FINSQUIRT.FI

Linkkeja, tietoa, kokemuksia, näkemyksiä suomesta ja maailmalta Megan käyttämisestä CNG käyttöisen moottorin ohjaamiseen. Mitä huomioitavaa? mitkä asiat ei oikein toimi kunnolla/vaativat erikois säätöjä johtuen sitten eri aukioloajoista tai muusta vastaavasta..

http://www.cnghouse.fi/kauppa/product_details.php?p=163


onko injektorit 12v? mitä suuruus luokkaa on aukiolo ajat, dead time?Mottorin R6, montako injektoria tarvitaan, kun ei välttämättä tarvita täysin segventaalista systeemiä (nyt suuttimet 2 pankissa)?


Ja ainehan on erityisen mielenkiintoista viritys potentiaalinsa takia:
"Biokaasun oktaaniluku on yli 140 eli vielä korkeampi kuin metaanin johtuen biokaasun sisältämän hiilidioksidin oktaanilukua korottavasta vaikutuksesta."

Mutuna vedän että cng:n 17.2 AFR on liian suuri että tehoa saataisiin enemmän kuin bensalla vaikka kestäisikin ruttua. Meinaan sitä että parhaan tehon seos vaatii liikaa ilmaa seurakseen jotta tehoa tuottavaa tavaraa saataisiin tarpeeksi sylinteriin.

Hyvä että edes mutulla otetaan kantaa, kun ei oikein tunnu olevan kellään kokemusta/kiinnostusta aiheesta

http://www.oamk.fi/hankkeet/bioenergia/ ... rtailu.pdf

tuosta laskin hätäisesti ja "poikkitieteellisesti" että metaaniin suurempi lämpöarvo/energiatiheys kompensoisi asian. (laskin että moottori hengittää 20kg ilmaa, molemmilla polttoaineilla bensiini/metaani) ja siitä sitten saavutettu megajoule määrä... varmaan monimuukin asia vaikuttaa, paremmin teoria laskuja omaavat voivat oikaista....

Jos oikein haluaa mietiskellä ni moottori kuitenkin hengittää litroja ei kiloja, eli vaikka metaanin enerkiatiheys on parempi kiloina ni se kun kaasumaisena syötetään ni litroissa enerkiaa on vähemmän, Eli siis se syräyttää enemmän ilmaa jolloin kone ei saa aivan yhtäpaljoa ilmaa bensaan verrattuna. Toki huomioon pitäisi ottaa sekin että bensastakin osa kaasuuntuu ennen imuventtiilin sulkeutumista jolloin sekin on syrjäyttäny ilmaa. Loppuviimein nämä erot taitaa olla varsin merkityksettömiä, ja korvautuvat kyllä ainakin ahdetussa sillä oktaani arvolla.

injektorit ovat yleensä 12v ja jopa monesti korkeaohmisia, ovat vain reilusti bensasuuttimia suurempi tuottoisia. Monessa viriautossa suomessa käytetään ev14 cng suuttimia e85 syöttämiseen, ovat tarkkoja ja edullisia.

Turbiini wrote:Jos oikein haluaa mietiskellä ni moottori kuitenkin hengittää litroja ei kiloja...

Noup... Kaikki sesosuhdelaskelmat tehdään massayksiköissä.

Benkku wrote:

Turbiini wrote:Jos oikein haluaa mietiskellä ni moottori kuitenkin hengittää litroja ei kiloja...

Noup... Kaikki sesosuhdelaskelmat tehdään massayksiköissä.

totta että seossuhdelaskelmat tehdään massayksiköissä, mutta turbiinin kanssa samaa mieltä että asiaa pitää miettiä/laskea myös litroissa. Koska esim 1kg bensiniiä =~1l ja 1kg metaania=~1500l ja siitähän lähdetään että moottori "hengittää" tietyn määrän seosta litroina (lma+polttoaine) joten tuo jo vähän vaikuttaa...

Noh uusissa huippu tieteellisissä laskuissani pääsin tulokseen että bensasta metaaniin siirryttäessä oli joule määräisesti tulossa ~3% tehon laskua, lasku kaavat voisin oikein joskus laittaa tännekin kun kerkiää..

Teoriaani tukee mielestäni se että kun maakaasua mainostetaaan ja testi ajo kertomuksia kuulee on vastaus yleensä ettei eroa bensiinin välillä huomaa joten tehon laskun oltava jotain marginaalista (näissä ajoneuvoissa ei käsittääkseni mitään sytytyksen ajoituksee vaikuttavia muutoksia)..

Mitenköhän tuo aine jäähdyttää kun ruvetaan laittaa kunnolla painetta pyttyyn?

MrFairlane wrote:Mitenköhän tuo aine jäähdyttää kun ruvetaan laittaa kunnolla painetta pyttyyn?

