Läppärungot katuautoon, miten tyhjäkäynti toimimaan?
Moderator: Masi_K
Läppärungot katuautoon, miten tyhjäkäynti toimimaan?
Tervehdys vaan kaikille, newbie kyselee heti alkuun newbie kysymyksiä:
Suunnitelmissa on laittaa mega ja läppärungot katuautoon. Miten esim. jonkun prätkän läppärunkojen kanssa saadaan tyhjäkäynti toimimaan? Käytetäänkö jotain erillistä venttiiliä, josta sitten haaroitetaan läppien ohi kaikille kanaville vai ohjataanko koko läppäriviä jotenkin? Tuolla menestystarinoiden puolella 4xläppärunko asennuksia tuntui olevan lähinnä kilpureissa. Onko tyhjäkäynnin kanssa pulaaminen juuri se syy miksi niitä on lähinnä kilpureissa? Jotenkinhan se tyhjäkäynnin säätö on prätkissäkin toteutettu.
Tarkoituksena oli jättää ilmamäärämittari kokonaan pois, mutta käyttää kuitenkin kokoojaputkea ja koteloitua putsaria. Foorumia lueskeltuani alpha-N vaikuttaa houkuttelevammalta ohjaustavalta.
Suunnitelmissa on laittaa mega ja läppärungot katuautoon. Miten esim. jonkun prätkän läppärunkojen kanssa saadaan tyhjäkäynti toimimaan? Käytetäänkö jotain erillistä venttiiliä, josta sitten haaroitetaan läppien ohi kaikille kanaville vai ohjataanko koko läppäriviä jotenkin? Tuolla menestystarinoiden puolella 4xläppärunko asennuksia tuntui olevan lähinnä kilpureissa. Onko tyhjäkäynnin kanssa pulaaminen juuri se syy miksi niitä on lähinnä kilpureissa? Jotenkinhan se tyhjäkäynnin säätö on prätkissäkin toteutettu.
Tarkoituksena oli jättää ilmamäärämittari kokonaan pois, mutta käyttää kuitenkin kokoojaputkea ja koteloitua putsaria. Foorumia lueskeltuani alpha-N vaikuttaa houkuttelevammalta ohjaustavalta.
Savun hälvettyä tarkistamme liitokset.
Säädetään tyhjäkäynti kiinteästi sopivaksi. Eli läppärungoissa on yleensä jonkinlainen "kiinni" asennon rajoitin, mitä voi säätää. Kylmänä vähän kaasua jos ei meinaa pysyä käynnissä. Eli ei välttämättä tarvetta automaattiselle tyhjäkäynnin säädölle.
Näin ainakin meikäläisellä, kun en saanut gm:n tyhjäkäynninsäätömoottoria pelaamaan kunnolla.
Näin ainakin meikäläisellä, kun en saanut gm:n tyhjäkäynninsäätömoottoria pelaamaan kunnolla.
Olds cutlass 355 "Diesel", Auto-nomics TBI, LC-1, LM-2, MS-II_Extra, Suorasytkällä.
Kuulostaa kovin simppeliltä ratkaisulta, kun ajattelee miten paljon vakioautossa on rojua säätämässä tyhjäkäyntiä. Ja vielä yhdellä kaasuläpällä. No, yksinkertaiset ratkaisut ovatkin yleensä parhaita.
Läppärungot olisivat tulossa -90 malliseen autoon, joka ei kuitenkaan ole vähäpäästöinen. Tuskinpa tuolla tyhjäkäynnin säädön vajavaisuudella on vaikutusta päästömittauksiin? Eihän sitä tyhjäkäyntiä kaasarikoneessakaan ihmeemmin säädellä lämpöisenä. Ainahan siinä on tietysti mahdollisuus vaihtaa normaali imusarja ja läppä katsastukseen, mikäli ongelmia esim. päästöjen suhteen ilmenee.
Kiitos kommenteista, omakohtaisia kokemuksia on aina kiva kuulla (lisääkin.)
