Tottahan tämäkin. Enpä hoksannut heti.Turbiini wrote:Sylinteri täytöksethän tietää ihan siitä kapeakaistalla säädetystä stokiometrisestä seoksesta.

Moderator: Masi_K
Olen kyllä säätänyt, yli vuosikymmenen aikana 'jokusen moottorin', että 'jonkinlainen käsitys asiasta' on käytännössä myös muodostunut.Höylä wrote:...kun tuntuu olevan niin vieraantunut käytännöstäja tuo "kirjaviisaus" tuntuu olevan kuin jumalan sana...
vastaa nyt samalla siihen mun kysymykseen, että oletko insinööri vai et, niin osaan sitten kääntää sun jutut omassa päässäni ymmärrettävään muotoonBenkku wrote:Olen kyllä säätänyt, yli vuosikymmenen aikana 'jokusen moottorin', että 'jonkinlainen käsitys asiasta' on käytännössä myös muodostunut.Höylä wrote:...kun tuntuu olevan niin vieraantunut käytännöstäja tuo "kirjaviisaus" tuntuu olevan kuin jumalan sana...
Käytäntö on 'harrastajapiireissä' sitä, että vedetään varmuuden vuoksi rikkaalle. <-piste. Monesti aivan turhaa ja moottorille haitallistakin.
Niin, mikä viesteissäni on niin vaikeaa käsittää? Mitä tulee koulutukseeni, niin se ei liity auto- tai polttomoottoritekniikkaan. Saattupa vain olemaan kiinnostuksen kohde harrastuksen kautta, joten aihetta on tullut opiskeltua teoriassakin.Höylä wrote:tahtoo vain sama asia "maallikon" ja insinöörin kertomana muuttaa liika pahasti muotoaan... kun tiedän mitä kieltä toisessa päässä puhutaan, niin osaan olla kääntämättä sitä insinööristä->suomeksi tai vaaditaessa kääntää juuri insinööristä suomeksi...
ei tässä mistään vavavemmasta ole kyse, kuin että epäilen välillämme olevan kielimuurin...
Olin reilu vuosi sitten Saabin protomallin kyydissä 2.0l 16V turbo (muistaakseni n. 240hp ja 350Nm). Ajon aikana tarkkailin koko ajan AFR:ää ja se ei hirveästi poikennut 14.7:stä edes ahdoilla.Höylä wrote: mielenkiintoista, kun ei tehtaan insinöörit tajua, että paras teho tulee uusissa 4 venttiili koneissa AFR 13 ja 14 välillä, kun ne on laittaneet tuonne noita 10 lukemia
kiitos, tämä riittikin jo vastaukseksi ihan hyvin, eli me ei missään tapauksessa puhuta sama kieltä, eli koulutuksen/opiskelun ja teorian kaikkivoipaisuushan tuolta paistaa niin pahoin läpi, että me ei voida puhua edes säästä saamatta riitaa aikaanBenkku wrote:
Niin, mikä viesteissäni on niin vaikeaa käsittää? Mitä tulee koulutukseeni, niin se ei liity auto- tai polttomoottoritekniikkaan. Saattupa vain olemaan kiinnostuksen kohde harrastuksen kautta, joten aihetta on tullut opiskeltua teoriassakin.
onhan tuo mitsun kone kuitenkin jostain -90 luvun alkupuolelta, olisko moottoritekniikka tosiaan voinut kehittyä hieman tuollaisessa 20 vuodessa...teg wrote:Olin reilu vuosi sitten Saabin protomallin kyydissä 2.0l 16V turbo (muistaakseni n. 240hp ja 350Nm). Ajon aikana tarkkailin koko ajan AFR:ää ja se ei hirveästi poikennut 14.7:stä edes ahdoilla.Höylä wrote: mielenkiintoista, kun ei tehtaan insinöörit tajua, että paras teho tulee uusissa 4 venttiili koneissa AFR 13 ja 14 välillä, kun ne on laittaneet tuonne noita 10 lukemia
Niin olet sitä mieltä, etten asiasta mitään tiedä 'koska en ole opiskellut oppilaitoksessa moottoritekniikkaa' tai olen opiskellut ja 'tullut opintojen myötä teoreetikoksi'. ?Höylä wrote:kiitos, tämä riittikin jo vastaukseksi ihan hyvin, eli me ei missään tapauksessa puhuta sama kieltä, eli koulutuksen/opiskelun ja teorian kaikkivoipaisuushan tuolta paistaa niin pahoin läpi, että me ei voida puhua edes säästä saamatta riitaa aikaan![]()
Paloteknisen syyn takia tuota VQ moottoriakaan tuskin ajetaan noilla seoksilla, vaan materiaaliteknisten syiden.Höylä wrote:onhan tuo mitsun kone kuitenkin jostain -90 luvun alkupuolelta, olisko moottoritekniikka tosiaan voinut kehittyä hieman tuollaisessa 20 vuodessa...
