Bosch 0227100211 4-kanavainen ja CDI COPit

[mr clock]

Pitäisikö Boschin 4-kanavainen sytytysmoduli 0227100211 toimia Honda CBR COPien kanssa? Hondassa sytytys on toteutettu CDInä. Ohjaus on MS3x:n ulostuloista.

Eripuolilla internetiä on hajanaisia lausuntoja, että puolien/modulin syötölle kannattaisi laittaa vastus tai peräti konkka? Paljon eri vaihtoehtoja, mutta tarvitaanko oikeasti mitään väliin?

Jäin pohtimaan tätä, koska nykykonfiguraatio ei ole oikein koskaan toiminut niin kuin sen olisi pitänyt. Oikea ratkaisuhan olisi M&W:n 2/4-kanavainen CDI-vahvistin.

[j-m kujala]

ei noista tietoa, mutta kaikki CDI puolat ei toimi, tai ovat niin nopeita ja imevät äkkiä niin isot amppeerosit että kontrollinopeus, sekä virrankesto saattaa tulla vastaan.... tolla vastus ja millälie osilla sitä sitten yritetään hidastaa heikentää..

kaikki CDI puolat ei välttämättä myöskään ole huippu tehokkaita varaamaan energiaa, koska CDI:ssä se toimii periaatteessa vain muuntajana.

tars testata ko puolat et kuin käy, tai jonkun nohevan mittaamaan puolien ominaisuudet testipenkisä.

[ArttuH]

Onko tuossa CBR:ssä oikeasti CDI-sytkä? Siinä tapauksessa puolat tuskin toimii kovin hyvin tuon Boschin sytkämodulin kanssa. CDI-puolissa on yleensä niin vähän induktanssia, että tuon modulin sallimalla ensiövirralla kipinäenergia jää todella vaatimattomaksi.

Oikeasti noista puolista pitäisi selvittää olennaiset speksit kuten ensiön induktanssi ja maksimivirta (ja näistä sitten tarvittava dwell-aika), että niitä pystyisi kunnolla käyttämään. Siis muuten kuin hyvällä tuurilla.

COP-puolien kanssa kannattaa pistää muutaman mikrofaradin (1-50uF) muovi/keraaminen konkka puolien lähelle +12V syötön ja maan väliin. Tällä saa vähennettyä sytkän aiheuttamia häiriöitä merkittävästi.

[harrastaja]

Ihan aluksi... kuinkahan monta CBR:ää on erilaisine puolineen? Puolassa on varmaan myös joku numero, mikä sen yksilöi?
Täällä mitattu yhdestä "CBR" puolasta ensiö- ja toisiovirtaa.
Tässä samasta toisiosta saatava teho ja energia AEM-CDI boxin kanssa.
Ja vielä teho ja energia "induktiivisena" eli transistoripäätteellä.

Eripuolilla internettiä olevat lausunnot on suurelta osin virheellisiä .

[mr clock]

Heräsin vaan eilen output testiä tehdessäni siihen tosiasiaan, etten enää pystynyt itselleni perustelemaan miksi kyseiseen kokoonpanoon on päädytty. Tässä pari kuvaa COPeista. En osaa sanoa eroaako prätkän tavallinen CDI jotenkin CDI-vahvistimelle tehdystä sytytyksestä. Liikaa muuttujia ja mutua ilmassa kieltämättä.

Itse asiassa...nuo taitavat olla Busasta tai GSX-Rstä kun oikein muistelee Honda ja Evomiehet ajelee CBR:n copeilla ja M&W bokseilla. On varmaan niiden haaveunien kautta mennyt sekaisin.

https://lh3.googleusercontent.com/-aa0c ... G_0750.JPG
https://lh6.googleusercontent.com/-bQkS ... G_0748.JPG
https://lh5.googleusercontent.com/-fVFS ... G_0747.JPG

[ArttuH]

Yleisenä nyrkkisääntönä voi pitää, että vakiona CDI-sytkää löytyy ainoastaan pienemmistä magneettosytkällä varustetuista pyöristä. Poikkeuksiakin tähän varmaan löytyy, mutta itselle ei ole vielä tullut vastaan. Ja liki yhtä kattavana sääntönä voi pitää, että eri puolilla internettiä puhutaan kaikista moottoripyörien kärjettömistä sytkäsysteemeistä CDI:nä ihan riippumatta siitä onko ne oikeasti kapasitiivisia vai induktiivisia.

