Ford Kent

[Jasu]

No aina oppii uutta. No nuo ilmajäähdytin koneet kuitenkin hieman erilaisia kuin vesijäähdytetyt ja varsinkin matalakierroksiset koneet.

Sitä vartenhan kokemuksista kirjoitellaan, että kaikkien ei tarvitsisi kantapään kautta kaikkea opiskella...

Ilmajäähykoneen öljynlämpöjä on itse tullut seurailtua pari vuosikymmentä. Ja olen sen perusteella (sekä monesta lähteestä lukien, tukee omia kokemuksia) kääntynyt siihen uskoon että 80 astetta on aivan liian vähän, ja vähintään 95 saisi löytyä. Kunhan pääasiassa pysyy alle 130 asteen, lyhyissä vedoissa alle 150, niin kaikilla on kivaa. Parhaiten eli herkimmin kulkee öljynlämmön ollessa 95-115 välisellä alueella, läppärin kiinni ollessa huomaa tuon mm. suihkutusajasta...

Kokemukset kerätty pääosin 2CV:n moottorin kanssa, osa myös Visan 652cc twinin sekä vesikoneista vähän Maserati C114 moottorista. Nykykokemuksen valossa, kaikista on tullut poistettua öljynjäähdytin, kun ei Suomen kesässäkään tahdo öljy saavuttaa optimilämpöjään. Yllättävää oli, että toistaiseksi vähillä ajoilla ollut remmiahdettu Rättäri nelivetona, sekään ei öljyjään ole paistanut, mutta sen kanssa on vielä kokemusten kerryttäminen kovin alkuvaiheessa, ja sitten jos/kun lämmöt alkaa karkaamaan, niin sitä varten on jo ostettu suodattimen alle tuleva termostaattilaippa... Pitäisikin taputella ahdin takaisin, kun leimalle vähän sivistelin pannuhuonetta...

Turboahdetussa Rättärissä oli öljynlämmön kanssa välillä pientä tuskaa, etenkin kun syttyennakkoja vielä kohdalleen haettiin. Siitä ei jäähdytintä poistettu, ja kävi mielessä jopa isomman jäähyn asentaminen, mutta ns. kriittistä rajaa ei koskaan ylitetty. Siinä oli kyllä moottorin lähtökohtanakin Visan 652 kone, jossa on litra enemmän öljytilaa, joka auttoi ilmeisesti. Vastaavaa konetta vaparina viritettynä ajelin aikanaan ilman jäähdytintä, ja sillä sai lämmöt nousemaan 150 asteeseen, kun ulkolämpö oli lähellä 30 astetta ja pyyhkäisi alle tunnissa Jyväskylästä Mikkeliin (tämä tapahtui muinaisella 90-luvulla, nykyään uskaltaa julki tuoda)...

Sitten tuo mitä mainitset että paineet romahtaa lämpöjen noustessa, niin kuulemani mukaan se on Volkkarin "ominaisuus", etenkin vakiopumpulla. Suurtehopumpulla murhetta voi siirtää, mutta moottorin perusrakenteen takia ongelmaa ei täysin käsittääkseni saa pois. Voin olla toki väärässäkin, mutta tällaisia tuli kuultua kun isän duunikaveri jokkikseen näitä viritteli...

[JaniM]

No ilmavolkkarin koneita tullut rakennettua jokunen kans tässä 20 vuoden aikana, niin se puoli hanskassa Remmiahdetulla kuplalla ajettu 6 h Ahvenistolla 30 asteen helteessä ja öljyt 90 astetta tasan.
Monella paistui koneet kyllä, sumppusäiliösysteemit tosin auttoi kummasti.

[Jasu]

No ilmavolkkarin koneita tullut rakennettua jokunen kans tässä 20 vuoden aikana, niin se puoli hanskassa

Tuota en epäillyt hetkeäkään. Joskus sivuillanne olleita projektijuttujakin tuli luettua, sieltä sai jo vuosia sitten aika hyvän käsityksen harrastuksen tilasta...