Läppärungot olisivat tulossa -90 malliseen autoon, joka ei kuitenkaan ole vähäpäästöinen. Tuskinpa tuolla tyhjäkäynnin säädön vajavaisuudella on vaikutusta päästömittauksiin? Eihän sitä tyhjäkäyntiä kaasarikoneessakaan ihmeemmin säädellä lämpöisenä. Ainahan siinä on tietysti mahdollisuus vaihtaa normaali imusarja ja läppä katsastukseen, mikäli ongelmia esim. päästöjen suhteen ilmenee.
Kiitos kommenteista, omakohtaisia kokemuksia on aina kiva kuulla (lisääkin.)
Savun hälvettyä tarkistamme liitokset.
Vaijeri läpälle, tulee suoraan, tavallaan. Välissä on cruise (jonka varmaan joutuu hyllyttämään.) Eli reitti polkimelta tulee: vaijeri 1-> cruisen mötikkä-> vaijeri 2->kaasuläppä. Näin siis vakiossa, läppärungot ovat vielä suunnitteluasteelle (siksi kyselenkin). Jos läppisprojekti rupeaa näyttämään katukelvottomalta, niin sitten täytyy keksiä muita juonia.
Kuvitellaan, että läppärungoille joutuu virpomaan jonkin vivuston vaijerin ja läppien akselin väliin. Minkälaisen säätimen/moottorin/muun vermeen tarkkuus ja voima riittävät kaikkien neljän läpän säätöön sillä tarkkuudella, että tyhjäkäynnin voisi saada toimimaan?
(Villeimmän idealampun valossa viritetään se cruise säätämään tyhjäkäyntiä?
)
Kuvitellaan, että läppärungoille joutuu virpomaan jonkin vivuston vaijerin ja läppien akselin väliin. Minkälaisen säätimen/moottorin/muun vermeen tarkkuus ja voima riittävät kaikkien neljän läpän säätöön sillä tarkkuudella, että tyhjäkäynnin voisi saada toimimaan?
(Villeimmän idealampun valossa viritetään se cruise säätämään tyhjäkäyntiä?

Last edited by N-Jay on Sat Jun 07, 2008 7:38, edited 1 time in total.
Savun hälvettyä tarkistamme liitokset.
4x läppärungoissa on yleensä jokaisella oma "tyhjäkäynti" ruuvinsa, säätö samanlailla kuin wanhoissa tuplissa.
Joskus ollut ongelmia, kun täyskaasusta höllätään spedaalia, saataa yritää sammua, yksi ratkaisu on kaasarin hidastuskalvo suoraan vivustoon.
Kylmällä moottorilla joutuu leikkimään vähän aikaa,oikea jalka kaasulla ja jarrulla tai sitten "ryyppy"vaijeri vivustoon antamaan peruskaasua.(vanha diesel tyyli)
Itse ajellut ympäri vuoden ilman säätömoottoria.
Leimassa ei ole ollut ongelmia.
Joskus ollut ongelmia, kun täyskaasusta höllätään spedaalia, saataa yritää sammua, yksi ratkaisu on kaasarin hidastuskalvo suoraan vivustoon.
Kylmällä moottorilla joutuu leikkimään vähän aikaa,oikea jalka kaasulla ja jarrulla tai sitten "ryyppy"vaijeri vivustoon antamaan peruskaasua.(vanha diesel tyyli)
Itse ajellut ympäri vuoden ilman säätömoottoria.
Leimassa ei ole ollut ongelmia.
Mulla oli Ladan 1600 koneessa mopon läppärungot eikä mitään tyhjäkäynninsäätömokkuloita. Laite toimi kaikinpuolin hienosti.
3-litraisesta, vakioimusarjalla ja kahdella kaasuläpällä varustetusta Nissanin moottorista poistin kaikki tyhjäkäyntinopeutta säätelevät systeemit ja säädin läpät raolleen sen verran että tyhjäynti on 1000 rpm. Jos moottoria kaasuttelee ja päästää kaasun nopeasti käy tyhjäkäynti erittäin alhaalla ja joskus masiina sammuukin. Olisiko kaasuläppien ja palotilan välisellä ilmatilalla osuutta asiaan? Joku kaasuläppien sulkeutumista hidastava systeemi olisi varmaan paikallaan?
