FINSQUIRT.FI

Mikähän tuohon nyt tuli kun tuo ei jää käymään tyhjäkäyntiä.
Käyntiin kyllä lähtee tosi hyvin mutta heti kun ASE kytkeytyy pois päältä niin sammuu saman tien.
Ja jos painaa vähänkin kaasua niin sammuu, laajakaista näyttää tuossa vaiheessa että menee laihalle...
Tulppia koitin vaihtaa ja boschin platina tulpilla käynnistyy hyvin mutta ngk:n perustulpilla vain hörähtää eikä jää käymään yhtäpitkäksi aikaa kuin noilla boschilaisilla.
Vika alkoi sen jälkeen kun ajelin 1 tai 2 tulppaa pimeänä (6syl) noin 8km ja aamulla vaihdoin toiset tulpat tuohon.

Kädetön wrote:Mikähän tuohon nyt tuli kun tuo ei jää käymään tyhjäkäyntiä.
Käyntiin kyllä lähtee tosi hyvin mutta heti kun ASE kytkeytyy pois päältä niin sammuu saman tien.
Ja jos painaa vähänkin kaasua niin sammuu, laajakaista näyttää tuossa vaiheessa että menee laihalle...
Tulppia koitin vaihtaa ja boschin platina tulpilla käynnistyy hyvin mutta ngk:n perustulpilla vain hörähtää eikä jää käymään yhtäpitkäksi aikaa kuin noilla boschilaisilla.
Vika alkoi sen jälkeen kun ajelin 1 tai 2 tulppaa pimeänä (6syl) noin 8km ja aamulla vaihdoin toiset tulpat tuohon.

Olipa tuo mikä tahansa (6syl) joku moottori, niin kannattaa kalibroida laajakaista. Voi olla että lambda antaa nyt väärät lukemat kenties.
Kokeile otta lambda korjaus pois päältä hetkeksi, jos moottori pysy käynnissä niin sitten kalibroimaan laajakaista.

Tuo lambda korjaus ei ole ollut käytössä ja mittari on itsestään kalibroituva PLX:n M-300TE.

Kädetön wrote:Tuo lambda korjaus ei ole ollut käytössä ja mittari on itsestään kalibroituva PLX:n M-300TE.

Aha, mitä tapahtuu kun VE arvot suurennetaan joutokäynnin kohdalla?
Vai kuinka olet VE kartan säätänyt.
Lambda korjauksella meinasin että Mega säätää seokset lambdan arvon perustella.

VE-kartta on säädetty aikaisemmin jo suurinpiirtein kohdilleen ja tyhjäkäynnillä seokset 12-13 kieppeillä.

Aika rikas tyhjäkäynti mun mielestä. Laihemmalle niin alkaa kiekatkin nousemaan. Ite laittaisin 14 nurkalle.

Niin tosiaan, jos säädöt on vasta alkumetreillä niin kannattaa tarkista Dwell asetukset. Jos Dwell pielessä niin tulpat kuolee jossain vaiheessa kun ei jaksa sytyttää kunnolla.

Pitääpä huomenissa taas perehtyä tuohon.
On tuo kyllä aikaisemmin käynyt ihan hyvin tyhjäkäyntiä, voihan tuota yrittää laihentaakin...
Dwell asetukset on tällä hetkellä 6.0ms, 3,7ms ja 1.0ms ja puolana on bilteman perus jakajapuola.
Tarkoitus olisi lähi aikoina tyrkätä nuo hukkakipinä vermeet paikalleen kun ne jo on hyllyssä odottamassa.

Kädetön wrote: ja 1.0ms ja puolana on bilteman perus jakajapuola.
.

Nämä ei välttämättä sovellu keskenään. Voi olla että puola päästi toiminta savut ulos tai ainakin osan savuista? Yleensä discharge on siinä 0,4-0,7ms. Mutta yleensä seuraavana päivänä on paljon viisaampi.

kamski wrote:Yleensä discharge on siinä 0,4-0,7ms.

'Yleensä'? Veikkaa niin voitat - niinkö? Näillä hitailla induktiivisilla, melkeinpä poikkeuksetta yli millisekunnin - jopa luokkaa 1.5 ms. Kyseisellä muuntajalla ainakin. Minimi purku-ajaksi kannattaa asettaa vähintään 1 ms.

Kas niin, tähänkin saatiin selvyys.
Oli niinkin iso vika että olin laittanut suuttimien johdot vääriin liittimiin, kun tuo on tollanen sekasikiö että alkuperänen boksi roikkuu vielä auton mukana ja johdotuksia tehty alkuperäiseen johtosarjaan.
Ja kaasuläpän asentotunnistus ei jostain syystä toimi, niin koitin huuhtoa sylintereitä irroittamalla nuo suuttimien johdot ja olin sitten epähuomiossa laittanut johdot takaisin orkkis boksin liittimiin...