"uusi 4 venttiili kone" tuo on kuitenkin siinä mielessä, että joillakin on täälläkin -50 ja -60 luvun työntötanko "2 venttiili kansilla" varustettuja (ehkä jopa valurauta kansilla) koneitakin käsittelyssä...
osittain näin ja osittain ei...Benkku wrote:
Niin olet sitä mieltä, etten asiasta mitään tiedä 'koska en ole opiskellut oppilaitoksessa moottoritekniikkaa' tai olen opiskellut ja 'tullut opintojen myötä teoreetikoksi'. ?
Luepa noi viestini uudelleen, tutustu itse oikeasti aiheeseen ja palataan sen jälkeen keskustelemaan.
on, mun kokemusten perusteella, eli yhtä ainoata konetta olen yrittänyt kapeakaistaisella saada säätöihin, eikä siitä mitään tullut (5 eri anturia oli käytössä, eikä mikään antanut sellaista dataa, johon olisin ollut tyytyväinen) saattaa tosin olla, että vaadin liikaa ja kapeakaistainen lambda anturi ei niitä vaatimuksia pystynyt täyttämäänBenkku wrote:Kapeakaistalla (koskee erityisesti VH moottoreita ja emissioteknisiä säätöjä) säätäminen on siis mielestäsi pelleilyä - ok.
on on, mutta kyllä laajakaistaisella saadaan kuitenkin se parempi tarkkuus, kuin että tiedettäisiin ainoastaan se, että nyt ollaan laihalla... (laajakaistalla tiedetään kuitenkin ehkä myös se, että ollaanko laihalla 15, 16 vai 17 AFR ja sama rikkaalle alueelle mentäessä...)Benkku wrote: Yhtälailla laajakaista avusteisessa säätämisessä on tiettyjä epävarmuustekijöitä.
Juurikin näin, tieto lisäsi tuskaa itselläkin. Tämä myös tiedoksi nimimerkille Höylä.teg wrote:...mutta kun perehdyin alan kirjallisuuteen ja teoriaan, niin kyllä vaan selvisi että loppujen lopuksi en tiennyt asioista pätkääkään.
Ja kun kaikki sattuu kerralla vahingossa kohdalleen niin toimii jopa"pyhällä hengellä"Benkku wrote:Kyllä, ja monesti myös suuttimien sumun muodostus on huonompaa, kuin nykyvehkeissä tai nykyviritetyissä jne.Turbiini wrote:Vanhemmissa ei välttämättä palotiloissa/ kanavissa ole tarpeeksi pyörteilyä jotta bensa kunnolla sekoittuisi ilmaan, näissä yli rikas seos usein parantaa tehoa.
Niin, kannattaa luottaa verifioimattomiin 'ledi-instumentteihin', (vaikka olisivat sen kolmikirjaimisen pajan tuotoksia), jotka näyttävät anturijännitteen miten sattuu.Aatu wrote:Ja tässä tapauksessa oma kapeakaista lambda-mittari (20-ledinen),paloi 17-lediä(rikkaalla) ja todellisuudessa AFR15 pintaan täysvedossa.
anturin vika tai sen suunnittelijan (vaikka parempi olis kai käyttää sanaa puuttelliset ominaisuudet, mutta vika, kuin vika...) se mun maailmassa on, jos se ei kykene antamaan sellaista tietoa mitä tarvitaan...Benkku wrote: Tuon kuvauksen perusteella 'hakisin vikaa', kyllä muualta kuin 'itse anturista' (pätee myös pienillä pakokaasun lämmöillä- ja tilavuusvirroilla ts. tyhjäkäynnillä). Kenties niissä viidessä tapauksessasi 'syy' hyvinkin jossain muualla kuin siinä/niissä planaarilambda-antur(e)issa.
Tuo vaikuttaa kyllä selkeästi virheelliseltä päätelmältä.Höylä wrote:...ja pakokaasut jääneet liian viileiksi normi lambdalle ja se ei enää toiminut...
Niin, tuosta ensimmäisestä linkistä käy edelleen hyvin ilmi, että rikkaalle mentäessä anturin vaste riippuu hyvin voimakkaasti lämpötilasta. Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää paljonko tuossa tulee vaihtelua anturiyksilöiden välillä ja miten vaste muuttuu anturin ikääntyessä. Esmes. tuolla käyttämälläni vähän enemmän elämää nähneellä anturilla ulostulojännitettä ei saanut yli 0.9V kuin ihan satunnaisesti vaikka se edelleen näytti stoikiometrisen seoksen yli siirtymisen hyvin luotettavasti.Benkku wrote:Tässä hieman oikeampi käyrä, jännitemuutos '14.7 seossuhde' ei ole 'ihan' välillä 200-800 mV...
http://tuneyourharley.com/biketech/cont ... -o2-sensor
http://bagodoosh.home.comcast.net/s4/lambda-afr.gif
ja vielä kolmas esitys aiheesta (ilman lämpötilatietoa).
http://www.z06vette.com/images/public/o2%20v%20AFR.jpg
Benkku wrote: Olen kyllä säätänyt, yli vuosikymmenen aikana 'jokusen moottorin', että 'jonkinlainen käsitys asiasta' on käytännössä myös muodostunut.