3-litraisesta, vakioimusarjalla ja kahdella kaasuläpällä varustetusta Nissanin moottorista poistin kaikki tyhjäkäyntinopeutta säätelevät systeemit ja säädin läpät raolleen sen verran että tyhjäynti on 1000 rpm. Jos moottoria kaasuttelee ja päästää kaasun nopeasti käy tyhjäkäynti erittäin alhaalla ja joskus masiina sammuukin. Olisiko kaasuläppien ja palotilan välisellä ilmatilalla osuutta asiaan? Joku kaasuläppien sulkeutumista hidastava systeemi olisi varmaan paikallaan?
No niin, nyt tuli postissa Megan osat ja sattumalta samana päivänä prätkän läppärungot. Ja täysin tuurilla tämä tyhjäkäynnin säätö ödeema saattoi ratketa ihan itsestään, ehkä.
Läppärungot ovat peräisin Honda CBR 600 F4i mopedista. Niissä näkyy olevan jokin alipaineella ohjattava rasia, joka liikuttaa tangon ja akselin välityksellä jokaisen kurkun kyljessä olevaa venttiiliä/karaa. Ilmanputsarin puolelta katsottuna jokaisen karan kohdalla on pieni reikä. Veikkaan, että tällä tavoin prätkässäkin hoidetaan tyhjäkäynnin säätö. Jokin osa (jota minulla ei ole) ohjaa alipainerasialle menevää painetta, ja tanko liikuttaa sitten runkojen luona olevia karoja. (Kukahan näistä Hondurasin rungoista tietäisi, että mikä noiden komponenttien todellinen tarkoitus on?)
Jospa tuon rasian heivaisi mäkeen, ja laittaisi tankoa ohjaamaan jonkin normaalin tyhjäkäyntimoottorin, joka normaalisti kääntelee suoraan kaasuläppää...?
Lisäkommentteja noista läppärungoista:
Kun lähdin kartoittamaan tarvittavaa läppien kokoa, niin kyllä internetistä sitten löytyykin ristiriitaista tietoa: johonkin pikku Hondiin joku suosittelee yli 50 mm runkoja, ja toisella foorumilla johonkin 2.3 jenkki-Zetec-Fordiin asennetaan 38-40 mm runkoja. Olisi hauska kuulla porukan omia kokemuksia runkojen koosta. Itse päädyin pieniin runkoihin, tilasin matalaviritteiseen 8-venttiilisen kaksilitraiseen 38 mm rungot. Jotenkin se vaan tuntui järkevämmältä, kun ei imukanavakaan ole kuin 36-37 mm. Toivottavasti teho ei laske paljoa vakioon imusarjaan verrattuna.
Samaten tarvittavan imusarjan pituudesta on paljon eri tietoa: valmiit läppissarjat ovat usein hyvin lyhyellä imusarjalla. Toisaalla taas suositellaan rakentamaan melko pitkiä imusarjoja (mm. laskentakaavat viritystaajuuden mukaan antavat usein melko pitkiä imukanavia.) Olisi hauska kuulla kokemuksia myös tästä aiheesta.
Kolmas asia, josta liikkuu ristiriitaista tietoa, on kanavajärjestely ENNEN läppiä: otetaanko suoraan lämmintä ilmaa konehuoneesta imutorviputsareiden kautta, vai rakennetaanko jonkinlainen air-box/plenumi. Plenumin tilavuudella jotkut väittivät olevan hurjia vaikutuksia tehoon. Mitenkäs täällä on porukka järjestellyt ilman kulun ennen läppiä?
Jos harkitsee prätkän läppärunkojen tilaamista: huomasin, että joissain rungoissa (olikohan se nyt Suzukin) on kahdet peräkkäiset läpät: toisia ohjaa vaijeri, toisia puolestaan jokin moottorin oma ohjainboksi. Totesin, että Megan kanssa en halua kuin yhdet läpät. Kannattaa siis tutkia tarkaan missä prätkässä on minkäkinlaiset rungot, ettei tule turhaa työtä ylimääräisten osien pois raksimisessa ja reikien tukkimisessa....
