Remmiahdettu Suzuki GSX 1100 EFE
Moderator: Masi_K
Remmiahdettu Suzuki GSX 1100 EFE
Jonkin asteista menestystä tässäkin projektissa .
Perusmopo on -86 vuoden Suzuki GSX 1100 EFE . Kone on suhteellisen vakio lukuunottamatta kohtalaista porttausta , nokkien ajoitusta muutettu (overlap 4 astetta pienemmäksi) , vahvemmat kannenpultit ja vahvempi kytkin .
Runkoa ja muita osia on vaihdettu ja modifioitu vähän rajummin .
Äly-yksikkönä on Arttu H:n tekemä minimega , joka ohjaa ruiskun lisäksi myös sytkää . Triggeröinti kampiakselilta 8-2 triggerpyörä ja -85 Opelin hall anturi . Kipinän antavat Dynan 3 ohm puolat .
Ahtimena modifioitu -03 Mini Cooper S:än remmiahdin ( Eaton M45 ) .
Läppärunko , joka on ennen ahdinta on Saab Turbon kuten benspumppukin . Suuttimet 305 cc/min , TPS-anturi Volvon ja imuilman lämpötila-anturi BMW:stä ( mallia avoin ) .
Pakoputkisto on omatekoinen mallia 4-2-1 .
Pari kuukautta sitten sain mopon ekaa kertaa käyntiin . Artun kanssa koitimme säätää sitä , mutta tyhjkäynnin saaminen tasaiseksi ja alle 3000 1/min ei onnistunut .
Myös käynnistäminen oli hankalaa , koska sytytysennakko ei pysy oikeana startatessa .
Tyhjäkäynnin saamiseksi paremmaksi tein bypass venttiilin , joka ohjaa ilman ohi ahtimen tyhjäkäynnillä ja osakuormalla .
Bypass auttoi jonkin verran ja ruisku- sekä sytkäkartan säätö lisää .
Tosin tyhjäkäynti on edelleenkin huono , eli lisää säätöä .
Sytytysennakon parantamiseksi starttihetkellä poistin triggerpyörästä yhden hampaan (ennen 8-1 nyt 8-2 ), sekä tein tarvittavat muutokset ohjelmaan .
Edelleenkin startatessa kylmällä koneella sytytysennakko toisinaan hyppii miten sattuu ja kone "lyö vastaan" ( parhaimmillaan kilon paineet imusarjassa ja kone ei edes käy ) .
Ajossa sytkä toimii moitteettomasti .
Muutenkin koko pyörä tuntuu ajossa hyvältä , tosin bensakarttaa saa säätää vielä rajusti . Ahtopaineet nousevat välittömästi kaasua vähänkin enemmän avattaessa ( max 0.5 bar ) .
Suuret kiitokset Artulle MS:n rakentamisesta ja neuvoista säätö- ja sähköasioissa !
Perusmopo on -86 vuoden Suzuki GSX 1100 EFE . Kone on suhteellisen vakio lukuunottamatta kohtalaista porttausta , nokkien ajoitusta muutettu (overlap 4 astetta pienemmäksi) , vahvemmat kannenpultit ja vahvempi kytkin .
Runkoa ja muita osia on vaihdettu ja modifioitu vähän rajummin .
Äly-yksikkönä on Arttu H:n tekemä minimega , joka ohjaa ruiskun lisäksi myös sytkää . Triggeröinti kampiakselilta 8-2 triggerpyörä ja -85 Opelin hall anturi . Kipinän antavat Dynan 3 ohm puolat .
Ahtimena modifioitu -03 Mini Cooper S:än remmiahdin ( Eaton M45 ) .
Läppärunko , joka on ennen ahdinta on Saab Turbon kuten benspumppukin . Suuttimet 305 cc/min , TPS-anturi Volvon ja imuilman lämpötila-anturi BMW:stä ( mallia avoin ) .
Pakoputkisto on omatekoinen mallia 4-2-1 .
