megalogviewer

Benkku · Post by **Benkku** » Tue Nov 24, 2009 1:58

ArttuH wrote:...ei kauhean realistinen vaihtoehto jos vaan tarvitsee säätötyökalua, vai?

Sitten ihan yleisestä mielenkiinnosta, ihan ilman sarvia ja hampaita Mitä etuja tällä systeemillä on laajakaista-anturiin verrattuna? Ilmeisesti nopeus, mutta onko jotain muutakin? Entä mitenkä hoidit anturin kalibroinnin, mikään valmistaja ei taida tarjota riittävän tarkkaa dataa edes uusille antureille?

Meilläpäin lambda-anturia (pätee molempiin tyyppeihin) ei käytetä pelkkänä säätötyökaluna, vaan annetaan ohjaimen hoitaa seoksen säätö tietyissä rajoissa. Lambdasäätöiseen seoksen ohjaukseen tarvittava muutos (joka huomioi anturin lämpötilan) on melko yksinkertainen.

Etuna on mm. se, että joudut mittaamaan myös pakokaasun lämpötilaa, joka viimekädessä kertoo moottoreista jotakin tietävälle myös jotakin. Myöskään ei tarvita laajakaista ohjainta/anturia -> näiden toiminnan verifiointi/diagnosointi on vaikeampaa kuin perinteisen zirkonia sensorin. Kapeakaistaisen anturin lämpötilariippuvuuteen on olemassa tietty materiaalitekninen kaava (pitää paikkansa kaikilla antureilla, koska anturien sensoritipit ovat pinta-alaltaan laserviritettyjä).Näissä kun ei ole erillistä kalibrointivastusta -> anturit viritetty näyttämään samaa jännite-arvoa, toisin kuin laajakaista-anturit. Tosin laajakaista-anturista on olemassa termoparin sisältävä tyyppi, mutta eipä sitä kukaan (näiden harrastajatasoisten laajakaista 'ohjainten' valmistaja) näytä käyttävän. Ei varmaan 'ammattimiesten' mielestä tarvitsekaan - kun se 'laajakaista on niin hyvä'.

Höylä · Post by **Höylä** » Tue Nov 24, 2009 7:59

sä oot ihan sekaisin...

ArttuH · Post by **ArttuH** » Tue Nov 24, 2009 8:01

Benkku wrote: Tosin laajakaista-anturista on olemassa termoparin sisältävä tyyppi, mutta eipä sitä kukaan (näiden harrastajatasoisten laajakaista 'ohjainten' valmistaja) näytä käyttävän. Ei varmaan 'ammattimiesten' mielestä tarvitsekaan - kun se 'laajakaista on niin hyvä'.

Mitkä ovat mielestäsi pahimmat puutteet näissä harrastajatason 'laajakaistaohjaimissa'? Ja mitä ne tarkoittavat ihan käytännön tasolla? Esim. kuinka paljon arvelisit seossuhteen mittauksen olevan pahimmillaan pielessä normaaleissa toimintatiloissa ja paljonko reagoinnissa on viivettä? Näitä kun on aika hankala itse verifioida näin harrastajapohjalta.

teg · Post by **teg** » Tue Nov 24, 2009 9:17

Kerronpa lyhyesti hiukan seosmittareiden toiminnasta, kun se tuntuu sopivan tähän viestiketjuun kuin nakutettu:

Lämpötilan vaikutus kapeakaistaiseen on juuri se vaarallisin tekijä. Se nimittäin pääsääntöisesti vaikuttaa rikkaammilla kuin stoikiometrisillä seossuhteilla. Ja vieläpä niin, että näyttää rikkaampaa seosta kuin todellinen on.
Eli mitä mitä kuumempaa, sen rikkaampaa anturi näyttää.
Paremmat kapeakaistaiset mittarit (jotka yleensä käyttävät Boschin LSM-11 anturia) osaavat tosiaan mitata anturin impedanssin (huom! oikeinkirjoitus

).

Ottamatta kantaa mikä on parempi ja mikä ei, mielestäni laajakaistaisella on yksi erittäin tärkeä ominaisuus. Toistettavuus.