Läppärungot ovat peräisin Honda CBR 600 F4i mopedista. Niissä näkyy olevan jokin alipaineella ohjattava rasia, joka liikuttaa tangon ja akselin välityksellä jokaisen kurkun kyljessä olevaa venttiiliä/karaa. Ilmanputsarin puolelta katsottuna jokaisen karan kohdalla on pieni reikä. Veikkaan, että tällä tavoin prätkässäkin hoidetaan tyhjäkäynnin säätö. Jokin osa (jota minulla ei ole) ohjaa alipainerasialle menevää painetta, ja tanko liikuttaa sitten runkojen luona olevia karoja. (Kukahan näistä Hondurasin rungoista tietäisi, että mikä noiden komponenttien todellinen tarkoitus on?)
Jospa tuon rasian heivaisi mäkeen, ja laittaisi tankoa ohjaamaan jonkin normaalin tyhjäkäyntimoottorin, joka normaalisti kääntelee suoraan kaasuläppää...?
Lisäkommentteja noista läppärungoista:
Kun lähdin kartoittamaan tarvittavaa läppien kokoa, niin kyllä internetistä sitten löytyykin ristiriitaista tietoa: johonkin pikku Hondiin joku suosittelee yli 50 mm runkoja, ja toisella foorumilla johonkin 2.3 jenkki-Zetec-Fordiin asennetaan 38-40 mm runkoja. Olisi hauska kuulla porukan omia kokemuksia runkojen koosta. Itse päädyin pieniin runkoihin, tilasin matalaviritteiseen 8-venttiilisen kaksilitraiseen 38 mm rungot. Jotenkin se vaan tuntui järkevämmältä, kun ei imukanavakaan ole kuin 36-37 mm. Toivottavasti teho ei laske paljoa vakioon imusarjaan verrattuna.

Samaten tarvittavan imusarjan pituudesta on paljon eri tietoa: valmiit läppissarjat ovat usein hyvin lyhyellä imusarjalla. Toisaalla taas suositellaan rakentamaan melko pitkiä imusarjoja (mm. laskentakaavat viritystaajuuden mukaan antavat usein melko pitkiä imukanavia.) Olisi hauska kuulla kokemuksia myös tästä aiheesta.
Kolmas asia, josta liikkuu ristiriitaista tietoa, on kanavajärjestely ENNEN läppiä: otetaanko suoraan lämmintä ilmaa konehuoneesta imutorviputsareiden kautta, vai rakennetaanko jonkinlainen air-box/plenumi. Plenumin tilavuudella jotkut väittivät olevan hurjia vaikutuksia tehoon. Mitenkäs täällä on porukka järjestellyt ilman kulun ennen läppiä?
Jos harkitsee prätkän läppärunkojen tilaamista: huomasin, että joissain rungoissa (olikohan se nyt Suzukin) on kahdet peräkkäiset läpät: toisia ohjaa vaijeri, toisia puolestaan jokin moottorin oma ohjainboksi. Totesin, että Megan kanssa en halua kuin yhdet läpät. Kannattaa siis tutkia tarkaan missä prätkässä on minkäkinlaiset rungot, ettei tule turhaa työtä ylimääräisten osien pois raksimisessa ja reikien tukkimisessa....
Savun hälvettyä tarkistamme liitokset.
Juuri noita läppärunkoja en ole luonnossa nähnyt, mutta veikkaan, että olet oikeilla jäljillä tyhjäkäynnin säädön suhteen. Yksiä isomman CBR:n läppärunkoja olen ihmetellyt ja niissä oli vastaava järjestely, paitsi tyhjäkäyntiä sääteli simppeli vahapatruuna jäähdytysnesteen lämmön mukaan.