Harrastajalle kysymys noista mittaustuloksista: Olen tässä viime aikoina ihastellut tuota varsin kattavaa puolien testituloskokoelmaasi ja vertaillut sieltä eri puolia. Siinä sivussa on herännyt kysymys, että miten olet mitannut ja laskenut nuo toisioiden tehot ja energiat? Induktiivisten puolien energiat näyttää olevan hyvin linjassa puolien valmistajien ilmoittamien lukemien kanssa, mutta sitten CDI-puolella energiat on hämmentävän pieniä. Ja sitten kun katsoo noita mitattuja toisiovirtoja, niin en oikein saa niitä täsmäämään teho- ja energialukemiin.

[mr clock]

Mitään sellaista mahtipontista loimua ei tuolla yhdistelmällä saanut aikaiseksi, mitä taas LS2:n puolilla, jossa tulpat tuntuivat räiskivän melko riettaasti olivat ne maadoitettu tai ei.

Tuosta Hayabusasta ei ole tietoa miten siinä on sytkä toteutettu. CDI-termi taitaa tosiaan pahasti sekoittua nyt.

[harrastaja]

Käppyrät, joissa ensiö- ja toisiovirta on mitattu noin 1mm ilmavälillä (siis toisiovirta).
Tehohan on käytännössä sama, kuin toisiovirta. Se on mitattu 1000V "kuormaan", jolloin vaikkapa 100mA virralla tehoksi tulee 100W.
Energia sitten on teho x aika (J=Ws).
Energymittaus on suurinpiirtein "standardin" mukainen ja tosiaan esim Bosch P100T tulokset hyvin lähellä tehtaan ilmoittamia.
CDI:n ilmoitettu energia on se mitä sinne konkkaan on ladattu ja siitä tuntuu hukkuvan melkoisesti matkalle. En tosin ole yhdelläkään "kunnollisella" (M&W, Motec, EFITechnology...) päässyt mittaamaan. Enkä ole saanut aikaiseksi edes MSD 6:lla kokeiltua.

[PQatPIT]

En tosin ole yhdelläkään "kunnollisella" (M&W, Motec, EFITechnology...) päässyt mittaamaan.

juZzilla olisi irrallaan M&W:n Pro-16b, saanee lainaksi kunhan tekee asioita suht äkkiä

[ArttuH]

Mitään sellaista mahtipontista loimua ei tuolla yhdistelmällä saanut aikaiseksi, mitä taas LS2:n puolilla, jossa tulpat tuntuivat räiskivän melko riettaasti olivat ne maadoitettu tai ei.

Tuosta Hayabusasta ei ole tietoa miten siinä on sytkä toteutettu. CDI-termi taitaa tosiaan pahasti sekoittua nyt.

Tietääkseni Busan kaikissa versioissa on ihan induktiivinen sytkä.

LS2-puolat on tosiaan yksi ihan kohtuullisen tehokas vaihtoehto. Näitäkin vaan taitaa olla liikkeellä erilaisia versioita, jotka poikkeaa toisistaan aika reippaasti. Ainakin yksi testailemani tarvikeversio vaati huomattavasti pidemmän latausajan kuin harrastajan mittauksissa ollut. Näissä on muuten aika veikeästi toteutettu virranrajoitus. Kun ensiön virta ylittää virtarajan puolan pääteaste lyö virran poikki kokonaan. Eli jos dwell-ajan laittaa liian pitkäksi, niin tuloksena kipinän ajoitus on jotain ihan muuta kuin haluttaisiin. Kannattaa olla tarkkana.