Laajakaista-anturihan toimii hyvin pitkälle kuten kapeakaistainen. Laajakaistaisessa anturissa on itse asiassa kapeakaistainen anturi sisällä (planaarinen zirconia). Anturin toinen puoli on vapaassa ilmassa ja toinen pakokaasussa. Lisäksi anturissa on "pumppu", joka pumppaa pakokaasuistakaasuista happiamolekyylejä sisäänsä. Muuttamalla tämän pumpun virtaa muutetaan pumpun "pumppausnopeutta". Järjestelmä pyrkii pitämään seoksen anturin sisällä jatkuvasti stoikikometrisenä.Pumpun virrasta järjestelmä siis pystyy mittaamaan mikä seos on. Mitä enemmän pumppu joutuu pumppaamaan pitääkseen seoksen anturin sisällä stoikimetrisenä, sen vähemmän happea pakokaasussa on eli sen rikkaampaa seos on.

Laajakaistainen ohjain kykenee myös säätelemään anturin lämpötilaa lämmitysvastuksella siten että se on mahdollisimman lähellä oikeaa toimintalämpötilaa. Tämä on tosin hiukan karkeaa ja joskus jopa mahdotonta. Jäähdytystähän näissä antureissa ei ole. Siksi lämpötilakompensointeja tehdään, riippuen ohjaimesta, mittaamalla anturin eri osien impedansseja. Toiset ohjaimet kallistuvat helpompaan (=epätarkempaan) tapaan ja toiset valmistajat ovat toteuttaneet ohjaimeensa vähän monimutkaisemman ja tarkemman järjestelmän.
Ja kuten sanottua, toiset ohjaimet osaavat lukea anturin liittimessä olevan kalibrointivastuksen ja toiset, epätarkemmat vai sanoisinko epäluotettavammat, vaativat kalibroinnin vapaassa ilmassa.

Näistä sysitä johtuen, kalibrointi ja lämpötilakompensointijärjestelmä, antureissa on eroja. On nopeus ja tarkkuuseroja. Testituloksiahan joku amerikkalainen lehti esittelikin tässä jokunen aika sitten.

Mielestäni tärkeämpää on järjestelmän mittaustuloksen toistettavuus, kuin absoluuttinen tarkkuus. Esimerkiksi ahdetussa moottorissa seokset voi säätää alueelle 12.5-13AFR, jos oletetaan anturin tarkkuuden olevan +/-0.5AFR. Parhaan tehon voi sitten mitata dynamometrissä, venttiilien rasituksen pakolämmöistä ja ajoituksen nakutuksesta. Tärkeintä on, että anturi antaa jokaisessa säätötapahtumassa edelliseen säätökertaan verrannollisen tuloksen. Tämä on siis minun mielipide.

Ps. Muistakaa olla peittämättä sen lambda-anturin (laaja- tai kapeakaistainen) kuorta ja johtoa. Anturi nimittäin vaatii sen raikkaan ilman sinne toiselle puolelle. Järjestäkää anturille myös riittävä jäähdytys, älkääkä peittäkö sitä millään lämpösuojaeristeellä.

Höylä · Post by **Höylä** » Tue Nov 24, 2009 11:27

jep, en minäkään vaadi mitään absoluuttista tarkkuutta siltä omalta laajakaista anturilta, vaan mulle riittää hyvin se, että kun sen nakkaan kiinni autoon, kuin autoon ja olen sen yksinkertaisen kalibroinnin tehnyt, niin saan siitä pihalle heti sellaisia tuloksia, joita pystyn tulkitsemaan nopeasti ja suht.koht luotettavasti, eli tuollainen +- 0.5 AFR tarkuus riittäis ihan mainiosta, kunhan se vain on tosiaan aina sitä samaa ja pystyn tekemään arvioni koneen seoksista nopealla vilkaisulla mittariin, päättelemättä mitähän se nyt voisi olla, jos tuo mittari suostuis edes jotain näyttämään, jos/kun käyttäisin kapeakaistaa... tai laskemaan jotain millivolttien eroja ja vertaamalla niitä johonkin taulukkoon ja niistä taas päättelemään seoksen rikkautta/laihuutta...