Sopiva läppien koko on kohtuullisen venyvä käsite. Liian pienet läpät tietysti rajoittavat tehoa, etenkin yläkierroksilla. Liian isoista läpistä taas ei ole niin suoraan haittaa kuin kaasareiden kanssa. Ongelmia tulee lähinnä kaasun vasteessa, joka voi mennä alakierroksilla vähän kulmikkaaksi. Iso läppä kun päästää enemmän ilmaa läpi jo pienellä raotuksella. Ja tietty imukanaviston muotoilu menee hankalaksi, jos läpät ovat kohtuuttoman isot. Periaatteessa koko imukanavisto pitäisi muotoilla suhteellisen tasaisesti kapenevaksi kartioksi putsarikotelolta venttiilille. Itse ainakin valitsisin läppien koon tämän mukaan, siis niin, että tuon sopivan kartion saa toteutettua.
Läppien sopivan koon määritykseen on olemassa myös laskukaavoja, joilla voi lähinnä tarkistaa rajoittavatko läpät tehon saantia kokoonpanossa. Lonkalta heittäisin, että nuo 38 mm rungot riittää helposti ainakin 150 hp nurkille vaparikoneessa. Siis pahemmin tehoja rajoittamatta, isompiinkin tehoihin noilla varmaan pääsee, mutta sitten saattaisi olla hyötyä isompiin siirtymisestä.
Ilmanputsarijärjestelyissä ehdottomasti parempi ratkaisu on air-boxi ja ilman ottaminen konehuoneen ulkopuolelta. Koteloon voidaan rakentaa ns. Heimholz-viritys, jolla saa merkittävästi parannettua koneen täytöstä halutuilla kierroksilla. Kotelon mitoittaminen on sitten oma taiteenlajinsa, asiaan vaikuttaa mm. imukanavien mitat, venttiilien ajoitukset, haluttu kierrosluku yms. Jos ei halua syvällisemmin perehtyä, niin mahdollisimman iso kotelo lienee aika turvallinen ratkaisu. Viileämpi ilma konehuoneen ulkopuolelta auttaa joka tapauksessa.
Muuten noista läppärungoista, kiinnostaisi muutamat tarkemmat yksityiskohdat niistä. Kurkkujen väli keskeltä keskelle, koneen puolen liitännän ulkohalkaisija, sisähalkaisija (ilmeisesti 38 mm) ja tarkka vuosimalli mistä ovat peräisin. Pitäisi nimittäin päivittää mopoon vähän isommat läppärungot ja nuo olisivat yksi potentiaalinen vaihtoehto. Netistä löytyneissä tiedoissa on vaan vähän ristiriitaisuuksia ja epämääräisyyttä noiden mittojen suhteen. Eli olisin kiitollinen jos viitsit ilmoitella nuo tänne.
Sopiva läppien koko on kohtuullisen venyvä käsite. Liian pienet läpät tietysti rajoittavat tehoa, etenkin yläkierroksilla. Liian isoista läpistä taas ei ole niin suoraan haittaa kuin kaasareiden kanssa. Ongelmia tulee lähinnä kaasun vasteessa, joka voi mennä alakierroksilla vähän kulmikkaaksi. Iso läppä kun päästää enemmän ilmaa läpi jo pienellä raotuksella. Ja tietty imukanaviston muotoilu menee hankalaksi, jos läpät ovat kohtuuttoman isot. Periaatteessa koko imukanavisto pitäisi muotoilla suhteellisen tasaisesti kapenevaksi kartioksi putsarikotelolta venttiilille. Itse ainakin valitsisin läppien koon tämän mukaan, siis niin, että tuon sopivan kartion saa toteutettua.
Läppien sopivan koon määritykseen on olemassa myös laskukaavoja, joilla voi lähinnä tarkistaa rajoittavatko läpät tehon saantia kokoonpanossa. Lonkalta heittäisin, että nuo 38 mm rungot riittää helposti ainakin 150 hp nurkille vaparikoneessa. Siis pahemmin tehoja rajoittamatta, isompiinkin tehoihin noilla varmaan pääsee, mutta sitten saattaisi olla hyötyä isompiin siirtymisestä.
Ilmanputsarijärjestelyissä ehdottomasti parempi ratkaisu on air-boxi ja ilman ottaminen konehuoneen ulkopuolelta. Koteloon voidaan rakentaa ns. Heimholz-viritys, jolla saa merkittävästi parannettua koneen täytöstä halutuilla kierroksilla. Kotelon mitoittaminen on sitten oma taiteenlajinsa, asiaan vaikuttaa mm. imukanavien mitat, venttiilien ajoitukset, haluttu kierrosluku yms. Jos ei halua syvällisemmin perehtyä, niin mahdollisimman iso kotelo lienee aika turvallinen ratkaisu. Viileämpi ilma konehuoneen ulkopuolelta auttaa joka tapauksessa.
