Ongelmia seoksen laihentamisen kanssa

[slant sickness]

Nyt on Harleyn kone ruiskutuksessa. Sportsteri turbolla. Imusarja ja läppärunko ovat samanmoottorisesta Buellista. Suuttimet Finjectorista. Olivat jotakin 350cc kokoluokkaa jonka laskeskelin riittävän 100+ hp tarpeisiin. Ei sen suurempia tavoitteita. Ohjain mikä lienee, ei olennaista tässä.

Käytössäni on useampia kapeakaistalambdoja. Tässä yksi on asennettu ennen turboa, toinen anturi heti turbon jälkeen. Kummankin mukaan käy aina tunkkaisen rikkaalla. Omat aistit tukevat happiantureiden signaalien olevan oikeansuuntaisia. Anturien näyttämät ovat yhdenmukaisia.

Moottori suostuu käymään minimissään noin 2,5ms pituisilla pulsseilla. Kumpikin sylinteri saa ruiskutuksen kerran kahdella moottorin kierroksella ja se on ajoitettu tapahtumaan osapuilleen siinä kohdin kuin imuventtiili alkaa aueta. Olen pyrkinyt tällä ajoituksella siihen, ettei naapurisylinteri vie yhteisestä imusarjasta toiselle kuuluvaa polttoainetta.

Lambda-anturit näyttävät minimiajoituksella rikasta seosta. Jos laihennan, niin anturit ehtivät hieman ilmaista laihempaan menoa ja sitten moottori jos sammuu.

KOKEILU. Kaasutin moottorin laittamalla imusarjaan nestekaasuletkun. Semmosesta yleismallin kaasupolttimesta syntyi tämä varustus. Lisään moottorin imuilmaan nestekaasua ja samalla asetan suutinaikoja lyhyemmiksi. Saan moottorin käymään huomattavan lyhyillä suuttimien aukioloajoilla MUTTA MIKÄ OLENNAISTA saan lambdasensorit rikkaan päästä takaisin alueelle.

Minulla on jonkinlainen suutinpenkki jolla voin mitata annoksen eri pulssisuhteilla mutten ole vielä tehnyt sitä. Se on vuorossa seuraavaksi. Aion mitata annostelun lyhyillä ajoituksilla sekä tarkastaa että suuttimet tekevät kelpo keilan.

Mutta tuosta ajoituksesta. Olenko ajatellut asian oikein kun pyrin ruiskuttamaan imuventtiilin aukeamisen alkuun.

[Masi_K]

Eikös harleyn kone ole oddfire ? Jos ruiskutuksessa on tällöin käytössä even fire, ei tasavälein tapahtuva ruiskutus ole sinneppäinkään. En ole prätkämiehiä pätkäänkään. Mutta onko pytyille siis alunperin vain yksi mehumaija ja siitä haarautuu kaksi imuputkea ? Ilmeisesti on siis 2 suutinta ja ne sijaitsee imuventiileiden lähellä ?

[slant sickness]

Tuo nykyisellän sytyttelee vuoron perään omilla puolillaan etu ja takapyttyä. Singlefire. Imusarja on tosi lyhyt Y jossa suuttimet ampuvat jonnekin kannen ja imusarjan välille kanavan lattiaan. Sytytysvälit ovat 315 ja 405 astetta joten ei mene ihan täysin samalla tavoin molemmille ajoitus. Kuitenkin siten osuu, että kumpaisenkin ruiskutuksen aikana tai jälkeen ensisijaisesti "imaisee" se kelle aine kuuluu.

Mututuntumalla suuttimet olivat Siemensin. On mulla jossakin kuitti. Eka etappi on ajaa ne eri ympäristössä paineen alla ja katsoa miten virtaus käyttäytyy minimistä muutamaan millisekuntiin vs että ovat 100% auki.

Ja jos ei sieltä löydy niin sitten ajella sama testi motskarin pumpun ja regulaattorin perässä josko sieltä paljastuisi jotakin.

Useampisylinterisessä paremmalla imusarjalla olen laittanut kaikki 6 samaan "batchiin" ja hyvin pelaa. Ja samalla tavoin yksi ruiskutus per 2 koneen kierrosta. Tässä imusarjan rakenteen takia erottelin toisistaan.

Harleykäynti tulee osin siitäkin että kaasuttimellakin noille menee vähän eri täytös pienellä kierroksella kun toinen saa noin 30% pidemmän ajan imusarja-aikaa.

[Masi_K]

Miten sä olet toteuttanut ruiskutuksen ajoituksen ?

[slant sickness]

Käyttämällä sytytykseltä puolille tulevia ohjauksia triggereinä. Laajempi digitalisointi, ruiskutus ja sytytys, on vailla sopivia antureita. Olisi pitänyt asentaa kampiaxelille omansa silloin kun moottori oli osina. Tuosta ei saa nyt kuin nokka-akselin päästä asentotietoa ja siinä on kaupallinen sytytysmoduli joka tekee kipinän molemmille erikseen. Vakiona olisi hukkakipinä ja molemmille yhtäaikaa.

Mulla on jatkosuunnitelma täysidigitaaliselle ohjaukselle mutta anturia vielä uupuu.

Nyt on ihan pelkkä koekytkentä tämän ongelman kanssa painimiseen. Tai kaksikin erilaista.

Testiä varten olen erottanut kaikki "säätimet". Joutokäynnillä aika helppo mennä manuaaliohjauksessa. Mutta tämä tosiaan kuolee kerrasta juuri ennen kuin annostelu laihentuu oikealle alueelle. Ei ole aiemmissa tämmöinen tullut tutuksi.