Tuosta vielä, miksi pystyy perustelemaan Rättärin moottorista jäähdyttimen poistamisen. Se on kuitenkin suunniteltu kestämään myös pitkäaikaista kaasu pohjassa ajamista upottavalla aavikolla, ilman lämpötilan ollessa 50 astetta tai ylikin, niin siitä voi sitä mielikuvaa rakentaa miten kylmänä kone käy vaikka meidän -20-30C pikkupakkasissa. Tai Suomen kesässä, +15C ja pilvistä... Niin, ja se milloin mokoma on suunniteltu, niin saatavat parhaimmatkin öljyt oli sellaisia ettei niin huonoja nykyään edes kaupasta saa, vähän karrikoidusti esitettynä...

Yleisesti tuntuu myös ihmisillä olevan kummallinen luulo että "öljyt kiehuu sadassa asteessa", kun keskustelee moottorin öljynlämmöistä. Ja että myös ilmajäähy keittää tuossa satasessa, kuten paineistamaton vesijäähy tekee. Aika moni on myös lukinnut vastauksensa, ja on aivan turha mitään erilaista näkemystä yrittääkään kertoa, vaikka olisi jo tovin asiaan perehtynyt käytännössä. Yhtään konetta en ole saanut lämpöjen takia pilattua, kyllä ne karanneet lämmöt ovat olleet aina seurausta jostakin oikeasta viasta. Kuten viimeisin moottoririkko, nätissä ajossa satasen nopeudessa, pitkässä ylämäessä lämmöt oli karvan yli satasen, ja siitä sitten ihan yllättäen lähti lämmöt kipuamaan ylös, muutaman sadan metrin matkalla loppui kojelaudan mittarista asteikko (nojasi 150 asteessa tappiin) ja läppäriltä katsoen viimeisin lukema ennen sammutusta oli yli 180 astetta. Kone oli kyllä ollut lopun edellä jo vuosia, eli ihan yllätyksenä se ei tullut ettei sisältä enää ehjiä osia isommin löytynyt...


Aletaan kyllä olla jo aika kaukana Kentistä...

[Turbiini]

Voi tuo ilmajäähy käyttäytyä erilailla ihan senkin takia kun lämpöerot öljyllä lienee suuremmat eripuolilla konetta, ainakin veikkaisin että sylinteriputkilla ja mäntienpohjassa öljy voi olla hyvinkin kuumaa vaikka pohjassa oleva öljy olisikin alle 100 asteista. Toisaalta se piisaa että jossainpäin konetta öljy käy yli 100 asteisena kosteuden ja viinan haiduttamiseen. Kyllä sen huomaa tuossa mun yri pohjaisessa turbo koneessakin,jos on tullut paljon siirreltyä autoa pihassa ja on päässy viinaa öljyn sekaan niin ei tartte kuin vähän aikaa lähtörajoittimella lämmittää konetta niin huohottimesta puskee varsin paljon höyryä joka on ilmeisesti ihan puhdasta viinaa (ainakin se huohotin säiliöön tiivistyy ihan kirkkaaksi nesteeksi) Eikä tuossa vielä öljynlämmöt pohjassa nouse aivan 60 asteeseen. Ajossa sitten käy paljon kuumempana ilman että huohotin säiliöön kertyy mitään.En sitten tiedä kummassa tuossa ne öljyt lämmpöisempänä käy turbossa vaiko mäntien pohjissa.

[Höylä]

sitten vaikuttaa myös se miten koneen huohotus on järjestetty, että miten/missä lämpötilassa vesi/viina poistuu koneesta, jos sitä/niitä on öljyn joukkoon päässyt, jos perinteinen ulkoilmaan tapahtuva huohotus, niin koneessa ei ole alipainetta ja veden kiehumispiste on silloin se n. 100 C ja viinalla n. 80C, tosin nämä vielä yleensä tahtoo heti sotkeentua keskenään ja seoksen kiehumispiste on sitten jotain näiden väliltä, mutta jos uudempi ns. suljettu tai käytetään jopa alipainepumppua (kisakoneet lähinnä) jolloin kampikammiossa on helposti reilu alipaine, niin veden kiehumispiste onkin enää jotain 75 C ja viinan alle 60 C (esimerkiksi, voi ne olla vieläkin alempia riippuen alipaineen määrästä)