kapeakaista käyttäytyi tuossa cossu projektissa (ainakin silloin, kun se edes jotain suostui näyttämään) niin, että näytti 14.7 AFR pitkän aikaa ja saattoi pompata sitten hetkeksi johonkin 11.x tai 18.x AFR lukemaan, tuon tarkempaa tietoa sillä en saanut pihalle, en ollut todellakaan tyytyväinen sen antamaan infoon koneen seoksista...

oikean pakokaasu testerin mukaan tuo innovatenkin tuote kyllä on tarkemassa haarukassa, kuin +- 0.5 AFR... ehkä jopa jossain +- 0.05 AFR omien havaintojen perusteella... ainakin nyt, kun se on vielä melko vähän käytetty... toki nuo pakokaasu testerit nyt laskee sen lambda arvon hieman eritavalla, kuin lambda anturi...

tuolla viestiketjun alussa kun sanoin, ettei megalogvieweri taida paljoa tajuta kapeakaistaisen antamasta datasta, niin tarkoitin sitä, että kapeakaistan antaman tiedon ja AFR target karttojen avulla on aika onnetonta lähteä säätämään... kyllä sen megalogviewerin tietysti saa näyttämää sen kapeakaistaisenkin antaman volttimäärän siinä käyrällä, mutta tuohon "VE karttojen automaatti säätöön" siitä kapeakaistasta ei oikein ole apua, ainakaan kun poistutaan siitä 14.7 AFR seoksesta suuntaan tai toiseen...

Benkku · Post by **Benkku** » Tue Nov 24, 2009 15:02

Höylä wrote:"VE karttojen automaatti säätöön" siitä kapeakaistasta ei oikein ole apua, ainakaan kun poistutaan siitä 14.7 AFR seoksesta suuntaan tai toiseen...

Vapaastihengittävissä normi zirkonia-anturia voi aivan hyvin käyttää, näitä kun ei materiaaliteknisten syiden takia tarvitse ajaa liian rikkaalla - vaan mahdollisimman kuumana (kun sylinterin kaasunpaine siis vääntömomentti halutaan maksimoida).

ps. Innovate ei taida 'ihan' yltää +/-0.05 AFR tarkkuuteen.

Benkku · Post by **Benkku** » Tue Nov 24, 2009 15:08

ArttuH wrote:Mitkä ovat mielestäsi pahimmat puutteet näissä harrastajatason 'laajakaistaohjaimissa'? Ja mitä ne tarkoittavat ihan käytännön tasolla? Esim. kuinka paljon arvelisit seossuhteen mittauksen olevan pahimmillaan pielessä normaaleissa toimintatiloissa ja paljonko reagoinnissa on viivettä? Näitä kun on aika hankala itse verifioida näin harrastajapohjalta.

Pahin on puutteellinen tarkkuus joissakin tuotteissa, jopa +/- 1.0 AFR. Viivettäkin joissakin tuotteissa on ihan liikaa, mutta eihän siitäkään 'ammattimiesten' tarvitse välittää kun laajakaista on niin hyvä.

Kysyt millä verifioida -> ajamalla esim. dynoon, jossa kunnollinen nelikaasu-analysaattori, joka laskee tai joiden arvoista voi laskea todellisen seossuhteen.

Benkku · Post by **Benkku** » Tue Nov 24, 2009 15:11

Höylä wrote:kapeakaista käyttäytyi tuossa cossu projektissa (ainakin silloin, kun se edes jotain suostui näyttämään) niin, että näytti 14.7 AFR pitkän aikaa ja saattoi pompata sitten hetkeksi johonkin 11.x tai 18.x AFR lukemaan, tuon tarkempaa tietoa sillä en saanut pihalle, en ollut todellakaan tyytyväinen sen antamaan infoon koneen seoksista...

Eiköhän se tullut jo selväksi, ettette osanneet instrumentoida antureita oikein, ja muutenkin vain hölmöilitte - että ei 'Cossu' aiheesta sen enempää.

Benkku · Post by **Benkku** » Tue Nov 24, 2009 15:17

teg wrote:anturissa on "pumppu", joka pumppaa pakokaasuista happiamolekyylejä sisäänsä. Muuttamalla tämän pumpun virtaa muutetaan pumpun "pumppausnopeutta". Järjestelmä pyrkii pitämään seoksen anturin sisällä jatkuvasti stoikikometrisenä.Pumpun virrasta järjestelmä siis pystyy mittaamaan mikä seos on. Mitä enemmän pumppu joutuu pumppaamaan pitääkseen seoksen anturin sisällä stoikimetrisenä, sen vähemmän happea pakokaasussa on eli sen rikkaampaa seos on.

