ArttuH wrote:Eipä tuo NMEA-viestien konffaus mikään ehdoton este ole. Ainakin tuossa aiemmin mainitussa u-blox:in vastaanottimessa voi asettaa päivitysnopeuden binääriprotokollaa käyttäen ja sen jälkeen laite työntää GGA-viestiä neljä kertaa sekunnissa. Kokeiltu juttu.
Mutta nyt aletaan jo olla pahasti sivuraiteella alkuperäisestä aiheesta Kerro kuitenkin tuloksista, kun saat sen aktiivisen kyselyn toimimaan. Kiinnostaisi tietää jos sieltä tosiaan saa tietoa suuremmalla taajuudella ulos.
Aktiivisen kyselyn koodi toimii (taajuus luokkaa 8 hz), mutta täytyy vielä opiskella/kokeilla piirin tiettyjen parametrien asetuksia, josko taajuus vielä hiukan paranisi.
Mielenkiintoista olisi myös tietää mitä tuon DR ominaisuuden kanssa voisi tehdä, kytkeä SIRF piiriin vaikkapa VTI:n accelerometri ?
Mielenkiintoista. Oletko myös tarkistanut, että saamasi koordinaatit ovat todellisia, ettet saa samoja koordinaatteja useaan kertaan? Pitääpä ehkä testata itsekin tuota jossain välissä, jos sattuu olemaan aikaa (siis ensi kesän keskiviikkona...).
DR-versioon voi syötää matkaa mittaavia pulsseja ja gyroskooppianturilta kulmanopeuden kertovaa analogiasignaalia. Parantaa aika kivasti tarkkuutta hankalassa ympäristössä, kuten kaupungissa rakennusten välissä. En ole kokeillut SiRF:in versiota, mutta paria muuta sen sijaan. SiRF näyttäisi toimivan samalla periaatteella. Mutta ymmärtääkseni tuo vaatisi oikealla softaversiolla varustetun vastaanottimen ja SiRF:eihin ei taida pahemmin olla softapäivityksiä vapaasti saatavilla?
Benkku wrote:
Datan ja paikan kyllä saa (ainakin SIRF piireistä) ulos 'sillä maksimi taajudella' kuin 'kaupalliseen käyttöön' olevalla GPS signaalilla on mahdollista.
Ja mikä tämä maksimitaajuus on? Ja onko kyseessä tieto vai oletus, että esim. SiRF:in vastaanottimista saa dataa tällä taajuudella?
Benkku wrote:
Kyse on siitä mihin tarkoitukseen mittaat.
Suorituskykyvertailussa 0-100 km/h riittää 5-10 paikkatietoa sekunnissa.
Joo, 5 tarkkaa paikkaa sekunnissa riittäisi komeasti. Koitin vain sanoa sitä, että kuluttajaluokan laitteiden tarkkuus heikkenee selkeästi, mikäli kiihtyvyyttä on reilummin. Kiihtyvyys heikentää paikannuksen tarkkuutta jo ihan periaatetasollakin. Lisäksi vastaanottimissa yleensä on ohjelmallisia suodattimia, joiden tarkoituksena on parantaa paikannustarkkuutta ja pienentää hajontaa. Näitä suodattimia viritettäessä on tehty oletuksia laitteen käyttöolosuhteista, kuten maksimikiihtyvyydestä, nopeudesta ja suunnanmuutoksien nopeudesta. Sitten kun nämä arvot ylitetään esim. 0-100-repäisyssä, ohjelma tulkitsee todellisen paikan virheelliseksi ja tarjoaa tilalle jonkin mielestään uskottavamman tuloksen.
Päivitystä...
- teknisiä tietoja SIRF Star III (GSF3 yhden palan) GPS piiristä.
päivitysnopeus 10 hz ja mittaustarkkuus vaikuttaisi riittävältä ainakin 200 km/h asti. Huomioitava tosin ettei testauksessa käytetyssä vaikeasti hengittävässä autossa oikein enää tuolla yläpäässä potku riittänyt kovin hyvään kiihtyvyyeen .
Kiitokset tuosta linkistä, siellä näytti olevan näppärästi koottuna noita datalehtiä. Täytyypä tässä vähän paneutua tuon Star3:n isompaan päivitysnopeuteen, voisin koittaa testata tuon päivitysnopeuden vaikutusta suorituskykyyn. Tosin mun käytössä olevat systeemit haluaisivat paikkadatan mielellään NMEA:na, mutta tutkitaan...
Tuo kiihtyvyysanturien ja GPS:n yhdistäminen on kyllä varsin mielenkiintoinen aihe, siitä olisi kovasti apua monessa tapauksessa. Tosin jos sen aikoo tehdä kunnolla, niin softa menee helposti aika haastavaksi. Mun tietääkseni tuon aiheen kanssa tehdään ihan tosissaan hommia isommissakin firmoissa. Noita kiihtyvyysantureita muuten löytyy esim. sarjaporttiin liitettävinä moduleina, mikäli läppärin antureista ei saa dataa käyttöön.
Kaivetaampa tämäkin esille. Onko kenelläkään muistissa miten tehtiin signaalipiuha street dynolle? Siinähän tarvittiin 10kOhm säätövastus ja ja jonkun kokoinen "tavallinen" vastus. Kytkentäkaavio ja askarteluohjeet olisi tarpeen. Oon hukannut piuhan ja nyt pitäisi saada nauhoitettua uusia pätkiä.