j-k wrote:Tuolla kyllä mainitaan 'total', mutta ymmärsin tarkoittavan montako pankissa.
Noh kai ne etuvastukset siihen vois heittää.. 6ohmiset löytyy.
Tais palaa gasopumpun piiristä trankku.. tuli vähän sählättyä piuhojen kanssa ja kipinää tuli jostain gasopumpun releestä.
Eli mega ei maadota relettä enään, aikasemmin siis skulasi. Megatunessa näkyy kun kääntää virrat päälle, Fuel pump valo ja sammuu hetken päästä, mutta ei maadota relettä. Priming päällä.
Muuten auto hörähti käyntiin kun antoi itse maita pumpulle!
Toi pumpun trankun käryäminen saattaisi johtua siitä, että virtalukon katkaisu katkaisee myös yhteyden releen käämiltä suojadiodille mikäli kytketty kuten alla:
Main Relayn antama vastakkainen potku voi vähän pudottaa jännitettä (vrt. vastakkain laitetut paristot), mutta ajan mittaan tuo kyllä tuhonnee trankun, varsinkin jos releet erilaiset.
Pumpun rele pitäisi kytkeä Main Relayn taakse kuten suuttimet ja Fidlekin tai laittaa suojadiodi suoraan releen napoihin.
On muuten totta että nuo flyback piirin komponentit ei kestä. Varsinkin sen zenerdiodin tehonkestoon kannattaa kiinnittää huomiota. Ainakin minä olen korjannut useita bokseja joissa tuo on antanut ensin peräksi eli mennyt oikkariin ja sehän aiheuttaa että trankku vetää kokoajan minkä johdosta ne feteiltä tulevat diodit hajoaa ja suuttimet jää auki.
Suosittelen muuten käyttämään kisakäytössä vain hieman liian suuria suuttimia => mikäli flyback jättää suuttimet auki pääsee maaliin asti
Omassa ralliautossa olen nyt testannut jo reilun puoli vuotta matalohmisia suuttimia ilman PWM ominaisuutta ja vielä ei ole hajonnut. Suuttimien elämää kylläkin helpottaa kun pulssisuhde on täydelläkin vedolla alle 70%.
j-k wrote:Ei ole varsinainen flyback vaan ylijännitesuoja.
Tarkoitatko että tuo termi on virheellinen siinä yhteydessä mitä sitä MS:n tapauksessa käytetään?
Sanoisin flyback-diodiksi nimenomaan kuorman yli menevää suojadiodia, aktiivista tai passiivista. Ne muut diodit jotka kytketään esim. kollektorilta kannalle ja emitterille tai kannalta maihin kulkee yleensä nimellä 'clamp diode'.
j-k wrote:Ei ole varsinainen flyback vaan ylijännitesuoja.
Toi pumpun trankun käryäminen saattaisi johtua siitä, että virtalukon katkaisu katkaisee myös yhteyden releen käämiltä suojadiodille mikäli kytketty kuten alla:
Main Relayn antama vastakkainen potku voi vähän pudottaa jännitettä (vrt. vastakkain laitetut paristot), mutta ajan mittaan tuo kyllä tuhonnee trankun, varsinkin jos releet erilaiset.
Pumpun rele pitäisi kytkeä Main Relayn taakse kuten suuttimet ja Fidlekin tai laittaa suojadiodi suoraan releen napoihin.
njoo se on kytketty ton kuvan mukaan! Trankkuhan se oli palanut gasopumpun piiristä, taas skulaa! Oli piuhat vahingossa osunut vissiin niin, että yritti maadottaa suoraan gasopumppua!
Omassa laitteessa (V3 levy) tais käydä sama moga kun sohin testatessa hyppylangalla, mutta ei se mitään polttanut.
Kertokaas aloittelijalle noin niinkuin kädestä pitäen... Minulla on myös 6kpl matalaohmisia suuttimia. Ne on kylläkin koneeseen lähes tuplasti liian isot 4bar paineilla, eli siis maks. aukioloaika jää 3bar paineilla johonkin 70% tienoille. Junttaanko mie suuttimet kiinni ja katson kun savu nousee boksista, vai pitääkö viritellä jotakin?
Suuttimien virtaama ei vaikuta tähän asiaan. Jos jatkossakaan ei ole tarvetta noin suurille suuttimille, ja ovat kiinnitykseltään jotain yleistä mallia, niin ehkä helpoin ratkaisu olisi pienemmät korkeaimpedanssiset suuttimet.
j-k wrote:
Toi pumpun trankun käryäminen saattaisi johtua siitä, että virtalukon katkaisu katkaisee myös yhteyden releen käämiltä suojadiodille mikäli kytketty kuten alla:
Kyllähän se trankulla oleva diodi kuitenkin siellä on vaikka yhteys katkaistaan ulkopuolelta.
Eli ei se jännite mielestäni voi trankun yli nousta liian suureksi.
j-k wrote:
Toi pumpun trankun käryäminen saattaisi johtua siitä, että virtalukon katkaisu katkaisee myös yhteyden releen käämiltä suojadiodille mikäli kytketty kuten alla:
Kyllähän se trankulla oleva diodi kuitenkin siellä on vaikka yhteys katkaistaan ulkopuolelta.