[ArttuH]

Käppyrät, joissa ensiö- ja toisiovirta on mitattu noin 1mm ilmavälillä (siis toisiovirta).
Tehohan on käytännössä sama, kuin toisiovirta. Se on mitattu 1000V "kuormaan", jolloin vaikkapa 100mA virralla tehoksi tulee 100W.
Energia sitten on teho x aika (J=Ws).
Energymittaus on suurinpiirtein "standardin" mukainen ja tosiaan esim Bosch P100T tulokset hyvin lähellä tehtaan ilmoittamia.
CDI:n ilmoitettu energia on se mitä sinne konkkaan on ladattu ja siitä tuntuu hukkuvan melkoisesti matkalle. En tosin ole yhdelläkään "kunnollisella" (M&W, Motec, EFITechnology...) päässyt mittaamaan. Enkä ole saanut aikaiseksi edes MSD 6:lla kokeiltua.

No näin suurinpiirtein oletinkin. Tuo kuormajännite oli ainoa aukinainen yksityiskohta. Mistä tuo 1000V tulee? Kipinän jännite ilmavälin yli kun taitaa olla selvästi pienempi, luokkaa alle 100V.

CDI:n "hyötysuhteen" tutkiminen olisi yksi mielenkiintoinen aihe. Induktiivisissa puolissa tuo ilmoitettu kipinäenergia näyttäisi olevan karkeasti noin puolet ensiöön ladatusta energiasta. Ilmeisesti kuitenkin käytännössä CDI:n suurempi hetkellinen teho ja kipinäjännitteen nousunopeus on useimmiten hyödyllisempää kuin induktiivisen pitkälle paloajalle jaettu suurempi energiamäärä.

[mr clock]

Tietääkseni Busan kaikissa versioissa on ihan induktiivinen sytkä.

Tältä pohjaltahan voisi olettaa, että tuon kyseisen kombinaation pitäisi toimia. Hieman ehkä häiritsee, että miksi ulkomaan forumeilla tavataan suosia näitä Denson COPeja CDI-vahvistimien kanssa. Jos CBR:n copit ovat erinomaiset kapasitiiviseen sytytykseen, niin tarkoittaako se sitä, että ne eivät ole kovin hyvät induktiiviseen sytytykseen jota tässä nyt yritetään viritellä kasaan tuolla sytkämodulilla? Ensiön ja toision suhdehan erosi aika paljon induktiivisen ja kapasitiivisen välillä.

Ongelman ratkaisu on vain rahasta kiinni, mutta kyllä aihekin kiinnostaa

[ArttuH]

Kuinka ne sitten "ei toimii" nyt? Eikö tule kipinää ollenkaan vai vaan heikko kipinä?

Olettaisin niiden toimivan yhtä hyvin kuin ne on Busassakin toimineet kunhan saat dwell-ajan kohdalleen. Tosin jos tuossa Boschin modulissa on virranrajoitus, niin se saattaa estää täyden tehon irtisaamisen, riippuu taas puolien induktanssista ja maksimivirrasta.
Eli todennäköisesti ne puolat on ihan toimivat induktiivisenakin, mutta ei välttämättä mitenkään erityisen tehokkaat. Ilmeisesti ainakin gen. 2 Busassa on aika niukasti mitoitettu sytkä vakiona päätellen siitä, että noihin on jouduttu tekemään sytkäpäivityksiä jo kohtuullisen miedoissakin ahtoprojekteissa.