Pari kuukautta sitten sain mopon ekaa kertaa käyntiin . Artun kanssa koitimme säätää sitä , mutta tyhjkäynnin saaminen tasaiseksi ja alle 3000 1/min ei onnistunut .
Myös käynnistäminen oli hankalaa , koska sytytysennakko ei pysy oikeana startatessa .
Tyhjäkäynnin saamiseksi paremmaksi tein bypass venttiilin , joka ohjaa ilman ohi ahtimen tyhjäkäynnillä ja osakuormalla .
Bypass auttoi jonkin verran ja ruisku- sekä sytkäkartan säätö lisää .
Tosin tyhjäkäynti on edelleenkin huono , eli lisää säätöä .
Sytytysennakon parantamiseksi starttihetkellä poistin triggerpyörästä yhden hampaan (ennen 8-1 nyt 8-2 ), sekä tein tarvittavat muutokset ohjelmaan .
Edelleenkin startatessa kylmällä koneella sytytysennakko toisinaan hyppii miten sattuu ja kone "lyö vastaan" ( parhaimmillaan kilon paineet imusarjassa ja kone ei edes käy ) .
Ajossa sytkä toimii moitteettomasti .
Muutenkin koko pyörä tuntuu ajossa hyvältä , tosin bensakarttaa saa säätää vielä rajusti . Ahtopaineet nousevat välittömästi kaasua vähänkin enemmän avattaessa ( max 0.5 bar ) .
Suuret kiitokset Artulle MS:n rakentamisesta ja neuvoista säätö- ja sähköasioissa !
Edistystä saavutettu . Starttiongelmat poistuivat , kun muutin asetukset trigger returniin . Tyhjäkäynti on lähes kelvollinen ankaran ve-kartan säädön jälkeen . On vaan äärettömän herkkä muutoksille ja iso kaasuläppä ei ainakaan auta asiaa .
Muutenkin laite tuntuu aikas hermostuneelta alle 100 km/h nopeuksissa , kun säädöt alkavat olla lähempänä oikeaa .
Ei ole nykyisellä kaasuläpällä mikään kaupunkicruisailulaite
Jos laitaisi progressiivisen tuplakaasuläpän , niin käyttäytymisen pienillä nopeuksilla voisi saada sivistyneemmäksi .
Muutenkin laite tuntuu aikas hermostuneelta alle 100 km/h nopeuksissa , kun säädöt alkavat olla lähempänä oikeaa .
Ei ole nykyisellä kaasuläpällä mikään kaupunkicruisailulaite

Jos laitaisi progressiivisen tuplakaasuläpän , niin käyttäytymisen pienillä nopeuksilla voisi saada sivistyneemmäksi .
Se on varmaankin ohjelmassa ensi talvena . Nykyisillä säädöillä toimii suhteellisen siedettävästi . Pystyy jo ajamaan kaupunkinopeuksia nykimättä .SamiH wrote:Yksi vaihtoehto saattasi olla esimerkiksi Bemareissä käytetty progressiivisesti aukeava kaasuläppä. Sillä saisi myös tuota pienten kaasun avausten käytöstä sivistyneemmäksi.
Pieni Suuri Päivä
Tänään tuli dynottua ja leimattua mopo .
Kaikki muutokset rekisteriotteessa ja tehoiksi tuli paperiin 100.8 Kw .
Se suuresta päivästä .
Pieneksi päivän teki dynotuslos . Neljännellä vedolla , kun seokset oli viimein kohdallaan huipputehoksi saatiin vaatimattomat 132 hv 8300 r/min
Ainoo positiivinen asia oli vääntökäyrä , tai pitäiskö sanoa vääntösuora .
Kolmesta tonnista lähtien 100 Nm tai yli 9000 r/min saakka . Huippuväännöt 121.5 Nm 6487 r/min . Tehot ja väännöt takapyörätehoja/vääntöjä .
Hiukan arveluttaa alhaiset tulokset , sillä kuvittelin 0.4 ahdoilla tulevan pari- kolkyt hv enemmän .
Dyno oli merkkiä Fuchs ja paikka Wheelgood Turussa .