Eli ei se jännite mielestäni voi trankun yli nousta liian suureksi.
Piirräpä kytkentä paperille ja katso uudelleen Jos virtalukon katkaisee niin ei se piikki pääse purkautumaan sen diodin kautta.. On toki sen diodin takana kuormaa joka purkaa energiaa, mutta sen impedanssi on sen verran suuri, että saattaa hakea paremman reitin..
Vaikka katsoin uudelleen, niin kuitenkin...
Sen diodin takana on toinen diodi ja 22V zeneri (ynnä 33uF konkka) maihin.
Kyllähän se "parempi" olisi jos sen esim. ottais Mainrelayn jälkeen.
harrastaja wrote:Vaikka katsoin uudelleen, niin kuitenkin...
Sen diodin takana on toinen diodi ja 22V zeneri (ynnä 33uF konkka) maihin.
Kyllähän se "parempi" olisi jos sen esim. ottais Mainrelayn jälkeen.
Otetaas uudelleen ja ihan v2.2 kytkiskaavan ja yllä olevan piirroksen mukaan. Seuraa silmukkaa: Q3 kollektori-D-liitin nasta 37-Fuel Pump Relay-Main Relay-maa-Q3 emitteri. Ymmärtääkseni piikki saattaa lyödä tuossa vaikka yht'aikaa päästävien releiden vastakkaiset jännitepiikit osittain toisiaan syövätkin mutta releiden eroilla kait voi tuonkin selittää. MR käämi ei ole turhan iso, kävin sierran pääreleen mittaamassa ja oli 60 ohmia. Jostakin boschilaisesta mittasin 35 ohmia. Tuolla ohmimäärällä ei paljoa vielä jarrutella, 100V rikkoo äkkiä heikon trankun.
Mainittu suojadiodi D7 ei paljoa auta kun virtalukko avataan jos FP-rele on sen takana ja diodin katodi jää toiselle puolelle.
Omassa virityksessäni käytän noiden trankkujen tilalla hexfettiä IRLZ44N jossa lisäksi oma sisäinen zeneri rajoittamassa 55V tuon piikin. Trankku kestää jatkuvaa ajoa 47A joten voi laittaa vaikka pumpun suoraan jos siitä tykkää
Kannattaa muuten se diodi tunkea käämin rinnalle/käyttää diodisuojattua relettä. Abikohommissa diodin voi puristaa piuhan kanssa suoraan liittimeen. Valmiissa johtosarjoissa ehkä hankalaa, mutta skemoja katsomalla selviää. Omassa Sierrassa mainrelayn jälkeen tulee pumpun rele joten se boksin diodi on aina suojaamassa ohjainta. Kyllä voortilla osataan sähköhommat..
Ja vielä uudelleen v2.2 kuvien kanssa .
Jos lähteekin silmukalle Q3 koll. - D7 - V12 - D13 - D15(C15) - MAA - Q3 emitt.
Mielestäni tässä tulee Q3:n kollektori-emitteri välille noin 23V:n rajoitus.
Siellä releellä oleva diodi tietysti hoitaa asian parhaiten ja on ilman muuta suositeltava.
harrastaja wrote:Ja vielä uudelleen v2.2 kuvien kanssa .
Jos lähteekin silmukalle Q3 koll. - D7 - V12 - D13 - D15(C15) - MAA - Q3 emitt.
Mielestäni tässä tulee Q3:n kollektori-emitteri välille noin 23V:n rajoitus.
Mjoo.. Tuo diodiketku vastaisi clamppikytkentää, mutta miksei se sitten toimi? Eli mikä rikkoo trankun? Paree laittaa kunnon kivet heti alkuunsa vaikka menisi viis erkkii. Kalliimmaksi tulee tilata taksi kun kosla jää tienposkeen
Tuli mieleen että onkos kukaan kokeillut kytkeä matalaohmisia suuttimia sarjaan? Kolme kappaletta kolmeohmisia tekisi yhteensä yhdeksän ohmia, jota Mega jaksaa ohjata hienosti. Minä en ainakaan näe estettä moiselle, vaan onko käytännön kokemuksia kellään? Jos ei, niin kohta on.
Eihän tuolle sarjaankytkennälle ole mitään periaatteellista estettä. Siihen liittyy kuitenkin yksi melko paha haittapuoli. Nimittäin resistanssin lisäksi myös induktanssi lisääntyy tuossa, mikä taas hidastaa virran kasvunopeutta. Tämä taas kasvattaa suoraan aukeamisaikaa. Kolmen suuttimen sarjassa induktanssi kolminkertaistuu, jolloin virran nousunopeus putoaa kolmasosaan. Avautumisaika ei varmaankaan ihan kolminkertaistu, mutta voi hyvinkin tuplaantua. Kannattaa ennemmin käyttää etuvastuksia, niiden kanssa induktanssi pysyy samana.