itse olen tykännyt, että öljyjen lämpö normaali tilanteessa saa olla sen reilu 100 C, mutta kuitenkin alle 150 C (mieluiten tosiaan alle 130 C) joka taas alkaa nopeasti rasittaa/pilkkoa öljyn lisäaineita... nyrkkisääntönä vois sanoa, että sellainen 105-115 C on optimi öljyn lämmöksi ja alle 80 taas ihan "liian kylmää" jatkuvaan käyttöön.

se että öljy varsinaisesti kiehuu ja alkaa muodostua karstaa ym. tapahtuu vasta pitkälle yli 200 C lämpötiloissa, paremmat öljyt kestää hetkellisesti jopa n. 250-270 C lämpötiloja, mutta kovilla nekin ovat, eivätkä kestä sitä tosiaan kuin ihan hetkellisesti ja jos ovat kovin lisäaineistettuja ovat kyllä pilalla aika äkkiä...

yksi pahamaineisimpia öljyjen kannalta on fiatin TC koneet, tahtoo ihan vakio koneessakin paukkua 150 C rikki ihan normaali ajossa, viritettynä alkaa olla ongelma saada pidettyä öljyn lämmöt edes tuossa 150 C vaikka kuinka laittaa jäähdytintä... lähinnä koneen rakenteesta johtuva, eli nokkakotelot toimii hyvänä lämmönvaihtimena siellä makaavaan vajaaseen litraan öljyä/puoli ja kannen pakopuolen jäähdytys tuntuu olevan ratkaistu tuolla öljyllä... mikään muu kone ei tunnu nostavan niin helposti/nopeasti öljynlämpöjä kuin tuo fiatin TC taitaa voittaa jopa ilmajäähyt

[Jasu]

yksi pahamaineisimpia öljyjen kannalta on fiatin TC koneet, tahtoo ihan vakio koneessakin paukkua 150 C rikki ihan normaali ajossa, viritettynä alkaa olla ongelma saada pidettyä öljyn lämmöt edes tuossa 150 C vaikka kuinka laittaa jäähdytintä... lähinnä koneen rakenteesta johtuva, eli nokkakotelot toimii hyvänä lämmönvaihtimena siellä makaavaan vajaaseen litraan öljyä/puoli ja kannen pakopuolen jäähdytys tuntuu olevan ratkaistu tuolla öljyllä... mikään muu kone ei tunnu nostavan niin helposti/nopeasti öljynlämpöjä kuin tuo fiatin TC taitaa voittaa jopa ilmajäähyt

Jännä ettei tuo Maserati C114 tuollaisesta kärsi? Rakenteeltaan kuitenkin hyvin saman tyyppinen, kumpikin kone Alfierin kynästä lähtöisin... Koko sen ajan mitä tuli omaa ajettua, ennen jäähdyttimen poistoa, lämmöt pysyi törkeän alhaisina. Jäähdyttimen peittäminen helpotti vähän, tilanne parani hieman kun jätti vain letkun, mutta vaikka poisti lähdön ja korvasi umpilaipalla sen (poistaen jäähdyttimen ohitusventtiilin) niin silti on vaikea saada lämpöjä yli 90 asteiseksi...

Kavereilla kenellä näitä on, jotka myös ovat yhtään kiinnostuneita tällaisista asioista, ovat samoja havaintoja tehneet. Tästä johtuen kaveri teetti peitelevyjä öljylähtöjen tilalle, nyt niitä on jo muutamaan koneeseen asennettu ja kaikki ovat olleet tyytyväisiä. Tulevana kesänä sitten katsotaan miten tämä ratkaisu toimii Merakin kanssa, mutta ainakaan alkuun siihen ei tule öljynjäähdytintä eikä sen letkuja ollenkaan...