Kapasitiivisen sytkän kanssa on eduksi, jos puolassa on vähän induktanssia ja resistanssia ensiössä ja toisiossa. Induktiivisessa järjestelmässä tämä ei yleensä ole niin hyväksi, koska pienempi ensiön induktanssi tarkoittaa isompaa tarvittavaa virtaa samaan energiamäärään pääsemiseksi. Ja CDI:lle optimoiduissa puolissa induktanssi on monesti niin pieni, ettei mitkään tavalliset induktiivisen sytkän tehopäätteet kykene ajamaan riittävää virtaa kohtuulliseen energiamäärään pääsemiseksi. Muuntosuhteelle näillä eri systeemeillä ei mun nähdäkseni ole juurikaan erilaisia vaatimuksia. Monissa CDI-puolissa on kyllä keskimääräistä pienempi muuntosuhde, mutta oletan sen olevan ikään kuin sivutuote pienen toisioresistanssin tavoittelusta.

Se, että jossain foorumeilla suositaan jotain jossain käytössä ei välttämättä kerro yhtään mitään mistään. Korkeintaan sen, että kyseinen kapine toimii edes jotenkin kyseisessä käytössä.

[mr clock]

Kuinka ne sitten "ei toimii" nyt? Eikö tule kipinää ollenkaan vai vaan heikko kipinä?

Kipinää tuli jollain tavalla erikoisesti vain 1+4 ja 2+3 jäi täysin pimentoon. Lähdettiin sitä ongelmaa ratkomaan ja jossain vaiheessa kun oli johtosarjaa piippailtu ja kytkentöjä yksinkertaistettu jäin miettimään mikä lopulta oli syy hankkia COPit ja tuo sytkämoduli. Kun tähän ei löytynyt syytä ja kipinä näytti vähän vaivalloiselta (laaja otanta tosin puuttuu) päätin kerätä avoimia ajatuksia forumilta.

[harrastaja]

1000V:n kuorma mittaukseen tulee ISO- ja SAE-standardien mukaisista mittauksista, siis herrat on joskus päättäneet sen "sopivaksi".
Ne energiat ja tehot on mitattu noin.

Mutta ilmavälillä on mitattu ne toisiovirran käppyrät, mitkä on ensiön latausvirran kanssa samassa kuvassa.

Ja.... juurikin pääsääntöisesti esim. puolista foorumeilla olevat "tiedot" ei perustu mihinkään muuhun, kuin oletuksiin, kuvitelmiin tai vaikkapa Lohjan torilta kuultuihin juttuihin. Ja todella harvoin mihinkään mitattuun. (tilanne ei ihan niin kauhea ole, kuin suuttimien kanssa, niissä kun boxien ohjeetkin on monesti väärin )

Hiukan alkuperäistäkin asiaa...
Jos ne puolat ja Bossipääte on jo paikallaan ja kytkennät "piippailtu" kuntoon, niin kokeile nyt niillä kuitenkin. Ja jos ei sitten riitä, niin keksii jotain muuta.

[ArttuH]

Kipinää tuli jollain tavalla erikoisesti vain 1+4 ja 2+3 jäi täysin pimentoon. Lähdettiin sitä ongelmaa ratkomaan ja jossain vaiheessa kun oli johtosarjaa piippailtu ja kytkentöjä yksinkertaistettu jäin miettimään mikä lopulta oli syy hankkia COPit ja tuo sytkämoduli. Kun tähän ei löytynyt syytä ja kipinä näytti vähän vaivalloiselta (laaja otanta tosin puuttuu) päätin kerätä avoimia ajatuksia forumilta.

Toimiiko testimoodilla kaikki kanavat vai tekeekö silläkin samaa? Jos ongelmaa on myös testimoodilla, niin sitten vika lienee johdotuksissa, levyllä tai jossain muualla komponenttipuolella. Jos taas testimoodilla toimii ok, mutta ei konetta pyörittämällä, niin sitten ongelma lienee triggeripuolella tai asetuksissa.

[ArttuH]

1000V:n kuorma mittaukseen tulee ISO- ja SAE-standardien mukaisista mittauksista, siis herrat on joskus päättäneet sen "sopivaksi".
Ne energiat ja tehot on mitattu noin.

