FINSQUIRT.FI

....ja megan säätäminen ilman alipaineen vaikutusta, eli kykeneekö sähköllä säätämään paineen erotuksen polttoainelinjan ja imusarjan välillä? Polttoaineen määrä siis vaihtelee eri kuormituksella.

"Uusissa" autoissa kait on pa pumpun säätö moottoriohjauksen yhteydessä? Ja moottorinohjain tietää sekä polttoaineen paineen ja imusarjan paineen.

Eli paineen säätö olis ilman mekaanista paineensäädintä, pwm säädin+ joku ford anturi. Ilman imusarjan paineen kompensointia.

olkoha joku sitikka missä ei oo paluulinjaa. painesäädin on pumpun kans samassa paketissa bensatankin sisällä eli ylimääränen bensa valuu takasin tankiin.

Corvetet muuttui -99 vuonna kans sellaisiksi että ei ole paluulinjaa vaan paineensäädin on takana bensasuodattimessa. Moottorinohjaus ottaa vaan huomioon imusarjan paineen seoksen säädössä. Eli periaatteessa ruiskuautossa imusarjanpaineen mukaan muuttuva bensanpaine on turha. Virikäytössä ja kuumissa olosuhteissa veteissä on ollut jotain ongelmia ja monet ovatkin muuttaneet perinteisiksi, eli paluulinja jakotukeilta asti.

^Noihin samoihin aikoihin myös PSA:lla tuli käyttöön paluulinjaton, kiinteän bensanpaineen järjestelmä. Ainakin Bosch ME7.7.7 ja M7.4.4 systeemeissä. Yllätyin kovin kun tuommoiseen olivat siirtyneet, asian sain varmistettua noiden dokkarin lukemisen avulla, en ihan helpolla olisi muuten uskonut...

Vaan olihan kiinteä paine jo D-Jetissä, sittemmin silloisella tekniikalla oli ilmeisesti helpompi hallita kun paine suuttimen yli pysyi vakiona (imusarjan paineen ohjaama bensanpaine) mutta näemmä nykyisellä ohjanilaitteiden kehitysasteella ei tuolle ole enää tarvetta..?

Systeemi seuraava:

Perinteinen venttiili tankkiin hoitamaan sen alueen jota mahdollisesti pwm säädin ei pysty säätämään (liian pieni pulssisuhde, pumppu pysähtyy)

Yksi putki konehuoneeseen, paineanturi pwm säätimelle täällä, kuitenkin ilman imusarjan painetta.


Ja se idea olis siinä että suuttimien ohi ei kierrä polttoaine.
Ensinnäkin tyhmää kierrättää nestettä 8 metriä, varsinkin isolla pumpulla. (jäähdyttimet ym.)
Toiseksi polttoainetta vois lämmittää siinä suutintukissa ennen käynnistystä.

Uusissa autoissa on tosiaan pwm ohjattu pa pumppu ja yhdellä linjalla vaan polttaine kiskoon. Näi siis kun eiole suorasuihku. Ite toteutin sigun Vauxhalliin ihan vaan niin että paineensäädin heti pumpun jälkeen auton taakse ja paluu heti takas tankkiin. Säätimeen ei tule alipainetta imarista. Paine on täten kiinteä 3 bar. Lisäksi laitoin eteen menevään bensalinjan kanssa sarjaan paineen tasaajan.

Vilderi wrote:Systeemi seuraava:
Perinteinen venttiili tankkiin hoitamaan sen alueen jota mahdollisesti pwm säädin ei pysty säätämään
Yksi putki konehuoneeseen, paineanturi pwm säätimelle täällä, kuitenkin ilman imusarjan painetta.
Ja se idea olis siinä että suuttimien ohi ei kierrä polttoaine.

Ilman imusarjan paineohjausta heikkouksina tulee Isoilla suuttimilla (varsinkin ahdetuissa) suuttimen pulssin pituuden lyheneminen tyhjäkäynti alueella jolloin säätäminen muuttuu haastelliseksi jollei jopa mahdottomaksi, toisaalta ahto alueella jää osa suuttimen kapasiteetistä käyttämättä.
Joten onko imusarjan paine ohjauksen käyttämiseen jotain estettä? onko joku syy miksi sitä ei tulisi hyödyntää?

Vilderi wrote: Ensinnäkin tyhmää kierrättää nestettä 8 metriä, varsinkin isolla pumpulla. (jäähdyttimet ym.)
Toiseksi polttoainetta vois lämmittää siinä suutintukissa ennen käynnistystä.

Mitä tekemistä isoilla pumpulla&jähdyttimellä on sen kanssa kuinka pitkän matkan polttoaine kiertää, eikös jähdyttimen tarve poistu jo kun kerran Pwm ohjattu pumppu tulossa?