Ulkomaan kaverit on sitten ihan ihmeissään, kun on maininnut jäähdyttimen poistosta, mutta tuskin tämmöinen ratkaisu kävisi mielessäkään mikäli ajelisin jossain Arizonan auringossa, kuten eniten ratkaisujani ihmetellyt tekee...

[Masi_K]

Tuossa just sigun 242 volvoon laitettiin öljypohjan proppuun lämpötila-anturi. Moottorissa on öljyn jäähdytyskierrolle 90asteen termari. Ei edes moottoritieajossa, kovassakaan sellaisessa lämmöt nousseet öljyllä lähellekkään tuota avautumispistettä. Normaali maantie kruisailussa ja pöristelyssä öljyt pyörii siellä 70 asteen kahtapuolta. Näin on kuultu muiltakin vinomoottoreiden virittäjiltä. Mittauspaikka on alkuperäinen vaikkakin mittari ja tunnistin ei. Näillä motoreilla ajetaan kuitenkin satoja tuhansia helposti ongelmitta öljyjen suhteen.

Nykyautoissa sähkötermareilla pidetään moottoria jatkuvasti yli sata-asteisena jotta se käy sopivilla toleransseilla ja että se "öljy" eli vesiohut voiteluaine puhdistuu ja on sopivan ohutta. Sekä että päästöt. Josta päästään siihen tosiasiaan että lämpömittarit eioo vuosiin näyttänyt mitään järkeviä mittaristoissa. Tähän lienee ihan käypänen syy se että automiehille 110´c keskilämpö aiheuttaisi soittoja huoltoon. Huvikseni tossa kerran seurasin vag konserin lämpömittaria vs mitä ecu lukee. 70'c eculla oli 90'c mittaristossa. 110'c eculla oli 90'c mittaristossa.

[Höylä]

Tuossa just sigun 242 volvoon laitettiin öljypohjan proppuun lämpötila-anturi. Moottorissa on öljyn jäähdytyskierrolle 90asteen termari. Ei edes moottoritieajossa, kovassakaan sellaisessa lämmöt nousseet öljyllä lähellekkään tuota avautumispistettä. Normaali maantie kruisailussa ja pöristelyssä öljyt pyörii siellä 70 asteen kahtapuolta. Näin on kuultu muiltakin vinomoottoreiden virittäjiltä. Mittauspaikka on alkuperäinen vaikkakin mittari ja tunnistin ei. Näillä motoreilla ajetaan kuitenkin satoja tuhansia helposti ongelmitta öljyjen suhteen.

ööö, jos tuo on todellinen tuo 70 C öljyn lämmölle, niin siinä kannattais sitten varmaan alkaa käyttämään jotain 0w-20 öljyä joku 10w-40 on ihan liian paksua noissa lämpötiloissa, tosin koneen toleranssit voi olla sellaiset, ettei 0w-20 olisi muuten optimia, mutta kylmä öljy ei ikinä ole voitelun kannalta se optimi, vaikka ö-paine mittari niin vois antaa olettaa... kovat paineet, mutta ei virtausta, kun öljy on "siirappia"...

edit: 0w-20 öljy on 70 C lämpötilassa käytännössä yhtä paksua, mitä 10w-60 öljy 100 C lämpötilassa... eli kankeaa on ja öljypumppu tekee turhan kovaa työtä, lisäksi voitelu on pahimmillaan oikeasti "puutteellista" vaikka ö-paineista vois päätellä ihan päinvastaista...

edit2: ai tuo oli tosiaan propun paikalla tuo anturi, no se voi näyttää siellä helposti sen 20 C vähemmän mitä öljyn oikea "keskilämpö" on koneessa, eli sen n. 90 C tuossa tapauksessa, jos sellainen termarikin on... öljyn lämmöt tahtoo olla aina sen 10-15 C korkeammat, mitä jäähdytysnesteen lämmöt ja tuskin se volvon vinokone nyt kuitenkaan 55-60 C asteisena käy normaali ajossa... öljypohjahan on myös eräänlainen/alkeellinen öljynjäähdytin ja öljy muuttaa lämpötilaansa tosi helposti (mikä se hieno sana nyt olikaan, ominaislämpökapasiteetti kai), verrattuna esim. veteen, joten hyvässä ajoviimassa siellä öljypohjan pohjalla öljy on tottakai myös viileintä...