[slant sickness]

Tutkimuslinjana on nyt käytettyjen suuttimien outo ruiskutuskuvio. Ampuvat yhteen pisteeseen kun verrokki-Boschit tekevät samalta noin 15cm matkalta kelpo keilan. Lyhyessä kylmässä imusarjassa kuolettavan huono tapa ruiskia arvaan minä. Palaan asiaan jos löytyy jotakin.

[Masi_K]

Niin ja kysymykseesi onko ajoitus oikea. Niin ei ihan ole. Se on syytä ajoittaa ainakin alkuvaiheessa siten että ruiskutus loppuu pituudestaan huolimatta vähän ennenkuin imuventtiili aukeaa. Tällöin on seoksella enemmän aikaa sekoittua. Suoraan aukinaiseen imuventtiiliin sohottaminen huonontaa seoksen muodostumista eri kierrosalueilla. Suuttimellakin on myös hitautensa. Kieroksilla pitää ruiskutus ajoitusta aikaistaa koska ilmaa virtaa aivan eri nopeuksilla kuin mitä idlellä ja suutin silti aukeaa yhtä hitaasti kuin idlellä.

[slant sickness]

Just rupesin miettimään että kun aines annostuu heti imun alkuun, niin saattaa mennä overlapin takia osin suoraan pakokanavaan. Se olisikin surkea ajoitus. Toisaalta ei taida heti imuventtiilin auetessa mennä mitään sylinteriin päin vaan sylinterin poistotahdin loppupaine pyrkii imukanavan suuntaan.

Tarvitsee kokeilla.

Mutta ekaksi suutinleikki.

[Vauhtivaunu]

En kyllä luottaisi kapeakaista-lambdaan säädössä ollenkaan. Lambda=1 alueella jännitteen muutos tapahtuu hyvin nopeasti eikä välttämättä kerro mitään säädön kannalta tarpeellista. Lisäksi harrikan kone on senverran vanhaa suunnittelua ettei se varmasti käy hyvin lambda=1 alueella vaan vaatii rikkaampaa seosta.



Siinä on kapeakaista-lambdan jännitekäyrä seoksen suhteen. Harrikan koneessa kannattaisi tähdätä tuonne lambda = 0.9-1.0 alueelle. Jännite-ero tuolla seosalueella on kapeakaistassa todella pieni joten mittarinkin on oltava erittäin herkkä eikä jännitehäviötä saa olla yhtään.

Jos etsii budjettiratkaisua laajakaistalambdaan ja kolvi pysyy kädessä niin suosittelen 14point7:n SLC free-ohjainta. Mulla on niitä kolme käytössä ja olen ollut erittäin tyytyväinen:

https://www.14point7.com/products/sigma ... ler-free-2

[slant sickness]

Kapeakaistainen on tuttu kampe ja venyy hämmästyttävän pitkälle kun signaalia vähän jalostaa. Toki kun alkaa kiinnostaa AFR:n 3:s merkitsevä numero niin sitten laajakaista.

[vesa]

Kiinnostaa tietää miten olet muokannut anturin signaalia.

[slant sickness]

Kapeakaistaisen anturin paikalla tuntuu olevan paljon merkitystä. Tekeillä olevassa laitoin paikat turbon etu ja takapuolelle. Tämä oli toissa vuonna ajossa turbotettuna kaasuttimella. Sessiot Keihin CV:n suuttimien ja neulojen kanssa tuottivat tulosta. Sain anturin pysymään "alueella" eli välillä 200mV...600mV suht vaivatta.

Turbon eri puolilla anturit olivat keskialueella järjestelmällisesti eri mieltä paitsi silloin seos oli oikein huolella pielessä. Lämpötilaerosta kai on kysymys. Lambdamuttereita saa Biltemasta halvalla.

Sitähän en tiedä, näyttääkö se anturi tieteellisen tarkasti oikein lambda 1 kohdan. Mutta jos moottorin toiminta on "tulppien väriä ja pakokaasun hajua myöten" kunnossa ja lambda-anturissa pysyy lähtöjännite 200...600 millivoltin alueella, niin siitä voi alkaa jalostaa eteenpäin. Joissain ominaiskäyrissä ei tuota kapeakaistaa ole kuvattu yhtä kapeaksi kuin tässä topiksissa kuvattu on.

Eli anturin paikalla hakenut sille itselleni sopivan keskinäyttämän. Lähtösignaalin olen käyttänyt aivan laidasta laitaan. Kaasutinkoneen E85 täydennyksen maksimia hakiessa 80mV signaalilla veti vielä hyvin, mutta 60mV voima alkoi kadota ja tasakaasulla oli pientä nypytystä.

Jotenkin noin.

[slant sickness]

Niin ja kysymykseesi onko ajoitus oikea. Niin ei ihan ole. Se on syytä ajoittaa ainakin alkuvaiheessa siten että ruiskutus loppuu pituudestaan huolimatta vähän ennenkuin imuventtiili aukeaa.

Kiitoksia. Nyt rupesi tulemaan tulosta. Laitoin ruiskutushetken todella aikaisemmalle. Nyt ehtii keitellä kanavassa bensiiniä. Ja heti antoi laittaa niin paljon annostusta alaspäin jotta happianturi pääsi alueelle.

Tässähän alkaa koeajo häämöttää!

Tässä vehkeessä ei tarvitse ihan kaikkien VE taulukon ruutujen olla tuunattu täydelliseksi. Kunhan pysyy käynnissä itsestään, kulkee jouhevasti siirtymätaivalta keskikierroksilla maantiellä tolkun bensamäärällä ja tuppi nurin vääntää suupielet ylöspäin niin kaikki asetetut tavoitteet on saavutettu!