Muuten noista läppärungoista, kiinnostaisi muutamat tarkemmat yksityiskohdat niistä. Kurkkujen väli keskeltä keskelle, koneen puolen liitännän ulkohalkaisija, sisähalkaisija (ilmeisesti 38 mm) ja tarkka vuosimalli mistä ovat peräisin. Pitäisi nimittäin päivittää mopoon vähän isommat läppärungot ja nuo olisivat yksi potentiaalinen vaihtoehto. Netistä löytyneissä tiedoissa on vaan vähän ristiriitaisuuksia ja epämääräisyyttä noiden mittojen suhteen. Eli olisin kiitollinen jos viitsit ilmoitella nuo tänne.
Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85
Mulla on itellä noi samat rungot, kuvia+mittoja:ArttuH wrote: Muuten noista läppärungoista, kiinnostaisi muutamat tarkemmat yksityiskohdat niistä. Kurkkujen väli keskeltä keskelle, koneen puolen liitännän ulkohalkaisija, sisähalkaisija (ilmeisesti 38 mm) ja tarkka vuosimalli mistä ovat peräisin. Pitäisi nimittäin päivittää mopoon vähän isommat läppärungot ja nuo olisivat yksi potentiaalinen vaihtoehto. Netistä löytyneissä tiedoissa on vaan vähän ristiriitaisuuksia ja epämääräisyyttä noiden mittojen suhteen. Eli olisin kiitollinen jos viitsit ilmoitella nuo tänne.
http://its.notsofool.com/lappikset
Patonki päivässä pitää riisitaudin loitolla.
C4 Cactus - 20 / 508sw - 11 /106 gti -98 / Citroen B11 -51 / Cagiva V-raptor 1000 -03
C4 Cactus - 20 / 508sw - 11 /106 gti -98 / Citroen B11 -51 / Cagiva V-raptor 1000 -03
Läppiksien tarkka vuosimalli oli myyjän mukaan 2002. Näyttivät hyvin samalta kuin noissa kuvissa, ainoastaan laitimmaisesta (tyhjäkäynti?) karasta puuttui tuo musta muoviosa ja mutteri, tilalla oli pieni prikka ja joku lukkolevy (=ei säädettävissä). Joku entisen omistajan viritys vai eri vuosimalliin kuuluva juttu, en tiedä.
Jos noista edellä mainituista kuvista ei löydy haluamiasi mittoja, niin mittailen kyllä mielelläni. Ilmoittele mitä mittoja haluat.
Löysin muuten netistä sellaisen aika kivan harrastajan keräämän taulukon, jossa oli sekalaista infoa eri mopedien rungoista, läppien halkaisijoita ja sen sellaista. Jos tänne saa postata pitemmän pätkän tavaraa tai linkin, niin voin laittaa tulemaan....
Läppien koosta: juuri tuolla kanavan kartiokkuudella itsekin järkeilin sitä pienen läpän paremmuutta. Ja kun kyseessä on katuauto, niin lasken jonkinlaista arvoa myös ajettavuudelle.
Jos noista edellä mainituista kuvista ei löydy haluamiasi mittoja, niin mittailen kyllä mielelläni. Ilmoittele mitä mittoja haluat.
Löysin muuten netistä sellaisen aika kivan harrastajan keräämän taulukon, jossa oli sekalaista infoa eri mopedien rungoista, läppien halkaisijoita ja sen sellaista. Jos tänne saa postata pitemmän pätkän tavaraa tai linkin, niin voin laittaa tulemaan....
Läppien koosta: juuri tuolla kanavan kartiokkuudella itsekin järkeilin sitä pienen läpän paremmuutta. Ja kun kyseessä on katuauto, niin lasken jonkinlaista arvoa myös ajettavuudelle.