Teho oli ekalla vedolla 108 hv kampiakselitehoa eli hiukan oli mopo pirteämpi takaisin kotiin ajessa , mutta silti miks noin alhaiset tehot ?????
Edelleen ankarista säätämisistä huolimatta kone ryntää ja sen jälkeen sammuu tyhjäkäynnillä . Eli mopo käy tyhjäkäyntiä kohtalaisen tasaisesti n. 1300 - 1400 r/min puolisen minuuttia , kunes nostaa kierrokset n. 3500 r/min ja sammuu sen jälkeen , kun kierrokset laskevat .
Hieman samanlainen ilmiö ilmenee moottorijarrutuksen jälkeen kun laittaa kytkimen pojaan . Ensin ryntää ja sitten sammuu ?
Molemmissa tapauksissa kaasu on kiinni .
Myöskin molempiin tapauksiin auttaa pieni kaasun avaus , jonka jälkeen kone jää käymään tyhjäkäyntiä .
Tänään tuli dynottua ja leimattua mopo .
Kaikki muutokset rekisteriotteessa ja tehoiksi tuli paperiin 100.8 Kw .
Se suuresta päivästä .
Pieneksi päivän teki dynotuslos . Neljännellä vedolla , kun seokset oli viimein kohdallaan huipputehoksi saatiin vaatimattomat 132 hv 8300 r/min
Ainoo positiivinen asia oli vääntökäyrä , tai pitäiskö sanoa vääntösuora .
Kolmesta tonnista lähtien 100 Nm tai yli 9000 r/min saakka . Huippuväännöt 121.5 Nm 6487 r/min . Tehot ja väännöt takapyörätehoja/vääntöjä .
Hiukan arveluttaa alhaiset tulokset , sillä kuvittelin 0.4 ahdoilla tulevan pari- kolkyt hv enemmän .
Dyno oli merkkiä Fuchs ja paikka Wheelgood Turussa .
Teho oli ekalla vedolla 108 hv kampiakselitehoa eli hiukan oli mopo pirteämpi takaisin kotiin ajessa , mutta silti miks noin alhaiset tehot ?????
Edelleen ankarista säätämisistä huolimatta kone ryntää ja sen jälkeen sammuu tyhjäkäynnillä . Eli mopo käy tyhjäkäyntiä kohtalaisen tasaisesti n. 1300 - 1400 r/min puolisen minuuttia , kunes nostaa kierrokset n. 3500 r/min ja sammuu sen jälkeen , kun kierrokset laskevat .
Hieman samanlainen ilmiö ilmenee moottorijarrutuksen jälkeen kun laittaa kytkimen pojaan . Ensin ryntää ja sitten sammuu ?
Molemmissa tapauksissa kaasu on kiinni .
Myöskin molempiin tapauksiin auttaa pieni kaasun avaus , jonka jälkeen kone jää käymään tyhjäkäyntiä .
Meillä oli ammattikorkean Formula Student -autossa vähän vastaavanlaista ongelmaa, kun turboa käytettii. Sääntöjen takia läppä pitää olla ennen ahdinta ja kun turbo pääs vauhtiin ni ei sitä enää mikään pitäny. Sitte ku löi läpän kiinni ni geometria on semmonen että läppä pyrkii sulkeutumaa imussa eli ensin aukee liikaa ja sit sulkeutuu yhtäkkiä.
Meillä Tatechilla ratkastiin ongelma niin, että jätettiin läppä auki reilusti ja tehtii tyhjäkäynti karttoihin eli siihen kierroslukuun mihin halutaan tyhjäkäynti ni karttoihin arvoja alhaalta päin (kierrosluku) ja ylöspäin kaikki pois. Tämä siis bensakartassa. Sit voi tietty mennä hankalaks jos remmillä on painetta jo lähtötilanteessa ku sillon tk alue ei oo kartan reunassa... Ja kaasuläppä säädöllä on helpompi toteuttaa.
