Moottorin kaasunvaihdon simulointipalvelua

[1000BASE-T]

Moottorin rakentajalle mielenkiintoista simulointipalvelua tarjolla!

Käytössäni on henkilökohtainen lisenssi nelitahtimoottoreiden simulointiin tarkoitettuun ohjelmistoon. Ohjelmistolla pystytään simuloimaan kipinäsytytteisiä moottoreita, jotka käyttävät harrastajien keskuudessa tunnettuja polttoaineita (poislukien diesel). Moottorin perustietojen lisäksi tarkeimmiksi moottorin suorituskykyä mallintaviksi tekijöiksi muodostuvat sylinterikannen kaasunvaihtoon liittyvät ominaisuuden, käytettävän nokka-akselin profiili, sekä nokkaakselin ajoitukseen liittyvät tiedot. Sanomattakin lienee selvää, että myös mahdollisesti käytettävien ahtimien kartastojen tiedot vaikuttavat moottorin malliin merkittävästi.

Ohjelmistolla voidaan simuloida mm. erilaisia nokka-akseleita, muuttuvaa venttiilinajoitusta, sytytysennakkoa, erilaisia ahtimia jne. jne.

Sylinterikansien kaasunvaihdon ominaisuuksien mittaukseen minulta löytyy tarvittaessa ISO-standardien mukainen mittauslaitteisto.

Olen opiskelija ja tarjoan simulointipalvelua pientä korvausta vastaan, kustannukset muodostuvat työn määrästä. Itse olen oppinut simuloimaan moottoreita suraavalla ohjelmistolla: http://www.ricardo.com/en-GB/What-we-do ... ucts/WAVE/

yv:llä tai puhelimella lisätietoa...
0443351007

Niin, ja tämä EI OLE KALLISTA harrastajalle...

[1000BASE-T]

Niin siis selvennykseksi käytännössä homma menee niin, että voimme "vetää jarrussa" moottorin mallia, jonka aiot rakentaa. Yleensä totaalisen toimimattomat valinnat paljastuvat jo moottorin mallissa, ymmärrättehän idean hyödyn harrastajalle..

[kokkolanpoika]

Mä en kyllä tiedä yhtään mitään tommosista stimuloinneista..
Löytyykö tuolta softasta kaikki automerkit/tai moottorit, vai pitääkö ne luoda sinne osa kerrallaan ja katsoa milloinka mikin menee mönkään?

Sen verta mä tiedän että osia lätkimällä summassa paikalle, voi saada hyviäkin tuloksia, ja rikottua teoreettisia rajoja reippaasti..

[1000BASE-T]

Ohjelmassa luodaan moottorista malli osa kerrallaan. Moottorin malli perustuu moottorin kaasunvaihtoon aivan, kuten käyvän moottorin palotilaan suljetun polttoaine-ilma-seoksen vangitseminenkin. Useille harrastajille tämä kaasunvaihto lienee tuttua juttua...

[JaniM]

Olisiko hintahaarukkaa mikä ei ole "kallista"? Kuinkas nuo kanavat ja palotilat, sekä muut oikein mallinnetaan?

[1000BASE-T]

Morjesta Jani,

Palotilat ja kanavat mallinnetaan fyysisin mitoin ja muodoin. Palotilan vaikutusta voidaan lisäksi mallintaa paloprosessin etenemisnopeudella..

[Benkku]

Paloprosessin etenemisnopeus on todeeellla vaikeaa mallintaa 'edes sinnepäin' - sillä palonopeuteen vaikuttaa moni asia mm. seossuhde, lämpötila, kaasunpaine, palotilan muoto, polttoaine, seoksen homogeenisuus palotilassa.

Helposti tulee 5-10 m/s luokkaa virhettä eli tarvittava ennakko ja/tai tuloksena saatu kaasunpaine kampikulman funktiona eivät ole kovin luotettavia.