Näinpä, mutta siinä piileekin systeemin epävarmuustekijä, pumppuvirran ohjauksen on oltava tarkka - luokkaa muutama millivoltti alueella 10-20AFR - eikä ole edes lineaarinen.

teg · Post by **teg** » Tue Nov 24, 2009 16:15

Benkku wrote: Näinpä, mutta siinä piileekin systeemin epävarmuustekijä, pumppuvirran ohjauksen on oltava tarkka - luokkaa muutama millivoltti alueella 10-20AFR - eikä ole edes lineaarinen.

Kyse on kumminkin virrasta, eli mitataan ampeereja. Niiden mittamiinen ei ole mikään ylivoimainen tehtävä edes milli- tai mikroampeeritasolla, koska virtaviesti on huomattavasti immuunimpi häiriöille kuin esimerkiksi jänniteviesti.
Lämpötilakompensointi taas tehdään paremmissa järjestelmissä ns. Vs-kennon(eli sen "kapeakaistaisen kennon") impedanssimittauksella, joka on melko tarkka. Toiset valmistajat menevät siitä mistä aita on matalin (mm. Innovate) ja tekevät kompensoinnin pumpun impedanssista, jossa heittoja saattaa hyvinkin esiintyä. Hyvin usein helpomman tien valinneet valmistajat myös jättävät kalibrointivastuksen huomiotta (mm. Innovate).

Joka tapauksessa suosittelisin harrastepelin, ja miksei ammattipelinkin, säätöön laajakaistaista anturia. Dynamometri sitten kertoo ne viimeiset napsut millä saadaan viimeiset tehot ulos. Absoluuttista seosta (happipitoisuus) tai muusta pakokaasujen absoluuttisista pitoisuuksista tuskin kukaan on juurikaan kiinnostunut näissä piireissä?

Höylä · Post by **Höylä** » Tue Nov 24, 2009 20:40

Benkku wrote:
Eiköhän se tullut jo selväksi, ettette osanneet instrumentoida antureita oikein, ja muutenkin vain hölmöilitte - että ei 'Cossu' aiheesta sen enempää.

mä oikeasti lähden pian saatana pätkimään tuollaista linux kommaria (muistin juuri, mikä olit) pesäpallomailla päähän, kun ei osata mihinkään vastata, kuin viisastelemalla tai ei vastata ollenkaan

helvetti, mulla on ollut hortonin päänsärkyä taas siitä lähtien, kun aloit täällä viisastelemaan

ja mitä vitun instrumentointia on kapeakaistaisen lambdan asentamisessa

4 johtoa, jotka kyllä on ihan selvänä mikä johto menee mihinkin...

505 · Post by **505** » Tue Nov 24, 2009 21:03

Kait tossa nyt on ollut puhe siitä että anturi on sovitettu mitattavaan ympäristöön. Eli megaan tehty muutoksia ja muita jippoja kun tiedetään lämpötilat ja halutut muut muuttujat, eikä vaan tökätty piuhaa paikalleen ja toivottu parasta.

Laajakaistat kaiketi kehitetty enemmän "piuha kiinni ja pelaa melkolailla sinnepäin" periaatteella.

Höylä · Post by **Höylä** » Tue Nov 24, 2009 21:04

teg wrote:Absoluuttista seosta (happipitoisuus) tai muusta pakokaasujen absoluuttisista pitoisuuksista tuskin kukaan on juurikaan kiinnostunut näissä piireissä?

kyllä minä tiedän kuka on kiinnostunut... ^^

Vauhtivaunu · Post by **Vauhtivaunu** » Wed Nov 25, 2009 0:19

Mahtaa 99% tämänkin foorumin lukijoista saada sen moottorinsa paremmin säädettyä laajakaistalambdan antamalla informaatiolla, kuin kapeakaistalla. Pelkästään perseelleen tehdyt liitokset voi hukata siitä kapeakaista-anturin 0-1v signaalista niin paljon ettei lambdatiedolla tee mitään.