Meillä Tatechilla ratkastiin ongelma niin, että jätettiin läppä auki reilusti ja tehtii tyhjäkäynti karttoihin eli siihen kierroslukuun mihin halutaan tyhjäkäynti ni karttoihin arvoja alhaalta päin (kierrosluku) ja ylöspäin kaikki pois. Tämä siis bensakartassa. Sit voi tietty mennä hankalaks jos remmillä on painetta jo lähtötilanteessa ku sillon tk alue ei oo kartan reunassa... Ja kaasuläppä säädöllä on helpompi toteuttaa.
-Sitä Saa Mitä Tekee-
Pientä muutosta projektiin . Asensin uuden läppärungon ahtimen ja painekotelon väliin , sekä toisen isomman dumppiventiilin . Korvasin vanhan läppärungon suoralla putkella , jonka päässä on ilmansuodatin .
Nyt , kun kaasuläppä on lähempänä konetta , niin tyhjäkäynti sekä alakierrosten ajettavuus paranivat huomattavasti . Tuntuu , kuin voimaakin olisi samalla tullut lisää . Ainakin tuli suoritettua ekat tahattomat sladdaukset ja keulimiset . En olis uskonut noinkin pitkän ja etupainoisen möhkäleen keulivan .
Mega vaatii vielä pientä hienosäätöä mutta muuten toimii kohtalaisesti .
Nyt , kun kaasuläppä on lähempänä konetta , niin tyhjäkäynti sekä alakierrosten ajettavuus paranivat huomattavasti . Tuntuu , kuin voimaakin olisi samalla tullut lisää . Ainakin tuli suoritettua ekat tahattomat sladdaukset ja keulimiset . En olis uskonut noinkin pitkän ja etupainoisen möhkäleen keulivan .
Mega vaatii vielä pientä hienosäätöä mutta muuten toimii kohtalaisesti .
Vili wrote:Asiallisen tuntuinen projekti. Onko pyörästä kuvia saatavilla? Kiinnostaisi ihan mekaanisella puolella miten olet toteuttanut hihnapyörän kiinnityksen kampiakselin päähän ja läpiviennin poskesta?
Kiitoksia ! Koko "sairaskertomus" löytyy täältä : http://forum.oldskoolsuzuki.info/cgi-bi ... 1152025273
Mopo on nähtävillä MP09 messuilla BomberHell:issä .
Näyttelyn jälkeen alkaa jatkojalostus .
Kone taas nipussa ja koekäytetty. Tyhjäkäynti piti säätää uusiksi muutosten jäljiltä. Säätöruuvista läppää hieman enemmän auki ja bensamäärää pienemmäksi.
Kunhan ajokelit alkavat, niin kytken Innovaten LC-1 laajakaistalambdan kiinni ja aloitan säätämisen.
Josko kesän aikana saisi vihdoin seokset kohdalleen
Kunhan ajokelit alkavat, niin kytken Innovaten LC-1 laajakaistalambdan kiinni ja aloitan säätämisen.
Josko kesän aikana saisi vihdoin seokset kohdalleen

Sain tänään Innovaten kytkettyä ja ajeltua muutamat testiajot. Rankasti sai säätää viimevuotista laihemmalle.
Alkuun lambda näytti 9 - 11 arvoja normiajossa ja kiihdytyksessä. Muutaman säädön jälkeen sain seokset maantieajossa 13.2 - 13.8 paikkeille. Laihemmalla alkoi nykimään. Kiihdytyksessä ja ahdoilla seos oli 11.5 - 12.5.
Matalien kierrosten ajettavuus alkaa olla siedettävä = kehtaa ajaa kaupungissa
Ainoa ongelma (oikea) oli saada Innovaten boksi kommunikoimaan läppärin kanssa.
Ei onnistunut useammankaan yrityksen jälkeen. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Sen vuoksi megaruisku sai tyytyä LC-1:sen kapeakaistainformaatioon ja mittarille kytkin
laajakaistan.
Alkuun lambda näytti 9 - 11 arvoja normiajossa ja kiihdytyksessä. Muutaman säädön jälkeen sain seokset maantieajossa 13.2 - 13.8 paikkeille. Laihemmalla alkoi nykimään. Kiihdytyksessä ja ahdoilla seos oli 11.5 - 12.5.