Viitsisitkö kertoa sen oikeaoppisen proseduurin jolla käytännössä mitataan kapeakaista-anturilla tuollaisia 13 nurkilla olevia seoksia tarkasti ja luotettavasti? Mitä kaikkia suureita mitataan, millä mitataan ja millaisilla operaatioilla tuloksista saadaan seossuhde?Benkku wrote: Niin, kannattaa luottaa verifioimattomiin 'ledi-instumentteihin', (vaikka olisivat sen kolmikirjaimisen pajan tuotoksia), jotka näyttävät anturijännitteen miten sattuu.
Planaarilambdat ovat antojännitteeltään suht. samanlaisia laajakaista-anturit eivät niinkään (mm. pumppuvirran ohjausta joutuu kalibroimaan).ArttuH wrote:...paljonko tuossa tulee vaihtelua anturiyksilöiden välillä ja miten vaste muuttuu anturin ikääntyessä. Esmes. tuolla käyttämälläni vähän enemmän elämää nähneellä anturilla ulostulojännitettä ei saanut yli 0.9V kuin ihan satunnaisesti vaikka se edelleen näytti stoikiometrisen seoksen yli siirtymisen hyvin luotettavasti.
Joo, alkaa kuulostamaan ihan vakuuttavalta. Kerrotko vielä mistä tällaisen kokonaisuuden voi ostaa ja millä hintaa irtoaa? Tämä on kuitenkin loppuviimein se olennaisin juttu joka harrastajaa kiinnostaa kun hän pohtii hommaisiko virikoneen säätöön laajakaistapaketin vai riittäisikö se halvempi kapeakaista. Ja onko tuossa prosessoripohjaisessa laitteessa valmiiksi riittävän tarkat korjaustaulukot vai pitääkö ne hienosäätää jokaiselle anturiyksilölle erikseen? Entä kauanko uutta anturia voi käyttää ennen kuin ikääntymisen vaikutukset alkavat heikentää tarkkuutta liian paljon?Benkku wrote:Mittaamalla lämpötilan (ja mahdollisesti paineenkin). Lämpötilan mittaus on tärkeää. Mittaukset tulisi suorittaa anturin läheltä, putken poikkileikkauksen suhteen suurimmassa massavirtauksen kohdassa.
Termoparin tulee olla mahdollisiman pienimassainen (esim. kolmen millin puikko on liian hidas ja sillä mittaat lähinnä anturin lämpö-aika vakiota).
Tiedonkäsittely ja analogiatiedon syöttö moottorinohjaimelle prosessoripohjaisella laitteella, jossa taulukointi lämpötilalle ja myös paineelle mikäli mitataan.
Anturin imbedanssi on myös lämpötilariippuvainen, eli tätä voi myös hyödyntää parempaan tarkkuuteen päästäkseen.
Riippuu täysin anturin toiminta-olosuhteista (lämpöshokit rikkaalle lyhentävät ikää) ja anturin mahdollisesta kontaminaatiosta eli hyvin pitkälti moottorin kunnosta ja käytettävän seossuhde-alueen laajuudesta.ArttuH wrote:...kauanko uutta anturia voi käyttää ennen kuin ikääntymisen vaikutukset alkavat heikentää tarkkuutta liian paljon?
No näin mä vähän arvelinkin. Eli ei kauhean realistinen vaihtoehto jos vaan tarvitsee säätötyökalua, vai?Benkku wrote:Mainitunkaltaista mittainta tuskin valmiina löytää, itse en ainakaan löytänyt kun tämän aiheen parissa jokunen vuosi sitten painin. Itse modasin megasquirt ohjainta sopivasti.
Käsittääkseni antureissa on kalibrointivastus, joka kertoo pumppuvirran kalibrointitiedon. Tosin nämä halpamallit (innovate yms.) eivät sitä käytä vaan vaativat manuaalista kalibrointia. Paremmat laitteet osaavat lukea kalibrointitiedon mittavastuksesta.Benkku wrote: Planaarilambdat ovat antojännitteeltään suht. samanlaisia laajakaista-anturit eivät niinkään (mm. pumppuvirran ohjausta joutuu kalibroimaan).