Hyvä kysymys, ei aavistustakaan.. mutta gaasu järjestelmän paineenalennin/säädin ainakin jäätyy jollei olisi kytketty moottorin vesiin.... tuota haaveilisin ahtoilman jähdyttimenäkin hyödyntää

EDIT: LNG:llä luulisi olevan vielä lisääkin mahdollisuuksia: https://www.youtube.com/watch?v=tPf9vjSMAuc

gerhard wrote:...siitähän lähdetään että moottori "hengittää" tietyn määrän seosta litroina (lma+polttoaine) joten tuo jo vähän vaikuttaa...

Joka painaa jotain... edelleen ne laskelmat tehdään massa-yksiköinä.

Metaanin (CH4) molekyylipaino on n. 16.04 ja hapen n. 32.
Massasuhde siis 2 x 32 / 1 x 16.04 = 64 / 16.04 eli 3.99 kg happea, per kilo metaania. Hapen massan ilmaseoksessa ollessa n. 23.1-23.2 %, tarvitaan 3.99 x 100/23.1 eli n. 17.2 kg ilmaa, jokaista metaanikiloa kohden. Ilman massan ollessa (20 C asteen lämpötilassa 'kuiva kosteutta sisältämötn ilma') 1.204 kg/m3. Saadaan 500 cm3 sylinteritäytöksen ilmamassa esim. 85 prosentin volumetrisella hyötysuhteella 0.0005 x 1.204 x .85 = 0,0005117 kg (511.7 mg), vastaavasti kaasua siten 0,00002975 kg (29.75 mg) Normaalipaineessa (101.325 kPa) kuutiometri maakaasua painaa n. 0.8 kg eli 29.75 / 800000 mg = 0,0000371875 m3 eli stokiometrisen täytöksen tilavuus olisi n. 37.2 cm3. Mikä tekee tilavuussuhteeksi 37.1875 / 500 x .85 = 11.4 Huomioimatta kumpi syrjäyttää kumpaa vai syrjäyttääkö, lämpötilojen, ilmankosteuden yms. vaikutusta.

Ilman massaan vaikuttaa todellisen täytöksen ohella lämpötila, luokkaa 3.2 % per 10 celsiusastetta 'maltillisella lämpötila alueella' oltaessa ja jonkinverran myös ilmankosteus.

Benkku wrote:

gerhard wrote:...siitähän lähdetään että moottori "hengittää" tietyn määrän seosta litroina (lma+polttoaine) joten tuo jo vähän vaikuttaa...

Joka painaa jotain... edelleen ne laskelmat tehdään massa-yksiköinä.

joo seos laskut kg: n mutta moottori hengittää litroja. kun tässä oli ideana spekuloida sitä paljonko saadaan energiaa tuottavaa polttoainetta sylinteriin (verraten samaan moottoriin,ja samoihin olosuhteisii, ainut mikä muuttuu on polttoaine).
näin itse asiaa mietin: moottorina iso laivan moottori/"teoria mielikuva moottori" jonka iskutilavuus:
11 369,333litraa (ja näin monta litraa se saisi sisäänsä imettyä seosta yhdellä imutahdillakin)

joten bensiinillä moottoriin menee 11 368l ilmaa ja 1.333l bensiiniä mikä sisältää 43megajoulea energiaa.
metaanillla moottoriin menee 10 242l ilmaa ja 1074l metaania mikä sisältää 38,5megajoulea energiaa.

Joten metaanilla sylinteriin saadaan 10% vähemmän energiaa.
tiedä sitten pitäisikö tästä vielä miettiä polttomoottorin hyötysuhdetta hyödyntämällä paljonko saadaan voimaa ulos..


arvoja millä laskin:
1kg ilmaa =773.39l
1kg bensa= 1.333l = 43megajoulea energiaa
1kg metaania= 1394,7l= 50megajoulea energiaa
seos suhteet:14.7 ja 17.2

Suutin systeemejä ilmeisesti voi tehdä monellakin tapaa:
neste polttoainetta muistuttavilla suuttimilla: http://www.finjector.com/verkkokauppa/e ... 50777-188/
ja cng housen myymien tuotteiden tapaan jolloin "injektorin" ja "suuttimen" välillä tulee pätkä letkuakin: http://www.cnghouse.fi/kauppa/product_details.php?p=163

askarruttaa vain kummalla kannattaisi lähteä kokeilemaan, hinta ero melkoinen.
mietin voisiko injektoreitaikin olla vain 2kpl (siis 2 eri sähkö kelaa jne) ja letkuilla haarottaisi suuttimille... nuo CNG housen "suuttimetkin" aika edullisia jos haaluaa eri kokisilla reillä säädellä/päivittää järjestelmäänsä, verrattuna finjektorin suuttimiin mitä joutuu ostamaan 6kpl uusia.


eli tälläinen setti http://www.cnghouse.fi/kauppa/product_details.php?p=160 + kourallinen näitä http://www.cnghouse.fi/kauppa/product_details.php?p=130

edit: https://www.youtube.com/watch?v=sHCYxJNZ7Tk ei näytä rakettitieteeltä asennus puuhat..ja näkyy tuossa aukioloaikojakin...