Ruiskutuksen ajoitus MS3

[vesa]

Onko kellään kokemusta ruiskutushetken optimoinnista? Kyseessä on MS3 ja sekventiaali.
Esimerkki vain vähän viritetyn koneen (VW bokseri, nokka vaihdettu) ajoituksista auttaisi minutkin alkuun.
Onko oikean hetken hakuun olemassa toimiva menetelmä?

[JaniM]

Tyhjäkäynnillä haetaan lambdan mukaan. Nyt en muista pitikö mahdollisimman laiha arvo saada ja sit kierrosten mukaan x astetta muuttuu kulma kartassa.
Haltechin foorumilta löysin tuon jokunen vuosi sitten.

[Masi_K]

Lähtökohtana säädä ruiskutus loppumaan joku 10 astetta ennen kuin imu venttiili aukeaa. Ajatus on ajoitusta säätämällä saada seos paksuimmalleen kun silloin seoksen muodostuminen on parhaimmillaan. Ajelemalla selviää tarviiko ajoitusta kuinka aikastaa kierroksia kohden. Liian myöhäisellä ajoituksella tuppaa menemään bensaa suoraan imuventtiilin ohi ennen sekoittumista ja sitten todella aikasella se jää vartoilemaan imusarjaan ollen taas hyödytöntä.

[vesa]

Eli siis koko ruiskutusannos suljetun imuventtiilin päälle?
Itse kuvittelin tykönäni, että paras tulos saataisiin ruiskuttamalla kun venttiili aukeaa tai on jo auki. Ja ruiskutus loppuisi jo ennen venttiilin sulkeutumista, jotta pienillä kierroksilla ei seosta palautuisi imusarjaan.
Tehokierroksilla ruiskutusaika venyy niin ettei koko ruiske ehdi avoimelle venttiilille, jollain voimaan tulisivat toiset säännöt.
Omassa tapauksessani, joillakin tehoilla, seosta näyttäisi menevän raakana pakoputkeen. Se näkyy ruiskutuskartassa olevina naapureita isompina lukemina.
Käyttämäni nokka on Kühltek AC109204. Siihen olen löytänyt vain asteluvun 244, en sen tarkempia tietoja. Joten imuventtiilin aukeamiskulma pitää arvata.
Otan kiitollisena vastaan mielipiteitä ja tarkempia tietoja.

[Masi_K]

Sitä ovat isot pojat mittailleet ulkomailla ihan dynossakin että mikä ajoitus on hyvä tehon ja osakuorman kannalta. Siksi sanoinkin että ruiskutus loppumaan juuri ennen kuin imu venttiili aukeaa että ruiskutuksen ajoitus alkaa millo ohjainlaite sen määrää mutta loppuu aina samaan paikkaan. Tämä ajoitustapa auttaa ränttätänttä nokilla varustetuissa aika kivasti juuri alakierrosten nyintään ja pillistä tuleviin päästöihin. Suurilla suuttimien aukioloajoilla sitä kamaa pitää aloittaa ruikkimaan hyvin aikaseen jotta sen silti saisi myös suoraan palotilaan. Pienillä taas tilanne on eri. Eikä se seos siellä imukanavassa kauaa lymyä missään tilanteessa vaikka se sinne "etukäteen" sumutetaankin koska on määritelty kiinteä loppumis ajoitus.

Vaikka sigun vauxhallin patti on ohv ja siiamilainen niin jo siinä huomaa seoskäyttäytymisessä hyvin selkeän eron siinä ruiskutetun bensan määrässä kun säätää ruiskutuksen alkamaan reilusti ennen ventiilin aukeamista tai inasen myöhässä. Jälkimmäisessä bensaa saa mättää enemmän ennenkuin seos on samalla viivalla.

Se merkitys sillä ajoituksella on juuri bensan ilman kanssa sekottumisessa ja sitäkautta sylinterin täytöksessä.

Mittaa heittokellolla ja astelevyllä milloin ventiili alkaa aueta. Siitä näät ajoituksen sitten.