edit3: sellainen konsensus maailmalla näyttäis olevan, että 212 F - 230 F (100 C - 110 C) on se kaikkein optimaalisin lämpötila moottoriöljylle (nykyaikaisille täyssynteettisille) osa lisäaineista on vissiin peräti sellaisia, ettei ne edes "aktivoidu" vielä jossain 70 C lämpötilassa... 250 F (120 C) on sitten taas sellainen turvaraja, jota ei kannata ylittää, ainakaan tarkoituksella... (itse pidän alle 130 C samanlaisena turvarajana) eli kaikki 100 C ja 120 C väliltä on hyviä lämpötiloja...ja jos öljy jatkuvasti on alle 100 C, niin se on myös pahasta, ja mitä kauempana 100 C, niin siinä on silloin aina myös vettä mukana ja kun sellainen emulsio joutuu jonakin tiukkana "ratapäivänä" vaikka runkolaakerien ja/tai kk-laakerin väliin, jossa onkin lämpöä yllättäen sanotaan vaikka 170 C, niin se vesi höyrystyy ja höyry syrjäyttää öljyn ja voiteleva öljykalvo tuhoutuu/pettää, laakeri saa metalli metalli kosketuksen, kitka moninkertaistuu ja lämmöt räjähtää tappiin ja sitten ei enää mikään öljy pidä kiinnileikkautumista kurissa (tämä kauhuskenaariona siis niille, jotka haluaa pitää öljyn lämmöt liian alhaisina jatkuvasti) no, yleensä ratapäiville mennessä kyllä vaihdetaan uudet öljyt, eikä heti ensimmäistä kierrosta vedetä reikä päässä, jolloin suurin osa vedestä ehtii öljystä haihtua, jos sitä siellä on, ainakin useimmat tekee niin...

ja nämä lämmöt sellaisia keskimääräisiä todellisia käyttölämpötiloja, eli öljykanavasta mitattuja, ei öljypohjasta/coolerin paluusta tai muualta viileästä paikasta...

mulla oli kerran 2.0 TC koneinen fiat, jossa oli "lievä" kansipahvi vika, eli öljyn joukkoon saattoi lirahtaa sellainen 1 tai 2 litraa vettä, kun sen sammutti, piti muistaa aina ennen seuraavaa ajoa antaa sen lämmetä niin kauan, että se kusi ne vedet pihalle huohottimesta, siihen meni jotain 2-3 minuuttia, sitten se kerran pakkasten tultua teki sen, että öljypumppu jäätyi jumiin, kun oli vettä "täynnä" ja katkoi öljypumpun akselin startatessa, virranjakaja vielä pyöri ja auto kävi, mutta ö-paineet kateissa no onneksi huomasin, että ö-paineet ei lähteneetkään nousemaan ja sammutin koneen, ennen kuin se ehti narahtaa lopullisesti... koneen "huollettuani" (uusi kansipahvi ja öljypumppu) se kesti vielä kauan kohtuullista rääkkiä, kunnes jotku klopit oli ilman mun lupaa päättäneet sitä hieman testata ja räjäyttivät sitten sen koneen ihan atomeiksi, luultavasti lähdetty kylmällä koneella vetämään täyzii... eikä varmaan oikein ymmärretty sitäkään, ettei sitä konetta ollut tarkoitus kierrättää ihan sitä 10 000 rpm, mitä se otti ilman rajoitinta

[JaniM]

Vielä ilmajäähykoneissa on surkee öljytilavuus 2.5 litraa reilut, niin ei yhtään sekään paranna tilannetta.
Mutta nyt tuli pitkästä aikaa mukavaa dataa.