Eikös systeemin voisi toteuttaa ihan perinteisesti pottoaine säädin konehuoneessa(alipaine letku kytkettynä) pensa tukki vain niin letkutettuna ettei polttoainne virtaa läpi? Mitä hyötyä vain yhdestä putkesta konehuoneelle? Mitä haittaa paluu putkesta, kun sellainen useimmasta autosta jo alunperin löytyy..
ei taida yksi putki järjestelmät poistaa järjestelmästä ilmaa ihan yhtä helposti kuin kierrättävät systeemit?

Kokemuksia: mekaanisella P-paine mittarilla näkee aika jännästi kuinka megan suutin pankkien eri ohjaamis tavat vaikuttavat reilipaineen resonointiin, (vuorotteleva,samanaikainen,1-6squirts/duty cycle ja näiden eri kombot).. vinkkinä vain jos tuollaisella p-säädin tankissa systeemillä tuleekin kummallista käytöstä säädettäessä..

MS3:ssa on valmius ohjata polttoainepumppua PWM-säädöllä paluulinjatonta järjestelmää varten.

Paluulinjattomassa syntyy mahdollisuus että järjestelmään muodostuu kaasua tai pääsee ilmaa. Fuel rail siten että suuttimet ovat alhaalta ylöspäin, niin pääsee kaasut eteenpäin.

Polttoaineen kaasuuntuminen kuulostaa v moottorien ongelmalta, ilman haukkaaminen vuotavalta järjestelmältä tai huonolta tankilta.

Ei se polttoaine/ kaasu kauaa luulis vanhentuvan suutintukissa. Omassa moottorissa on suutintukki melko etäällä lämmönlähteestä.

Autotehtaat toimii kuin kodinkonevalmistaja, ensin me testaamme, sitten muut testaavat.

Kai sitä kohta uskaltaa vakavissaan harkita kyseistä järjestelmää, tosin muitakin murheita löytyy ennen sitä.

http://www.madhu.com/content/Main/FuelPumpController

Kukas tuo replika Porschen omistaja mahtaa olla? Löytyy sieltä onnellisten listasta.

Mulla on ollut nyt 1 -linjaisena tuossa pösössä yhden kesän ja hyvin pelaa. En jaksanut alkaa modaamaan tuota 206 RC:n orkkistukkia, joten päätin koittaa. Mulla on orkkispumppu tankissa, joka siirtää litraiseen "kurvitankkiin", eli välisäiliöön ja tottakai siitä paluu tankkiin. Sitten välisäiliöstä -044 Bosch lykkää 8mm putkella aineen konehuoneeseen, putken "kyljessä" on Aeromotiven paineensäädin. ja paineensäätimestä paluu tuohon lisäsäiliöön. Paineensäädin siis on takakontissa ja sinne tulee alipaineletku imusarjasta. Tarkoitus on ensi ajokaudelle lisätä paineanturi linjaan että saa tiedonkeruuseenkin dataa siitä, seuraako paine varmasti/romahteleeeko tjsp. Toimi ainakin noilla 400hp tehoilla moitteetta, mitä nyt nuo 875cc Dekat alkoi käydä pieneksi etanolilla.
Ainoa ominaisuus minkä tuosta on huomannut, on kuumalla koneella kun seisottaa parkissa, pieni Heat Soak ensimmäisten sekuntien aikana kun käy mutta eipä muuta.

Vilderi kyseli replican omistajaa. Minähän se olen.
Olen nyt käyttänyt Mahdun paineensäätäjää neljänä kesänä ilman häiriöitä.
Hankin pumppua ohjaavan säätimen uteliaisuuttani. Ensimmäinen saamani kappale ei oikein toiminut, mutta Mahdu toimitti enempiä kyselemättä uudemman version tilalle.
Järjestelmässäni on konehuoneeseen sijoitettu välisäiliö (n. 1l). Näin sain polttoaineen siirron tehtyä konehuoneen imevällä pumpulla. Jätin ison paineen puolelle varmuudeksi alkuperäisen paineensäätimen ja asetin Mahdun laitteella paineen siten että alkuperäinen paineensäädin ei vielä toimi.
Mutta on varalla.

Nyt kävi pienessä mielessä että mihin tarvitaan polttoainepumppua tai säätimiä.

Eli painesäiliö takaluukkuun, 50% polttoainetta, 50% paineilmaa.

Jos auto kuluttaa 7 litraa satasella polttoainetta, luulis kuluttavan suunnilleen saman ilmaa.

Auton sammutus eristämällä paineilma polttoaineesta, polttoaineeseen jäänyt paine imusarjaan moottorin vielä käydessä.

Etuja löytyy:
Ei sähkömoottoria polttoaineen seassa
Ei äkillistä paineen muutosta
Ei polttoainetankin tuuletusta, ei aktiivihiili purkkia.
Pääsee kotiin vaikka jalkapumpulla jos kompura leviää

Negatiivistakin löytyy:
En ole ennen nähnyt
En tiedä mitä polttoaineet tykkää paineesta ja ilmasta
Katsastukseen ei mitään asiaa vaikka olis 100 vuoden kokemus.