Savun hälvettyä tarkistamme liitokset.
Kiitoksia kuvista ja mitoista. Eli ulommaisten parien väli olisi näköjään 74mm, eikä 75mm, kuten olen muualta lukenut.
Jep, tuolta MSextran foorumilta löytyy listaa ja sieltä olen lähinnä vaihtoehtoja katsellutkin. Noissa tiedoissa vaan on monessa kohtaa puutteita, olennaisia mittoja puuttuu, tarkkaa mallia ja vuotta ei ole mainittu, joissain tiedoissa on epätarkkuuksia tai jopa ristiriitaisuuksia. Mutta kyllä noillakin tiedoilla aika pitkälle pääsee.
Koneessa olisi reunimmaisten kurkkujen väli 77-78mm. Tällä hetkellä parhailta vaihtoehdoilta vaikuttaisivat juuri tuo CBR600, jossa väli on siis 74mm, tai GSXR600 jossa kurkut ovat 80mm väleillä. Pitää katsella tarkemmin kumman sovittaminen onnistuu helpommin. Keskeltä runkoja joutuu levittämään joka tapauksessa. GSXR:n rungoissa tosin olisi jokainen kurkku erillistä valua, siinä voisi ehkä kaventaa laitimmaisten parienkin välejä kohtuullisella vaivalla.
Jep, tuolta MSextran foorumilta löytyy listaa ja sieltä olen lähinnä vaihtoehtoja katsellutkin. Noissa tiedoissa vaan on monessa kohtaa puutteita, olennaisia mittoja puuttuu, tarkkaa mallia ja vuotta ei ole mainittu, joissain tiedoissa on epätarkkuuksia tai jopa ristiriitaisuuksia. Mutta kyllä noillakin tiedoilla aika pitkälle pääsee.
Koneessa olisi reunimmaisten kurkkujen väli 77-78mm. Tällä hetkellä parhailta vaihtoehdoilta vaikuttaisivat juuri tuo CBR600, jossa väli on siis 74mm, tai GSXR600 jossa kurkut ovat 80mm väleillä. Pitää katsella tarkemmin kumman sovittaminen onnistuu helpommin. Keskeltä runkoja joutuu levittämään joka tapauksessa. GSXR:n rungoissa tosin olisi jokainen kurkku erillistä valua, siinä voisi ehkä kaventaa laitimmaisten parienkin välejä kohtuullisella vaivalla.
Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85
-
- Megajumala
- Posts: 1390
- Joined: Mon Feb 28, 2005 12:29
- Location: PorVWoo www.AutoTune.fi
- Contact:
Niin näkyy olevan, kuten myös FJR:ssä. Nuo vaan on vähän turhan isoja molemmat, voi tulla vaikeuksia kanteen sovittamisessa. Joku 36-38mm olisi sopiva kokoluokka. Mutta kiitokset vinkistä, pitää tutkailla tuota Yamahan leiriä vähän tarkemmin, sieltä saattaisi jostain löytyä pienemmätkin rungot samalla jaolla. Yamaha vaan on käyttänyt aika monessa mallissa tuota alipaineluistiviritystä toisioläppien virkaa hoitamassa, sellaista en välttämättä haluaisi riesakseni.JaniM wrote:R1 '05 mallissa muistaakseni jako 78mm. Ja jossakin toisessaki oli mut ei muista.
Arttu
GSX1100 -85
GSX1100 -85
-
- Megajumala
- Posts: 1390
- Joined: Mon Feb 28, 2005 12:29
- Location: PorVWoo www.AutoTune.fi
- Contact:
Omaan ´93 vesigixuun laitoin K1 kilosen rungot, 25mm levitystä 2-3 väliin ja vaihdoin 2. ja 3. sylinterien kumikurkkujen paikkoja. Kurkut ovat epäsymmetriset, näin kilosen 1-2/3-4 kiinteät jaot sai sopimaan piirun tarkasti. No, tuuriahan tuossa jo oli mukana, nämä olisi toki hyvä tietää etukäteen kuten Artulla nyt tarkoitus. Nuo K1 rungot on 38mm sylinterien puolelta, 42mm plenumilta.