Matalien kierrosten ajettavuus alkaa olla siedettävä = kehtaa ajaa kaupungissa
Ainoa ongelma (oikea) oli saada Innovaten boksi kommunikoimaan läppärin kanssa.
Ei onnistunut useammankaan yrityksen jälkeen. Onko muilla ollut vastaavia ongelmia?
Sen vuoksi megaruisku sai tyytyä LC-1:sen kapeakaistainformaatioon ja mittarille kytkin
laajakaistan.
Nyt alkaa aika lähellä oikeita säätöjä.
Alkukesästä oli ongelmia pienten kierrosten ajokäyttäytymisessä. Tasaisella kaasulla ajettaessa 2500 - 3500 rpm esiintyi rykimistä ajossa ja koneen käynti oli epätasaista.
Tulppien värin perusteella #1 ja #2 saivat sopivasti seosta , #3 liikaa ja #4 liian vähän. Ostin toiset suuttimet, koska oletin vian olevan niissä.
Suuttimien vaihdon jälkeen samat viat olivat edelleen olemassa.
Vian aiheuttajaksi paljastui outo resonanssi painekotelossa ko. kierrosalueella. Säädin imu- ja pakonokkien ajoitusta eri asentoihin, mutta ilman sen suurempaa vaikutusta ongelmakierrosalueeseen.
Lopuksi tein uuden painekotelon mallia "WRC".
Painekotelon vaihdon jälkeen "rykiminen" oli lähes poissa ja tulppien värit olivat: #1 ja #4 harmaat ja #2 ja #3 vaalean ruskeat, mikä on ilmajäähdytteisellä rivikoneella ok.
Säädin seosta alakierroksilla laihemmaksi ja sytkäennakkoa aikaisemmaksi, jolloin oireet poistuivat lähes kokonaan.
Nyt, kun säädöt ja ajettavuus alkavat olla kohdallaan niin seuraava vaihe on lock up kytkimen asennus ja ahtopaineen nosto.
Uusi painekotelo sisäpuolelta:

Painekotelo valmiina:

Alkukesästä oli ongelmia pienten kierrosten ajokäyttäytymisessä. Tasaisella kaasulla ajettaessa 2500 - 3500 rpm esiintyi rykimistä ajossa ja koneen käynti oli epätasaista.
Tulppien värin perusteella #1 ja #2 saivat sopivasti seosta , #3 liikaa ja #4 liian vähän. Ostin toiset suuttimet, koska oletin vian olevan niissä.
Suuttimien vaihdon jälkeen samat viat olivat edelleen olemassa.
Vian aiheuttajaksi paljastui outo resonanssi painekotelossa ko. kierrosalueella. Säädin imu- ja pakonokkien ajoitusta eri asentoihin, mutta ilman sen suurempaa vaikutusta ongelmakierrosalueeseen.
Lopuksi tein uuden painekotelon mallia "WRC".
Painekotelon vaihdon jälkeen "rykiminen" oli lähes poissa ja tulppien värit olivat: #1 ja #4 harmaat ja #2 ja #3 vaalean ruskeat, mikä on ilmajäähdytteisellä rivikoneella ok.
Säädin seosta alakierroksilla laihemmaksi ja sytkäennakkoa aikaisemmaksi, jolloin oireet poistuivat lähes kokonaan.
Nyt, kun säädöt ja ajettavuus alkavat olla kohdallaan niin seuraava vaihe on lock up kytkimen asennus ja ahtopaineen nosto.
Uusi painekotelo sisäpuolelta:

Painekotelo valmiina:

Lock-up kytkin asennettu ja ahtopaine nostettu. Kytkin muuttui kevyemmäksi käyttää, eikä luista. Ahtopaineet nousivat vain noin 0.1 bar, eli maksimipaine on nyt noin 0.55 bar.
Voimaa tuntuu olevan hieman aikaisempaa enemmän. Vaihdoin myös starttiin uuden hiilien pidekelevyn hiilineen. Starttikierrokset nousivat huomattavasti ja nyt mopo lähtee nikoittelematta käyntiin.