No juu, olet kaiketi virittänyt tällaisen ajo-eston päälle. Ne ylimääräiset liittimet vois vaikka teipata umpeen ettei menee jatkossa vahingossakaan sekasi. Hyvä että tämä vika selvisi.

kamski wrote:

Kädetön wrote: ja 1.0ms ja puolana on bilteman perus jakajapuola.
.

Nämä ei välttämättä sovellu keskenään. Voi olla että puola päästi toiminta savut ulos tai ainakin osan savuista? Yleensä discharge on siinä 0,4-0,7ms. Mutta yleensä seuraavana päivänä on paljon viisaampi.

Tuleepahan taas offtopikkia , mutta jos 1ms aiheuttaa savua, niin 0,4-0,7ms savuttaa vielä enemmän.
Siis jos purkausaikaa lyhennetään, kasvaa puolan keskimääräinen virta (ja tietysti huippuvirtakin, ellei ole rajoitusta).

harrastaja wrote:

kamski wrote:

Kädetön wrote: ja 1.0ms ja puolana on bilteman perus jakajapuola.
.

Nämä ei välttämättä sovellu keskenään. Voi olla että puola päästi toiminta savut ulos tai ainakin osan savuista? Yleensä discharge on siinä 0,4-0,7ms. Mutta yleensä seuraavana päivänä on paljon viisaampi.

Tuleepahan taas offtopikkia , mutta jos 1ms aiheuttaa savua, niin 0,4-0,7ms savuttaa vielä enemmän.
Siis jos purkausaikaa lyhennetään, kasvaa puolan keskimääräinen virta (ja tietysti huippuvirtakin, ellei ole rajoitusta).

Tuota noin. Siinä minun pikakirjoituksessa on neljä erillistä lausetta, kommenttia jota päätyvät pisteellä taikka kysymys merkillä. Niitä siis ei kannata sotkea keskenään.

Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautu
niin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.
Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

kamski wrote:Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautu
niin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.

'Pikkasen' menee taas arvalla... Keskimääräinen virta muuntajalla kasvaa, vaikka varaussaika (dwell) olisi asetettu pieneksikin. Ei suinkaan sytytystulpalla - jos/kun mininipurkausaika on asetettu lyhyeksi. Huomaa - hitaasti varauksen 'purkava' muuntaja vaatii aikaa.

kamski wrote: Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

Mittaat muuntajan varautumista (rautasydämen kyllästymistä), ei siihen mitkään korkeajännitepuolen johtimet vaikuta. Minimin purkuajankin voi suht. luotettavasti mitata ensiöpuolelta. Toki sylinteripaine,johtimet jne. vaikuttaa, mutta lähinnä millä jännitteellä läpilyönti tapahtuu ja varauksen purku alkaa.

Benkku wrote:

kamski wrote:Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautuniin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.

'Pikkasen' menee taas arvalla... Keskimääräinen virta muuntajalla kasvaa, vaikka varaussaika (dwell) olisi asetettu pieneksikin. Ei suinkaan sytytystulpalla - jos/kun mininipurkausaika on asetettu lyhyeksi. Huomaa - hitaasti varauksen 'purkava' muuntaja vaatii aikaa.

kamski wrote: Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

Mittaat muuntajan varautumista (rautasydämen kyllästymistä), ei siihen mitkään korkeajännitepuolen johtimet vaikuta. Minimin purkuajankin voi suht. luotettavasti mitata ensiöpuolelta. Toki sylinteripaine,johtimet jne. vaikuttaa, mutta lähinnä millä jännitteellä läpilyönti tapahtuu ja varauksen purku alkaa.

Anteeks, mikä sytytystulppa ja mikä (dwell)
Tässä puhuttiin syttypuolasta ja alilatautumisesta sekä discharge ja sen vaikutuksesta!
Luki härö häiriö oireet voi johtua 50000volttin tällistä kun varovattomsati käsittele niitä syttypuolia. Autetaan nyt kaveria mäessä tästä voi aloitta lukemiseen.

viewtopic.php?t=4786&highlight=discharge

kamski wrote:

harrastaja wrote:

kamski wrote: Nämä ei välttämättä sovellu keskenään. Voi olla että puola päästi toiminta savut ulos tai ainakin osan savuista? Yleensä discharge on siinä 0,4-0,7ms. Mutta yleensä seuraavana päivänä on paljon viisaampi.