[jake74]

öljynlämmöstä ja jäähyttimistä ni onko volkkareissa käytettävä vesijäähytin joka on suodattimenjalassa ja jäähytinneste kiertää siellä vai kennotyypinen ilmajäähytin paras?
yks kaveri sano että volkkarin nestejäähytin olis aika tehokas.

[Heksu]

Mun autossa ei pitäisi olla ongelmia liian kylmän koneen kanssa, kone tuppaa kyllä käymään kuumana. kentin huohottimesta voisi vetästä letkun imusarjaan niin siihen saisi alipainetta. Mä en ole oikein selvillä onko niin kovin moni tehnyt. Mä ostin isomman jäähdyttimeen että saisi lämpöjä alaspäin.

[Heksu]

https://abload.de/img/img_1180ghpaz.jpg

Pikkuhiljaa alkaa jotain tapahtua. Osat on maalauksessa ja vein hiluja sinkitykseen. Uudet puslat, nivelet ja laakerit odottelee asennusta.

Ajattelin ensin että laitan hukkakipinäpuolan tulipeltiin mutta moottorin kylkeen sen saisi aika hyvin mahtumaan ja tulis lyhyet puolan johdot. Eikai siinä ole mitään estettä laittaa sitä moottorin rungon viereen moottorin kiinnitysruuveilla kiinni? Pieni teline ja se olis siinä?

[Masi_K]

Puola toimii hienosti moottorin kyljessäkin. Ei missään nimessä huohottimesta suoraa letkua imusarjaan. Ellei imusarjassa ole jonkinsortin kuristusta tätä varten tai letku on hyvin pientä. Ennemminkin isompi letku ja se ilmanputsarin puolelle kaasuläppää.

[Heksu]

Kiitos vinkistä, täytyy laittaa siihen läppärunkoon siinä on jotain yhteitä valmiina. Mä kun teen imusarjan niin meinaisi laittaa siihen jonkun kohdan johon saa tarvittaessa yhteen. Vaikka umpiakselin pätkän johon saa kierrereiän.

Pitääpä tehdä hylly sille Puolalla. Toi sinkitys on halpaa ja osat tuli parissa päivässä eikä pulverimaalauskaan kovin kallista ole.

[Heksu]

Hey gurut mistä mä löydän bosch, hella tai vastaavia laatureleitä ( Lucas hmm) eihän tuohon tarvi kun vilkut, lamput, pyyhkijät, töötti ja pissapoika..mikä olisi hyvä kisko niille? Motonetissä on kelvollisen oloisia tosin vähän kalliita venesulakerasioita.

[JokkeJ]

Laadukkaita tai ei niin halpoja ku saippua. Rupee itekkin jo tekee mieli repiä alkuperäset "posliini" sulakkeet huit helvettiin http://www.ebay.com/itm/Auto-Car-Fuse-R ... iC&vxp=mtr

[Masi_K]

Noissa pitää ottaa sit huomioon että esim pyyhkijöiden ja hätävilkkujen/vilkkujen releiden kannat on yleensä aina kaikkea muuta kuin perus standardi 5 napainen

[Heksu]

Taidanpa käyttää auton omaa vilkku ja pyyhkijärelettä niin ei tarvi niiden kanssa temppuilla. Ja ostaa Motonetistä muutaman Hellan releen.

[Heksu]

Hirveen jahkailun jälkeen ostin eBaystä prätkän läppärungot. Kantsiiko ne suuttimet pestä ultraäänellä? Ne suuttimet taitaa olla EAT801. En oikein saanut tolkkua niiden koosta.

[Masi_K]

Kyllä mä pesasisin/pesettäisin etenki pidempään seisseet. Saa niistä sitte mahdollisesti mittausdatankin ulos yms.

[ArttuH]

Jos itse pesee, niin olennaista on kierrättää samaan aikaan pesunestettä suuttimista läpi vastakkaiseen suuntaan. Pelkkä pesurissa uittaminen taitaa olla aika lailla yhtä tyhjän kanssa.

Suuttimien koko/tuotto on helppo mitata itsekin. Kun mittaa kaikki, niin tuloksista voi aika hyvin päätellä onko huollolle tarvetta vai ei.