Kiihdytysrikastuksia sai myös nostaa runsaasti vanhaan nähden.
Polttoainekarttaa saa vielä hienosäätää, vaikka ajettavuus on muuten kohdallaan. Edelleen ilmenee pientä "rytkytystä" kolmen tonnin tietämissä, muttei kovin häiritsevästi.
Pitää jossain vaiheessa käydä dynossa katsomassa paljonko talven muutokset vaikuttivat vääntöön ja tehoon.
Voimaa tuntuu olevan hieman aikaisempaa enemmän. Vaihdoin myös starttiin uuden hiilien pidekelevyn hiilineen. Starttikierrokset nousivat huomattavasti ja nyt mopo lähtee nikoittelematta käyntiin.
Kiihdytysrikastuksia sai myös nostaa runsaasti vanhaan nähden.
Polttoainekarttaa saa vielä hienosäätää, vaikka ajettavuus on muuten kohdallaan. Edelleen ilmenee pientä "rytkytystä" kolmen tonnin tietämissä, muttei kovin häiritsevästi.
Pitää jossain vaiheessa käydä dynossa katsomassa paljonko talven muutokset vaikuttivat vääntöön ja tehoon.
Voisitko hieman valaista tuon "WRC" tyyppisen painekotelon rakennetta.V-kääpä wrote: Uusi painekotelo sisäpuolelta:
Onko noiden solien pinta-ala sama kuin painekoteloon tulevan putken? Onko rei'ille muita mitoitus kriteerejä?
Tuo nimittäin näyttää varsin järkevältä ratkaisulta tasaisen virtauksen järjestämiseen kaikille sylintereille...
Koteloon aukeavien urien pinta-ala pitäisi olla sama tai hieman isompi,kuin tuloputken pinta-ala.Neppo wrote:Voisitko hieman valaista tuon "WRC" tyyppisen painekotelon rakennetta.V-kääpä wrote: Uusi painekotelo sisäpuolelta:
Onko noiden solien pinta-ala sama kuin painekoteloon tulevan putken? Onko rei'ille muita mitoitus kriteerejä?
Tuo nimittäin näyttää varsin järkevältä ratkaisulta tasaisen virtauksen järjestämiseen kaikille sylintereille...
Tuolta : http://www.bomber.fi/modules.php?name=F ... c&start=45 löytyy ihan järkevää keskustelua aiheesta.
Dynossa en tänä kesänä ehtinyt käydä, mutta muuten mopo alkaa toimia kohtuu hyvin. Sain 3000 rpm nykimisen pois. Kiitokset siitä Antille, jonka neuvosta laihensin seosta ongelma-alueella.
Vaikka laihensin seosta, niin Innovate näyttää silti lähes samaa lukemaa kuin ennenkin. Lieneekö syynä parempi palotapahtuma kaikissa sylintereissä.
Vaikka laihensin seosta, niin Innovate näyttää silti lähes samaa lukemaa kuin ennenkin. Lieneekö syynä parempi palotapahtuma kaikissa sylintereissä.
Re: Remmiahdettu Suzuki GSX 1100 EFE
Päivitetäämpä tätäkin. Mopo on muuttunut melkoisesti viimeisistä kuvista niin ulkoisesti, kuin tekniikaltaankin.
Tekniikkapuolen suurimmat muutokset ovat sylinteritilavuuden kasvattaminen 1166cc - 1360cc, isommat venttiilit kanteen, ahtimen huolto, isommat E85:selle tehdyt suuttimet, suutintukki rosterista, ahtimen huolto ja ruiskuboxin päivitys by Arttu H.
Nyt keväällä aloin säätämään konetta E85:selle ja verrattuna viimekesään ja bensalla ajoon, niin koneen käynti "pehmeni", mutta voimaa löytyy silti ehkäpä jopa enemmän, kuin bensalla. Käynnistyvyys on vähintään yhtä hyvä, kuin bensalla. Ainoastaan lähellä +10 C ja alle sen on käynnistyminen huonompaa.