Benkku · Post by **Benkku** » Wed Nov 25, 2009 4:00

teg wrote:Kyse on kumminkin virrasta, eli mitataan ampeereja. Niiden mittamiinen ei ole mikään ylivoimainen tehtävä edes milli- tai mikroampeeritasolla, koska virtaviesti on huomattavasti immuunimpi häiriöille kuin esimerkiksi jänniteviesti.

Hyvä kun korjasit, milliampeereita pumppuvirran ohjauksessa tarkoitin.

Alue on kuitenkin melko pieni luokkaa -0.76 mA - 0.0 mA (Lambda alueella 0.85-1.00). Eräälläkin kontrollerilla kahden vierekkäisen kalibrointi-arvon ero vapaassa ilmassa on jo luokkaa 0.15 mA. Seosalueella virhe jompaan kumpaan suuntaan siis luokkaa 0.03 lambda (l. luokkaa 0.45 AFR). Pumppuvirran arvot taitavat muuttua kyllä hieman kaasun koostumuksenkin mukaan. Vaikein aihe kuitenkin taitaa olla 'lämpötilan ohjaus' ts. sen pitäminen mahdollisimman vakiona, transienttisissa tilanteissa taatusti muuttuu. Kysymys kuuluu ehtiikö anturia ohjaava instumentti reagoimaan muuttuvaan tilanteeseen riittävän nopeasti.

Noh, samasta ongelmasta kärsii myös kapeakaistainen anturi, mutta siinä asia voidaan hoitaa anturin imbedanssin mittauksella ja suht. yksinkertaisella matematiikalla.

Markkinoilla on jopa laajakaistakontrollereita, jotka hetkeksi saattavat 'pudota pelistä' - sensor erroria yms. pukkaa.

Antureiden toimintaperiaatteet.
http://www.wbo2.com/lsu/lsuworks.htm

datsun · Post by **datsun** » Wed Nov 25, 2009 7:51

Minkä takia laajakaistoja on edes myynnissä jos kapeakaista on ylivoimaisesti paras????Itseäni ei kiinnosta pätkän vertaa rueta leikkimään millään kapeakaistaisella lambdalla ja sulattaa konetta kun on luotettavempi ja tyyliin plug´n play laajakaista lambda.

ArttuH · Post by **ArttuH** » Wed Nov 25, 2009 8:29

Benkku wrote: Vapaastihengittävissä normi zirkonia-anturia voi aivan hyvin käyttää, näitä kun ei materiaaliteknisten syiden takia tarvitse ajaa liian rikkaalla - vaan mahdollisimman kuumana (kun sylinterin kaasunpaine siis vääntömomentti halutaan maksimoida).

Tarkoitatko ihan pelkiltään vai lämpötilakorjattuna? Itse olisin edelleen sitä mieltä, että ilman lämpötilakorjausta kapeakaista-anturilla ei pääse kovin kauaksi stoikiometrisestä seoksesta.

ArttuH · Post by **ArttuH** » Wed Nov 25, 2009 8:50

Benkku wrote: Pahin on puutteellinen tarkkuus joissakin tuotteissa, jopa +/- 1.0 AFR. Viivettäkin joissakin tuotteissa on ihan liikaa, mutta eihän siitäkään 'ammattimiesten' tarvitse välittää kun laajakaista on niin hyvä.

Kysyt millä verifioida -> ajamalla esim. dynoon, jossa kunnollinen nelikaasu-analysaattori, joka laskee tai joiden arvoista voi laskea todellisen seossuhteen.

Totta, ilmeisesti markkinoilla on myös tuotteita, joissa tarkkuus ja reagointinopeus ovat luvattoman heikkoja. Valitettavasti näistä näyttää olevan varsin vähän julkaistuja testejä. Ainoa jonka olen löytänyt, on tuo täällä aiemminkin esillä ollut testi: http://www.diyautotune.com/downloads/Wi ... ootout.pdf

Jos tuohon testiin on luottaminen, niin harrastajatason laitteista kuitenkin löytyy ihan hyviäkin. Tosin tuo testi on aika pintapuolinen, olisi mielenkiintoista tietää esim. miten anturin lämpötila ja ikääntyminen vaikuttavat suorituskykyyn.