Mutta ilmavälillä on mitattu ne toisiovirran käppyrät, mitkä on ensiön latausvirran kanssa samassa kuvassa.

Ja.... juurikin pääsääntöisesti esim. puolista foorumeilla olevat "tiedot" ei perustu mihinkään muuhun, kuin oletuksiin, kuvitelmiin tai vaikkapa Lohjan torilta kuultuihin juttuihin. Ja todella harvoin mihinkään mitattuun. (tilanne ei ihan niin kauhea ole, kuin suuttimien kanssa, niissä kun boxien ohjeetkin on monesti väärin )

Ok, eli energiat ja tehot on mitattu 1000V keinokuormalla (joku zener-viritys?) ja virrat sitten oikealla kipinävälillä?

Mun mielestä tilanne harrastelijoiden parissa on sytkäpuolen osien suhteen pahempi kuin suuttimien kanssa. Suuttimia ostettaessa sentään yleensä tiedetään ainakin niiden tuotto, monesti jopa jonkinlaisia offset-arvojakin. Sytkäosien kanssa sen sijaan monesti kerrotaan vaan joku myyntimiehen hihasta ravistettu huippujännitelukema ja muuten keskitytään mainostamaan esim. puolan racing-henkistä väritystä tai jotain muuta yhtä olennaista.

[mr clock]

Pieni päivitys tähän: Olen nyt muutaman kuukauden ajellut tuolla M&W Pro 12 + 4kpl CBR:n COPpeja. Poikkeuksellisesti koko kesän on saanut ajaa samoilla tulpilla ja kertaakaan ei ole ollut mitään kastumisongelmia. Tämä voi johtua muistakin asioista, mutta jokin merkitys tuolla muutoksella varmasti on.

Yksi käyttökelpoinen ominaisuus on myös löytynyt: Minkä tahansa huonon startin tai erikoistilanteen jälkeen jos pyörä ei meinaa lähteä, niin aina joka kerta laite käynnistyy kun avaa kaasun 100%. Tätä ominaisuutta ei aikaisempien vehkeiden kanssa ollut.

[Benkku]

Kyllä useimmissa OEM 'vakio-ohjaimissakin' - ainakin Bosch, Marelli, Siemens, Sagem - circa 90-luvun puolivälistä alkaen on ns. flood clear moodi eli kaasu pohjaan ja starttaus, niin 'kuivaa tulppia'. Ominaisuus on ollut myös jo varhaisessa MS1:n extra koodissa.

[mr clock]

Kyllä useimmissa OEM 'vakio-ohjaimissakin' - ainakin Bosch, Marelli, Siemens, Sagem - circa 90-luvun puolivälistä alkaen on ns. flood clear moodi eli kaasu pohjaan ja starttaus, niin 'kuivaa tulppia'. Ominaisuus on ollut myös jo varhaisessa MS1:n extra koodissa.

Ohjainhan on edelleen sama MS3 ja Flood Clear TPS (%) on myös samassa 70% arvossaan. Jotenkin jäi sellainen kuva, että tuo olisi helpottunut sittemmin ja ylipäätänsä kaikki erikoistilanteet ja pitkät starttaukset jääneet pois.

[Benkku]

Onhan MS3 kehittyneempi kuin MS1, mutta eipä tuossa flood clear moodissa ole noiden kesken eroa - painat kaasua ennen starttusta yli asetuspisteen, jolloin suihkutusta ei aloiteta tai startatessa painat yli jolloin suihkutus lopetetaan.

[mr clock]

Onhan MS3 kehittyneempi kuin MS1, mutta eipä tuossa flood clear moodissa ole noiden kesken eroa - painat kaasua ennen starttusta yli asetuspisteen, jolloin suihkutusta ei aloiteta tai startatessa painat yli jolloin suihkutus lopetetaan.

Tämän asetuksen erilaisuus tai samanlaisuus ei ollut mitenkään olennaista postaamani päivityksen kannalta. Kiitos kuitenkin näistä antamistasi tiedoista.