[1000BASE-T]

Todellisuuden mallintaminen mahtaa toisinaan olla yhtä suurta kompromissia

[username]

Siis miten tarkalleen ottaen tuo palotapahtuma mallinnetaan?
Onko kyseessä ns. multiphysics mallinnus jossa ratkaistaan palotilan virtaukset(nopeudet/paineet),
lämmön johtumiset ja palamiseen liittyvät kemallialliset yhtälöt ajan/paikan funktiona ?

[1000BASE-T]

Perustuu ajatukseen 10%MFB 50%MFB jne. Tuttua sinulle?

[Benkku]

Mass fraction burned on 'melkoista ennustamista', ei tiedetä mm. seoksen homogeenisuutta. Laihemmissa kohdissa palonopeus suurempi, vastaavasti rikkaammissa kohdissa palonopeus hidastuu. Niin ja 'kevyellä mallintamisella' ei tiedetä luotettavasti edes täytöstä eli puristuksen jälkeistä loppulämpötilaa, painetta jne.

MFB voidaan luotettavasti määrittää vain suurnopeuskameran kuvista.

[1000BASE-T]

https://www.dropbox.com/s/zene4lh0pay31 ... Bpower.pdf

Tässä nyt vaadittuja vertailuja niille, joita asia oikeasti kiinnostaa. Vaaleansininen käyrä on simuloitu, kolme muuta ovat jarrutustuloksia.

[Benkku]

Yhdessä pisteessä yhdellä ei säädöissä olevalla vedolla suht oikea tulos, muuten kyllä melko metsässä simut.

Tuossa eräs maksimiin optimoitu simulaatio.

Dynoveto vertailuksi, maksimi aika lähellä, mutta käyrä on 'hiukan jotain muuta'.
http://s241.photobucket.com/user/205_Pr ... rt=3&o=206

[kokkolanpoika]

Erääseen Hondan S2000 moottoriin suunniteltiin optimaalisen ihanteellinen peltipakosarja tommosella ihanalla ohjelmalla. Kaikki pituudet ja taivutukset tehtiin viimesen päälle. Ja kas kummaa, moottorista irtosi samassa penkissä 10hv vähemmän kun tehtaan alkuperäisellä sarjalla.. Moottoriin vaihdettiin takas alkuperänen sarja kun se oli paljon mielyttävempi käytöksinen sillä.

Ja eikös se se V8 magazine kans tehnyt tommosen letukan pikkulohkon tai vastaavan, Suunnittelu tehtiin tietokoeen avulla jolloinka moottorista piti irrota ~400hv, mutta oikea tulos oli jotain 340hv. Eli tietokone laski 60hv enemmän moottoriin tehoa kuin oikea tulos oli.

Ja omasta kikottimesta voisin sen verta sanoa että omatekemäni kannet virtaa 12.7mm venttiilinousulla 345hv (saman kun venttiilinousu) ja moottori puskee vaparina 394hv pihalle. Nyt ajatus on laittaa nokka ja uudet keinut jotta venttiilit tulee aukenemaan n:13.5-14mm nurkille. Kansi virtaa 13mm venttiilinousulla 355hv ja saman muistaakseni tuolla likelle 14mm nousullakin. Ja siitä tohin lyödä vaikka vetoa että tehot tulee nousemaan pikkusen. itse arvioisin että pikkusen yli 400hv pitäs päästä.. 3-vuotta ajoin noilla kansilla, ja sitten porukka painosti että vie ne virtauspenkkiin kun kukaan ei uskonut että ne virtaisivat alle 400hv.

Samanhan tekee OHC foordin kone. Mitä huonompi kansi virtauspenkissä, niin sitä enempi oikeastaan on tehoa. Esimerkkinä löytyy kansi joka virtaa 170hv penkissä, mutta n:2.15-2.2l kone puskee ulos 248 tai 258hv. En muista kumpi on oikea luku. Mutta vastaavasti kansi joka on tehty virtauspenkissä. Virtaa luokkaa +200-220hv kitattuna yms. Moottori antaa ulos vain 226hv, sama mitä palikoita sinne laittaa..