Kone vaatii lämmetäkseen enemmän aikaa ja on kylmänä mekaanisesti äänekkäämpi, mutta muuten ei ainakaan vielä ole mitään negatiivisia vaikutuksia viinabensan käytöstä ilmennyt.

Tekniikkapuolen suurimmat muutokset ovat sylinteritilavuuden kasvattaminen 1166cc - 1360cc, isommat venttiilit kanteen, ahtimen huolto, isommat E85:selle tehdyt suuttimet, suutintukki rosterista, ahtimen huolto ja ruiskuboxin päivitys by Arttu H.
Nyt keväällä aloin säätämään konetta E85:selle ja verrattuna viimekesään ja bensalla ajoon, niin koneen käynti "pehmeni", mutta voimaa löytyy silti ehkäpä jopa enemmän, kuin bensalla. Käynnistyvyys on vähintään yhtä hyvä, kuin bensalla. Ainoastaan lähellä +10 C ja alle sen on käynnistyminen huonompaa.
Kone vaatii lämmetäkseen enemmän aikaa ja on kylmänä mekaanisesti äänekkäämpi, mutta muuten ei ainakaan vielä ole mitään negatiivisia vaikutuksia viinabensan käytöstä ilmennyt.

Re: Remmiahdettu Suzuki GSX 1100 EFE
Vaihdoin trigger wheelin 8-2:sesta 12-2:teen. Käynnistyvyys parani entisestään. Tosin muutoksen jälkeen starttirikastukset piti tehdä uusiksi.
Tänään tuli dynotettua mopo. Koeponnistuspaikkana oli LVracing ja tehopenkkinä Dynostar.
Vääntöä 173 Nm ja tehoa 204,8 hp. Ei ihan huono tulos lähes vaparipaineilla.

Tänään tuli dynotettua mopo. Koeponnistuspaikkana oli LVracing ja tehopenkkinä Dynostar.
Vääntöä 173 Nm ja tehoa 204,8 hp. Ei ihan huono tulos lähes vaparipaineilla.

Re: Remmiahdettu Suzuki GSX 1100 EFE
Päivitystä tähänkin projektiin.
Sylinteriryhmä vaihtui 1327cc kokoon ja puristuksia on 11:1. Triggeripyörä vaihtui 24-2 ja sitä lukee Cherry hall-anturi. Käynnistyvyydessä ei ole ollut vaihdon jälkeen mitään ongelmia.
Ahdin vaihtui Minin M45:sesta Mersun M62:seen. Ahtopaineet nousivat samalla hiukan ja takapyörätehoa oli viimeksi mitatessa 221hp ja vääntöä 205Nm.
Ahtopaineiden nousun myötä piti asentaa vesiruisku alentamaan ahtolämpöjä. Viime talvena Arttu H päivitti boxin Flexfuelille ja shifterille.
Flexfuel toimii hyvin. Peruskartta on tehty E85:selle ja bensasäädöt menee laskennallisen arvon mukaan.
Myös shifteri toimii niin kuin pitääkin. Shifteri kytkimenä on Ignitech:in anturi.
Sylinteriryhmä vaihtui 1327cc kokoon ja puristuksia on 11:1. Triggeripyörä vaihtui 24-2 ja sitä lukee Cherry hall-anturi. Käynnistyvyydessä ei ole ollut vaihdon jälkeen mitään ongelmia.
Ahdin vaihtui Minin M45:sesta Mersun M62:seen. Ahtopaineet nousivat samalla hiukan ja takapyörätehoa oli viimeksi mitatessa 221hp ja vääntöä 205Nm.
Ahtopaineiden nousun myötä piti asentaa vesiruisku alentamaan ahtolämpöjä. Viime talvena Arttu H päivitti boxin Flexfuelille ja shifterille.
Flexfuel toimii hyvin. Peruskartta on tehty E85:selle ja bensasäädöt menee laskennallisen arvon mukaan.
Myös shifteri toimii niin kuin pitääkin. Shifteri kytkimenä on Ignitech:in anturi.