Tai sitten vaan pistää suoriltaan jonnekin pestäväksi ja mitattavaksi. Eipähän tarvii arvailla.

[Heksu]

Tänks, sen verran sain selville että suuttimet taitaa olla n. 290-320 ccm, toi on Suzukin GSXR 600, jossa taitaa olla teho about 125 hv.. mun kinnerissa lienee tehoa vähemmän joten aikakin johonkin asti riittää.

Taidan ihan suosiolla pesettää ne suuttimet; oliskohan Lahdessa jollain pesuvärkkejä?

Ebaystä sataselle ihan täydellisen näköinen paketti, toi on vielä 2012-2014 vuodelta, en nyt muista..tupla weberit uutena olis noin 15 x kalliimmat. No joudun imusarjan pätkän tekemään ja taikomaan jostain pienet ja matalat ilmansuodattimet. Joku ovaali olisi varmaan sopiva ja siihen vois kohtuullisen helposti tehdä pellistä rungon.

Siinä mun autossa kun tilaa ei ole liikaa. Tuommoinen kiituri on siis kyseessä Ei näköjään ihan koko auto mahtunu..No loput joskus toisten.

[Masi_K]

Pienennä kuvat 1024x768 kokoon ni johan mahtuu kokonaan. Mut aika siisti Trumppa.

[JaniM]

Powerbytellä on samanlainen pesuri kuin meillä. Kerro Jannelle terveisiä

[Heksu]

Niin siinä Suzuki GXSR600 läppärungossa on asentoanturi valmiina. Toimiiko se megan kanssa vai pitääkö siihen vaihtaa jotain muuta? Se runko on abt 2014 mallia. Meinasin katkaista sen rungon keskeltä. Bensakiskoa joutuu jatkamaan; tuskin on ongelma. Löytyi vielä Suzukin trumpetit aika edukkaasti.. Eiköhän se auto jotain päivänä kulje omin voimin.

[MrFairlane]

Niin siinä Suzuki GXSR600 läppärungossa on asentoanturi valmiina. Toimiiko se megan kanssa vai pitääkö siihen vaihtaa jotain muuta? Se runko on abt 2014 mallia.

Toimii ainakin siinä mallissa mikä mulla on.
Kolmejohtoiset luulisi toimivan kaikki.

[Heksu]

Niin siinä Suzuki GXSR600 läppärungossa on asentoanturi valmiina. Toimiiko se megan kanssa vai pitääkö siihen vaihtaa jotain muuta? Se runko on abt 2014 mallia.

Toimii ainakin siinä mallissa mikä mulla on.
Kolmejohtoiset luulisi toimivan kaikki.

Kiitos!

[jake74]

yleismittarila voit tarkistaa. jos muuttuva vastus 2 pinnin välillä ku läppää kääntää ni sillon se käy megan kans.

[Heksu]

Onko kenelläkään kokemusta Etran polttoaineletkuista ( sieltä olisi alennus % aika sopiva) ja E85? Miten galvanoituliitin kestää E85 ainetta?

Bensan kanssa paras tähän mennessä vastaan tullut kumiletku on Teknikum Lypo:
http://tuotteet.etra.fi/fi/g14923280/ly ... n-siirtoon
Kestää

Tähän mä taidan mennä, Etrassa lupasivat että kestää myös E85.. Tarviikohan tämä helmiliitoksen vai miten tuo pitäisi painepuolelle laittaa? d8/15 mm

http://tuotteet.etra.fi/fi/g14923280/ly ... n-siirtoon

http://www.biltema.fi/fi/Autoilu---MP/A ... 000017986/

Tuosta imuputki ja paluu olemassa olevalla linjalla. Tuossa autossa on valmiiksi rungossa reitti rungon molemmin puolin joten taitaa olla aika simppeli homma. Tosin se on semmoisessa paikassa että kone pitää irroittaa jos näitä pitää vaihtaa.

[Masi_K]

Eikös tommoinen kumiletku pysy vallan hienosti letkukarassa ja siihen letkuside ?