Solenoidin ohjaaminen PWM:llä

[piraxx]

Pystyykä tällä ohjaimella http://www.partco.fi/raksarjat/futureki ... OHJEET.PDF ohjaamaan tätä http://autotune.fi/tuote/19/boost-control-solenoidi solenoidia???

tuolla kytkennällä solenoidi vetää päälle ja lähtee pois päältä todella pienellä potikan liikkeellä..


Elektroniikkaa tuli luettua vuonna miekka ja kirves eli ei paljon ole jääny muistiin mutta saisko tuota taajuutta laskettua jos vaihtaa c1 ja c2:sen
0,05µF ja r1 200K ohmiin ja r2 10K ohmiin????


edit

c1 = 0.1µf
r1 = 330
r2 = 100

pitäisi taajuden tipahtaa 20Hz ja solenoidin toimia... eiku elektroniikka kaupoille

[piraxx]

Tuli vaihdettua nuo komponentit mutta ei tuo solenoidi meinaa ohjaantua ainakaan tuolla ohjaimella kunnolla....

[gt2000mk2]

no ei sitten satavarmala toimi!.. siis PWMällä rajoitetaan virtaa. tämä tarkottaa sitä esimerkiksi moottorille menevää virtaa rajoitetaan ts pyörintänopeus laskee. mutta solenoidilla kun ei ole enempää ku se 2 tilaa, auki ja kiinni. eli hyvällä tuurilla onnistut saamaan eestaas rumppaavan venttiilin aikaseks mutta tuskin virtausta rajoittavaa venttiiliä.. jos moisen haluat rakentaa niin esim bleedi venttiiliin sovitat rc auton servon kiinni ja ohjaat sitte sillä... mutta minkää sortin järjellistä käytännönsovellusta en millään keksi pwm ohjatulle solenoidille... tietty se sovellusajatus on mahdollinen että piiri ei kestä solenoidin ottamaa täyttä virtaa. tällöin rajoitetaan se minimiin että jaksaa just ja just aueta..

edit tietty useemmalla virtaus rajoitetulla solenoidilla saadaan eri tiloja aikaan.. esim yhessä millinen reikä, toisessa 2 ja kolmannessa vaikka se 3 milliä. tällöin saadaan eri yhistelmillä eri tiloja aikaan.. esim 1, 2 , 3 1+2. 1+3. 2+3, mutta aikaas hassaat jos koitat on off venttiiliä pysymään esim puoliks auki

[Benkku]

Kyllähän pwm:llä ohjattuna, tehollinen jännite säätyy. Tyypillisesti 50/50 aikasuhteella, jännite about 50 % syöttöjännitteestä. Ohjauskytkennästä sinänsä solenoidin ohjaaminen ei liene kiinni, vaan esim. ohjauksen aikavakiosta (kytkennän komponentti-arvot) ja venttiilin karan massoista (ohjaustaajuus jolla venttiili ylipäätään säätyy järkevästi).

Tuossa PDF:ssä kytkennän ohjaustaajuus lienee liian korkea, kokeilisin muuttaa luokkaa 40-60 Hz taajuudelle. Lisäksi kannattaa kuorman (ts. käämin) yli kytkeä avalanche diodi, purkamaan kelan energia maihin.

[gt2000mk2]

Kyllähän pwm:llä ohjattuna, tehollinen jännite säätyy. Tyypillisesti 50/50 aikasuhteella, jännite about 50 % syöttöjännitteestä. Ohjauskytkennästä sinänsä solenoidin ohjaaminen ei liene kiinni, vaan esim. ohjauksen aikavakiosta (kytkennän komponentti-arvot) ja venttiilin karan massoista (ohjaustaajuus jolla venttiili ylipäätään säätyy järkevästi).

Tuossa PDF:ssä kytkennän ohjaustaajuus lienee liian korkea, kokeilisin muuttaa luokkaa 40-60 Hz taajuudelle. Lisäksi kannattaa kuorman (ts. käämin) yli kytkeä avalanche diodi, purkamaan kelan energia maihin.

kuinkapa otat huomioon venttiilin yli vaikuttavan paine-eron joka myös vaikuttaa venttiilin aukeamiseen ja sulkeutumiseen ?? entäpä lämpötilan vaikutuksen kelan resistanssiin, jousen jäykkyyskään tuskin täysin sama 0 ja 40 asteen lämpötiloissa ?? karassa olevan lian ja kelaan vaikuttavan tärinän ? leikin lähes päivittäin vastaavan tyyppisten venttiilien (kylmälaitteistoon tarkoitettujen) kanssa (230 ac, 230dc, 24v ac, 12v dc) ja tullu todettua monia kertoja että karan liukupintojen tiiveys, karaan kertynyt lika ja öljy sekä karan tiivisteen kunto vaikuttaa rutosti siihen minkäverran läpi tavaraa kulkee ja kuinka nopeasti venttiili avautuu... voin tietty olla väärässäkin tuon venttiilin toiminnallisesta herkkyydestä.. mutta ulkosista tekiöistä en usko olevani kovinpaljoo väärässä


edit: ainiin ja tollasen venttiilin karan liikerata on useimmiten millin luokkaa, koska suurempi liike aiheuttaa suuremman iskuvoiman tiivistepintaan ja täten rasittaa enemmän tiivistepintoja

[Benkku]

Kylmälaitteistojen paisunta- yms. venttiilit, ovat fysikaalisten toiminta-olosuhteiden takia vaikeampia ohjattavia, kuin esim. hukkaportin ohjaus ajoneuvoissa. Käytännössä kaikkia solenoidiventtiileitä ohjataan kyllä pwm säädöllä. Säätöluuppi eli tyypillisesti pid- säädin/algoritmi parametreineen, joka venttiilin virroitusta ohjaa, sitten tapaus- ja sovelluskohtaisesti erikseen.

[teg]

Suljetussa säätöpiirissä ei noilla muuttuvilla tekijöillä ole merkitystä. Eikä ne paljoa todellisuudessa muutukkaan. Miljoonissa turboahdetuissa autoissa juurikin tuon tapaista venttiiliä ohjataan PWM:llä.