Tuo dynossa kunnolliseen analysaattoriin vertaaminen tietty kertoo jo paljon. Valitettavasti se kuitenkin kertoo vain sen, että miten se jo hankittu kapine käyttäytyi sillä kertaa. Normiharrastajalle dynoaika on useimmiten sen verran arvokasta, että sitä ei ihan ensimmäisenä tule käytettyä jonkun instrumentin toiminnan kattavaan testaamiseen. Saati sitten että olisi varaa haalia kaikki markkinoilla olevat seosmittarit, testata niitä dynossa ja sitten jättää paras käyttöön.

Mielestäni en muuten ole missään välissä väittänyt, että laajakaista olisi jotenkin ideaalisen hieno kapine, jonka kanssa ei enää tarvitse huolehtia mistään mitään. Eikä erityisen kovasti kukaan muukaan tässä keskustelussa. Ei kai sulla vaan ole jäänyt jotain hampaan koloon jotain "ammattimiestä" kohtaan?

ArttuH · Post by **ArttuH** » Wed Nov 25, 2009 8:58

teg wrote: Lämpötilakompensointi taas tehdään paremmissa järjestelmissä ns. Vs-kennon(eli sen "kapeakaistaisen kennon") impedanssimittauksella, joka on melko tarkka. Toiset valmistajat menevät siitä mistä aita on matalin (mm. Innovate) ja tekevät kompensoinnin pumpun impedanssista, jossa heittoja saattaa hyvinkin esiintyä. Hyvin usein helpomman tien valinneet valmistajat myös jättävät kalibrointivastuksen huomiotta (mm. Innovate).

Sattuisiko sulta löytymään linkkejä tai muita referenssejä tuohon Innovaten toteutukseen, tai muiden valmistajien? TechEdgeltä löytyykin kohtuullisen kattava selvitys heidän toteutuksestaan. Näitä olisi ihan mielenkiintoista tutkailla joskus ehtiessään. Innovate kiinnostaa henkilökohtaisesti, koska mulla on sellainen pääasiallisena säätötyökaluna

teg · Post by **teg** » Wed Nov 25, 2009 11:24

ArttuH wrote: Sattuisiko sulta löytymään linkkejä tai muita referenssejä tuohon Innovaten toteutukseen, tai muiden valmistajien?

Valitettavasti ei nyt löydy bookmarkeista mitään. Luin jostain lehtiartikkelista selvityksen miksi Innovate pitää kalibroida vapaassa ilmassa ja miten kontrolleri toimii periaatetasolla.

teg · Post by **teg** » Wed Nov 25, 2009 11:26

Benkku wrote: Noh, samasta ongelmasta kärsii myös kapeakaistainen anturi, mutta siinä asia voidaan hoitaa anturin imbedanssin mittauksella ja suht. yksinkertaisella matematiikalla.

Samaa menetelmää voidaan käyttää myös laajakaistaisessa, kuten sanoin. Lisäksi laajakaistainen toimii siinä mielessä tarkemmin, että kapeakaistanen sen sisällä pyritään pitämään sen tarkimmalla toiminta-alueella eli stoikiometrisellä seossuhteella.

Benkku · Post by **Benkku** » Wed Nov 25, 2009 13:19

ArttuH wrote: Tarkoitatko ihan pelkiltään vai lämpötilakorjattuna? Itse olisin edelleen sitä mieltä, että ilman lämpötilakorjausta kapeakaista-anturilla ei pääse kovin kauaksi stoikiometrisestä seoksesta.

Lämpötilakorjattuna tietenkin.

Benkku · Post by **Benkku** » Wed Nov 25, 2009 13:40

teg wrote:Samaa menetelmää voidaan käyttää myös laajakaistaisessa, kuten sanoin. Lisäksi laajakaistainen toimii siinä mielessä tarkemmin, että kapeakaistanen sen sisällä pyritään pitämään sen tarkimmalla toiminta-alueella eli stoikiometrisellä seossuhteella.

Juu, tarkkuus tai sen puute ei varsinaisesti ole kiinni anturista, uudelle anturille luvataan +/- 0.05 AFR ja 2000 tunnin jälkeenkin 0.15 AFR. 'Ongelma' on ohjain toteutuksissa, vaihtelevan tasoisia. Lisäksi on tullut havaittua, että monta asiaa omaa autoaan rakentavat näidenkin kanssa onnistuvat tössimään.