Aika hankalaa tommosta pulssimaisuutta on toteuttaa virtauspenkissä, tai saatikka tietokoneella ajaa, vaikka olisikin pätevät laitteet. Käytäntö vaan todistaa niin paljon asioita joita tietokone ei tiedä..

[teg]

Simulaatio on yhtä tarkka kuin sen malli ja annetut parametrit. Jos lähtöparametrit ovat sinne päin, tuloskin on sinne päin.

[Benkku]

Niinhän se on, mutta mallin tarkkuudesta on normi harrastajan pakko tinkiä - ei ole riittävän suorituskykyisiä vehkeitä millä laskea. Erään moottorin mallia tarkensin/hinkkasin, mutta lopetin - laskennan alkaessa vaatimaan melko puhdikkaalta työasemalta viikon verran.

[Benkku]

...Mitä huonompi kansi virtauspenkissä, niin sitä enempi oikeastaan on tehoa.

Riipuu virtauspenkistä, alipainetta lisää ja ilmalle vauhtia, niin alkaa eroa näkymään jo teoreettisestikin oikeaan suuntaan.

[buicker]

Jos joku tuntee tarvetta tulevan moottoritehon arviointiin simuloimalla niin siitä vaan, mutta eiköhän tuollaisen 1D ohjelman suola ole imu/pakosarjan, kanavien, nokkien yms. geometrian(1D+sivistyneet arvaukset 3D vaikutuksista) suunnittelu siten, että vääntökäyrä saadaan halutun malliseksi, haettiin sitten parasta huippukierrosten tehoa tai vaikka alavääntöä. Tähän tarkoitukseen korvaamaton työkalu. Kyseinen ohjelma antaa mahdollisuuden esim. seurata painevaihteluita, virtaussuuntia ja määriä halutussa paikassa imu/pakokanavissa suhteessa kampiakselin asteisiin ja tehdä siitä omat johtopäätökset nyt vaikka pakosarjan primäärien pituuden tai imunokan ajoituksen sopivuudesta tavoitteeseen. Melko työlästä/kallista/hidasta toteuttaa käytännössä... Ei autotehtaatkaan tuolla ohjelmalla ihan vaan lämpimikseen pelaile.

Simuloinnin onnistumista voi halutessaan arvostella vääntökäyrän muodon vertaamisella todelliseen. Saa sen käyrän tasonkin säädettyä sitten oikeaksi rukaamalla arvioituja lähtöarvoja haluamaansa suuntaan kun on todellinen mitattu. Sen jälkeen moottorin jatkokehityksessä voidaan sitä huipputehoakin arvioida suht tarkasti...

[kokkolanpoika]

Jos mulla OIS rahaa sikana. Haastasin erään "kansiviritysvelhon" Kuopion kupeesta, ja sitten tämmösen tietokoneinsinöörin koneenrakentamisessa viivalle. Eli lähtökohdaksi otetaan oma koneeni/alakerta. Siihen tehdään muutokset X että saadaan vähintään tehot X pihalle. Ja kun on penkityksen aika häviäjä X maksaa sitten koko lystin.. Tai edes oman työosuuden jättää velottamatta.

Samalla lailla se tietokone tekee asiat niin että mennään per.e edellä puuhun..

[1000BASE-T]

Jos mulla OIS rahaa sikana. Haastasin erään "kansiviritysvelhon" Kuopion kupeesta, ja sitten tämmösen tietokoneinsinöörin koneenrakentamisessa viivalle. Eli lähtökohdaksi otetaan oma koneeni/alakerta. Siihen tehdään muutokset X että saadaan vähintään tehot X pihalle. Ja kun on penkityksen aika häviäjä X maksaa sitten koko lystin.. Tai edes oman työosuuden jättää velottamatta.

Samalla lailla se tietokone tekee asiat niin että mennään per.e edellä puuhun..

Eipä taida kannattaa paljon noita taitavia, asiansa osaavia, kansimiehiä mennä haastelemaan. Lähipiirissä eräs tällainen alansa osaaja, joka opastaa di-suunnittelijoita omalla alallaan. En lähtisi tuohon, pysyisin harrastamisessa.