkaan (paineen nousu ei niin paljoa mäntään kitkaa lisää, että lämpötilan nousu olisi sillä selitettävissä). Täsmälleen samalla tavalla käy kompuran kanssa. Kompuran sylinterit ovat hetkessä tulikuumat.

Veikaanpa että kyseessä on ainoastaan trolli

Mitä sitä turhaan enään spekuloida. Pannaan siihen nopeamman anturin ja testataan. Turha tässä mitään paineita ottaa muuta kuin ahtimesta

Laitakkee jotain varaosanumeroita näkyville taikka onko jollakin hyllyssä sellainen anturi?
Olen tässä ostamassa fluke mittari olisko siinä nopee anturi myös.

Eipä taida niin nopeita antureita löytyä. Minulla ei ainakaan mieleen tule. Toki voit ylläpitää ahtopainetta tarpeeksi pitkään (30 sek?) niin anturikin lämpenee. Tosin turhaahan sen on. Fysiikan lait pitävät.

kamski wrote:Laitakkee jotain varaosanumeroita näkyville taikka onko jollakin hyllyssä sellainen anturi?

T60 luokkaa sekunnin eli anturi-arvo kiipeää about 60 prosenttiin todellisesta noin sekunnissa.
http://www.sensorsci.com/images/pdfs/NT ... ad_NTC.PDF

T60 -//- 700 ms -//-.
http://shop.hygrosens.com/out/media/188 ... 33_dbe.pdf

T63 -//- 400 ms -//-. (PT100)
http://www.coleparmer.com/Product/Hart_ ... W-90449-26
Fluke myy -> '6522' anturina, hintaluokka n. 400 USD.

Varsinaisesti 'vara-osanumerolla' ts. 'autokäyttöön tarkoitettua' ei löydy nopeaa. T60 tai T90 ajat, vähintäänkin 5-15 sekuntia. Termopareja on myös pienimassaisia (eli melko nopeita), katsele malleja joissa langan halkaisijat luokkaa 0.15-0.25 mm ynnä avoin tippi.

Tere

Olitko kamski käyttänyt auton omaa anturia ?
Vai löytyykö tästä kyseisestä ahdetusta autosta imuilmanlämpötila-anturia ?
Orkkis anturit ainakin reagoi ihan ok nopeudella.

Mutta samapa tuo.
Kuvia olisi hieno saada.

Ja sitte tärkein
Oletko kamski välitellyt/myynyt näitä ahtimia vai mites. Jos tuota niinkö tahtos tuollaisen ats:n saada ?

PehmoLelu wrote:Tere

Olitko kamski käyttänyt auton omaa anturia ?
Vai löytyykö tästä kyseisestä ahdetusta autosta imuilmanlämpötila-anturia ?
Orkkis anturit ainakin reagoi ihan ok nopeudella.

Mutta samapa tuo.
Kuvia olisi hieno saada.

Ja sitte tärkein
Oletko kamski välitellyt/myynyt näitä ahtimia vai mites. Jos tuota niinkö tahtos tuollaisen ats:n saada ?

Omasta V8 roektista jäi kaksi identtistä ats:sä Toisen voin myydää. pistä vaikka yv.tä
Toyon oma anturi on hidas kuin etana. Joissakin autoissa toki orkkis anturit ovat nopeita, riippuu tietysti vähän autosta.

Benkku wrote: http://www.coleparmer.com/Product/Hart_ ... W-90449-26
Fluke myy -> '6522' anturina, hintaluokka n. 400 USD.

Onpas piuhalla hintaa -tiede maksaa Toisaalta sillä saisi mitattua jo jotain.
Saisin Fluken laaserin lainaksi, täytyy vaan keksiä miten mitataan sillä lämpötila muoviputken sisältä.
Yksi mitä tuli mieleen, ohut hopea lankaa tai mikä vaan lanka joka johtaa nopeasti lämpöä.
Lankoja voi viritellä/porata vierekkäin niin monta kuin haluaa.

Turha sitä on kallita antureita hankkia, kun ei ne fysiikan lait mihinkään muutu ryssien tekeleissäkään

PehmoLelu wrote:Orkkis anturit ainakin reagoi ihan ok nopeudella.

Mikä on OK nopeus? Yhtään oikeasti nopeaa 'orkkisanturia' ei vielä ole vastaan tullut. Kaikissa 'edes lähelle pääsy', vaatii vähintäänkin useita sekunteja.

kamski wrote:Onpas piuhalla hintaa -tiede maksaa Toisaalta sillä saisi mitattua jo jotain.

Kyllä, tuossa/'noissa' pää-asiassa maksaa napsun parempi laatu ja mukana saatava kalibrointidata/todistus.

kamski wrote:...ohut hopea lankaa tai mikä vaan lanka joka johtaa nopeasti lämpöä.

No on siinäkin oma hommansa selvittää, langan vastusarvon tarkka muuttuminen lämpötilan funktiona ja tietty rakentaa oikeanlaiset pitimet ynnä eristää langan päät/läpivienti mittausputkeen jne. siinä vaiheessa valmis anturi datoineen alkaa vaikuttaa edulliselta.

Olisikon ATS ahtimen laakereiden koosta ja tyypistä mitään tietoa ?
Ihan niinkö mielenkiinnosta kyselen

SKF:n laakerit ja ovat kuulemma ihan std. mittaisia. Samoitten hihnat tilataan suoraan tehtaalta.
Kyon laakerit olivat myös hyviä. Mutta niissä oli jotain eroa -lähinnä sattui maailmalta tuleman piraattia.

Pari kuva lisätty.

Rajana on vain mielikuvitus

https://plus.google.com/photos/11360360 ... hMq5zLbvHA