Toki jos kalibrointi on kalibroitavissa tuotteissa tehty oikein ja kontrolleri kykenee hoitamaan hommansa mahdollisimman hyvin virhemahdollisuus pienenee merkittävästi.

Paineriippuvuus olisi hyvä jotenkin saada laajakaista-anturia käytettäessä myös korjattua, ohessa arvoja eräästä paperista.

Jos systeemi kalibroitu 1000 mBar paineessa, saadaan...

Paine virhe
mBar % ('noin arvoja')

800 -10
1200 5
1400 10
1600 12
1800 14
2000 17

Benkku · Post by **Benkku** » Wed Nov 25, 2009 13:54

teg wrote:Luin jostain lehtiartikkelista selvityksen miksi Innovate pitää kalibroida vapaassa ilmassa ja miten kontrolleri toimii periaatetasolla.

Kalibroinnista vapaassa ilmassa on väännetty tälläkin foorumilla.

Olisi kiva tietää moniko ohjain (jos yhtään) on toteutettu valmiilla piirillä(esim. Boschin CJ110/120/125).

ArttuH · Post by **ArttuH** » Wed Nov 25, 2009 14:08

Benkku wrote:
ArttuH wrote: Tarkoitatko ihan pelkiltään vai lämpötilakorjattuna? Itse olisin edelleen sitä mieltä, että ilman lämpötilakorjausta kapeakaista-anturilla ei pääse kovin kauaksi stoikiometrisestä seoksesta.
Lämpötilakorjattuna tietenkin.

Niin no, tässä on vaan probleemi, että valmis laajakaistapaketti on helpompi ja halvempi ratkaisu kuin lämpötilakorjattu kapeakaista. Ja väittäisin sen olevan useimmissa tapauksissa parempikin, mutta ei nyt takerruta siihen.

Ja jos argumentti laajakaistaa vastaan on se, että laiskat valmistajat eivät osaa/halua tehdä niistä kunnollisia eikä tunarit harrastelijat käyttää oikein, niin miten tilanne olisi parempi tuollaisen korjatun kapeakaistan kanssa?

Benkku · Post by **Benkku** » Wed Nov 25, 2009 14:56

Tilanne tyypillisesti taitaa olla huono. Argumentti laajakaistaa vastaan? Ilmeisesti olet käsittänyt väärin, ei minulla ole mitään laajakaista instumentointia vastaan päinvastoin. Toin vain esille ettei siihenkään voi sokeasti luottaa.
Aiheeseen perehtyneet osaavat harrastajat, kenties kykenevät kapeakaistaisella(kin) anturilla vapaastihengittävissä suht.hyvään tarkkuuteen.

ArttuH · Post by **ArttuH** » Wed Nov 25, 2009 19:16

Mikä tilanne? Jos tarkoitat tarjolla olevia seoksen mittausvälineitä, niin olisin eri mieltä. Nykyään on sentään saatavilla harrastelijan budjettiin soveltuvia kapineita, joilla pääsee mittaamaan seosta reaaliaikaisesti kohtuullisen hyvällä tarkkuudella. Ei tarvitse arvuutella tulpan väristä tai pakokaasujen hajusta. Siinä suhteessa tilanne on suorastaan loistava verrattuna parinkymmenen vuoden takaiseen.

Jos taas tarkoitat harrastajakunnan osaamistasoa, niin tekijöitä tosiaan löytyy aika kirjavalla tietämyksellä. Näin on aina ollut ja tulee olemaan. Mutta en pitäisi sitä nyt mitenkään erityisen surkuteltavana tilanteena, se nyt vaan kuuluu harrastetoiminnan perusluonteeseen. Ja pitkälti koko homman viehätys onkin uuden oppimisessa ja oman osaamisen haastamisessa. Luultavasti useimmilla meistä riittää opittavaa ainakin jollain harrasteen osa-alueella

Eiköhän me olla aika lailla samoilla linjoilla näiden lambda-härveleiden suhteen. Kaikessa mittaustoiminnassa olisi aina hyvä tietää käytettyjen instrumenttien rajoitteet ja suhteuttaa saadut tulokset niiden mukaan.