Aloita tolla suljetun venttiilin päälle sumuttamisella. Sitte siirrät lopetusta vaikka puoliksi auenneeseen ja sit vielä vaikka taas sulkeutuneeseen. Sillä näkee konkreettisesti eron.

[NiceMan]

Nokkarattaaseen tekee merkit missä kohtaa 1 pytyn imu aukeaa ja milloin sulkeutuu mutta arvaa millä ajoituksen näkee koneen käydessä... Vinkkinä että suutin antaa jännitepiikin sulkeutuessa vähän kuin puola...

Tämän opin eräältä herralta kun konetta säädettiin... Tätäkin taitaa juuri lukea =)

[vesa]

Kiitokset molemmille! Pienessä päässä mietitty teoria ja käytäntö näyttävät eroavan aika tavalla.
Ajattelin jatkaa piirtämällä ajoitusrattaaseen (60-2) imun avautumiskohdan ja tarkkailemalla strobolla. Minun stroboni vain sattuu ottamaan signaalinsa tulpanjohdosta. Miten onnistunee matalammasta jännitteestä? Vai löytyykö edullista vilkkua joka ottaisi signaalinsa ruiskun (=puolan) 12v-navalta?

[NiceMan]

Kiitokset molemmille! Pienessä päässä mietitty teoria ja käytäntö näyttävät eroavan aika tavalla.
Ajattelin jatkaa piirtämällä ajoitusrattaaseen (60-2) imun avautumiskohdan ja tarkkailemalla strobolla. Minun stroboni vain sattuu ottamaan signaalinsa tulpanjohdosta. Miten onnistunee matalammasta jännitteestä? Vai löytyykö edullista vilkkua joka ottaisi signaalinsa ruiskun (=puolan) 12v-navalta?

Paljonko on suuttimet antama jännite kun se sulkeutuu ohjain virran katkettua ? 1000v ? Tätä voi verrata releeseen, sen käämiin.

Tuossa pieni lisä pähkinä... Vinkkinä (-)


Piirrä samalla sulkeutumiskohta, mutta ei kampiakselin päässä olevaan, mielummin nokka akselin päähän kun se määrää tahdin tai no kummasta on helpompi lukea...

[Masi_K]

Eio tullut kyllä vastaan ongelmia sekventaaliruiskutuksen kanssa matalaohmisten sumujen lätkytyksestä. Toki sekin voi olla ongelma. Sen voi kyllä kiertää perinteisesti etuvastuksilla.

[NiceMan]

Sillä sytytyksen tarkastus lampulla voi ottaa pulsin 1 pytyn suuttimen piuhasta, välähtää kun suutin menee kiinni eli sulkeutuu.

[vesa]

Tuli vielä mieleeni, voisiko Tuner Studiosta saada ulos tiedon (asteina) milloin ruiskutus päättyy. Silloin voisi samalla kun seuraa astelukua säätää ruiskutuksen alkukohtaa sopivaksi.
Toinen mahdollisuus on ottaa lokilta ruiskutuksen pituus millisekunneissa ja laskea itse loppumisen asteluku.
Miltä kuullostaa?

[Masi_K]

Asetat asetuksista että end of squirt niin syöttämäsi asteluku(kampiakseli) on se milloin ruiskutus päättyy. Vastaavasti middle of squirt on kys asteluku keskellä ruiskutusta pituudesta huolimatta ja begin of jo hiffaatkin.

[vesa]

Vaikuttaa kätevältä tavalta. Mutta, en löytänyt paikkaa mistä ko. asetusta voi muuttaa. (end of squirt)
Löysin vain taulukon "Injector Timing Table" "Fuel Settings" asetuksista. Onkohan MS3:ssa käytössä vain taulukko?

[Jürgen]

Taitaa löytyä sieltä Advanced välilehdeltä...
Tämähän onkin eri paikassa kun mulla on ms2

Ediittiä: ms versio mainittu...

[vesa]

Löytyi, Basic/Load settings ... Engine and Sequential Settings sitten valinta: Angle Specifies
Etsivä löytää kun hakee manuaalista apua.
Kiitos kaikille osallistuneille!