Yhdessä "pisaralla pisimmälle" ajokissa olen tuollaisen ratkaisun nähnyt. Tosin siinä tankin koko taisi olla noin desin luokkaa. Joka tapauksessa periaatteessa ihan toimiva idea. Isommalla tankilla ja päivittäisessä käytössä tuohon kyllä liittyy sen verran erilaisia haittapuolia, että ainakin itse jatkan ihan mielelläni pumpun käyttämistä

Näistä negatiivisista puolista olisin kiitollinen...

Itse mietin mitä polttoaineelle tapahtuu ilmanpaineen alla, hapettuuko se tai jotain muuta kemiallista reaktiota. Paineilman tuottaminen ei ole iso ongelma, alustoissakin nykyään käytetään.

No ensinnäkin koko bensatankin pitäisi kestää tuo haluttu ruiskutuspaine, eli vaatisi suunnilleen kompuran säiliötä vastaavan pöntön. Sitten jos paineen haluaisi pysyvän tasaisena koko tankillisen ajan, niin ilmatilaa pitäisi olla moninkertaisesti bensan määrään nähden. Tai sitten pitäisi olla mukana kulkeva kompura ja sille automatiikka hoitamaan paineen ylläpitoa. Eli joko hervottoman kokoinen säiliö tai sitten vähintään yhtä monimutkainen systeemi kuin normaali pumppu + paineensäädin. Kaikenkaikkiaan veisi enemmän tilaa, painaisi enemmän eikä silti olisi yhtään yksinkertaisempi. Lisäksi vielä jonkinlainen ylimääräinen turvallisuusriski.

Polttoaineen kannalta tuskin on väliä onko sen kanssa tekemisissä oleva ilma normaalipaineessa vai vähän isommassa paineessa. Oikeastaan kovemmassa paineessa haihtuminen on pienempää.

Kompuran säiliö on ponnistettu melko korkealle paineelle jos polttoaineen painetta katsellaan.

Jos on kompura, ei tarvita erillistä säiliötä. Paineilman menekki luulis olevan saman kun polttoaineen. Eli ei juuri mitään.

Vuodon sattuessa tulee yhtä paljon polttoainetta kun normaalisti tankin hajotessa, tosin näyttävämmin.

Nyt on ajeltu ilman alipaineletkua noin 6kk, hyvinhän tuo toimii vaikka on ms1 ilman hi-res koodia 875 suuttimilla 2 litraisessa moottorissa.

Suomen tiet on niin hyvässä kunnossa että alatukivarren ja korin väliin laitetulla käsipumpulla tulis painetta 50km matkalla 6 kuutiota @12 Bar. Vaihtoehtoisesti pystykäsijarrun kahvaan vois tehdä vastaavan mekanismin. Auto heiluu parkkiksella hetken ennen kun pääsee liikkeelle.

Nyt siis täytyisi kokeilla tuo sähköttömyys, parit rekan jarrusäiliöt takaluukkuun. Toiseen ilmaa 25 litraa @6 Bar, toiseen polttoaine 25 litraa ja välille säädin 3 Bar. Järjestelmä kaiketi voi olla paineen alla vaikka auto ei käy? Ainakin suurimmassa osassa omia autoja on paineet päällä päivienkin jälkeen.

Auton oma polttoainejärjestelmä kettuilee, tankin vihreä läppä on nyt poikittain täyttöputkessa ja tankkaaminen hankalaa!

https://1drv.ms/i/s!Aoi2VYpHbBHtgYlF8wpFlK6sQtJu0w

https://1drv.ms/i/s!Aoi2VYpHbBHtgYlB3TZPK1Uij1Mbyg

https://1drv.ms/i/s!Aoi2VYpHbBHtgYsvl8-vlWVRktZDVQ

Megaruutta vastustaa rankasti (muista syistä), mutta unelma elää edelleen.

Propaanipullosta tulee paineilmasäiliö, oli kraana niin kireellä että tarvi lämpöä antaa että lähti irti, samalla syttyi tiivisteet. Vesiautomaatti löytyi roskiksesta, sen säiliö on järkyttävän ohut mutta sillä kokeillaan.

Ekassa kuvassa hahmotelma tankista, jos proto toimii.

Mitäköhän etanoli mahtaa sanoa jos sen lämmittää tukissa 80 asteen hujakoille? Paineen alla se ei kiehu, mutta suuttimesta ulos päästessään kyllä. Luulis kaasuuntuneena syttyvän hyvin, jos ei sitten räjähdä kun pääsee paineesta pois. Kemian tunneilta muistelisin että energiaa sitoutuu tai vapautuu kun neste höyrystyy... Täytyy käytännössä kokeilla mitä tapahtuu, kunhan saa vehkeet toimimaan.

Muista hitsata tulipellistä kaikki reiät umpeen.
Meinaan jos sattuu oho ja paineistettu bensa syttyy ja mikään kytkin ei saa sitä lopettamaan.

Hiilidioksidi sammutin täytyy katsella viereen.

Etanolilla yritetään, bensa palaa niin nokisena...