Tuleepahan taas offtopikkia , mutta jos 1ms aiheuttaa savua, niin 0,4-0,7ms savuttaa vielä enemmän.
Siis jos purkausaikaa lyhennetään, kasvaa puolan keskimääräinen virta (ja tietysti huippuvirtakin, ellei ole rajoitusta).

Tuota noin. Siinä minun pikakirjoituksessa on neljä erillistä lausetta, kommenttia jota päätyvät pisteellä taikka kysymys merkillä. Niitä siis ei kannata sotkea keskenään.

Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautu
niin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.
Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

En tiedä vieläkään, miten noita pikakirjoituksia pitäisi lukea/ymmärtää, mutta omassa kirjoituksessani on kaksi ehtolausetta (jos...niin), joissa kerrotaan mitä tapahtuu minimi purkausaikaa lyhentämällä.
Sen verran lisäystä tuohon jälkimmäiseen, että virrat tietenkin kasvaa vain, jos tuo minimipurkausaika on "saavutettu" ja se on lyhyempi, kuin kipinän paloaika.
Enkä ala selittämään kuinka noita voi mitata ja mikä vaikuttaa, kun ei siitä täällä kukaan oikeasti ole kiinnostunut.

kamski wrote:

kamski wrote: Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

Anteeks, mikä sytytystulppa ja mikä (dwell)

harrastaja wrote:

kamski wrote:

harrastaja wrote: Tuleepahan taas offtopikkia , mutta jos 1ms aiheuttaa savua, niin 0,4-0,7ms savuttaa vielä enemmän.
Siis jos purkausaikaa lyhennetään, kasvaa puolan keskimääräinen virta (ja tietysti huippuvirtakin, ellei ole rajoitusta).

Tuota noin. Siinä minun pikakirjoituksessa on neljä erillistä lausetta, kommenttia jota päätyvät pisteellä taikka kysymys merkillä. Niitä siis ei kannata sotkea keskenään.

Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautu
niin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.
Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

En tiedä vieläkään, miten noita pikakirjoituksia pitäisi lukea/ymmärtää, mutta omassa kirjoituksessani on kaksi ehtolausetta (jos...niin), joissa kerrotaan mitä tapahtuu minimi purkausaikaa lyhentämällä.
Sen verran lisäystä tuohon jälkimmäiseen, että virrat tietenkin kasvaa vain, jos tuo minimipurkausaika on "saavutettu" ja se on lyhyempi, kuin kipinän paloaika.
Enkä ala selittämään kuinka noita voi mitata ja mikä vaikuttaa, kun ei siitä täällä kukaan oikeasti ole kiinnostunut.

kamski wrote:

kamski wrote: Paras on tietenkin mitata Dwellin ihan käytännössä skoopilla mutta eikös R tulpat ja muut syttyjohdot vaikuttavat sillä tavalla että mitatut arvot ei kerro enää koko totuutta esim: autotallissa mitattu discharge ja todellinen sylinterin paine?

Anteeks, mikä sytytystulppa ja mikä (dwell)

Kyllä minä ymmärän Että olette Benkkun kanssa heimoveljeä taikka sielu kumppaneita mutta jos kuitenkiin pysytään siinä alkuperäisessä kirjoituksessa, luetaan asiat ajatuksen kanssa sekä vähän kristallipalloa apuna käytetään niin hyvä tule. Toki minäkän kovin selvästi ehdi kirjoittamaan, hmm.., olisin varmaan kirjailija ?

Benkku wrote:

kamski wrote:Jos puolan purkuaika on niin pieni että puola ei ehdi purkautua kunnolla niin silloin sytkä päätteet lämpiää reilusti. Ellei sitten syttypuola alilatautu niin kuin tuossa aikaisemmin kirjoituksessa epäilin, niin silloin voi pienentää purkuajan jolloin saadaan edes jonkun- näköisen puolan latauksen aikaiseksi. Näin siis minä olen käsittänyt asian.

'Pikkasen' menee taas arvalla... Keskimääräinen virta muuntajalla kasvaa, vaikka varaussaika (dwell) olisi asetettu pieneksikin. Ei suinkaan sytytystulpalla - jos/kun mininipurkausaika on asetettu lyhyeksi. Huomaa - hitaasti varauksen 'purkava' muuntaja vaatii aikaa.
.

Siinähän se mustaa valkoisella, no onhan siinä vähän punaista ja ruskea.

Eikös foorumin tarkoitus kirjoittaa niin selvästi kuin osaa eikä niin epäselvästi kuin on vaan mahdollista. Lepoa ja rauhaa, eikä papuja nenään.

Noniin, miten tähän tai yleensä mihinkään liittyy heimoveljet ym. siis pysytään asiassa.

Mkä noista edelläolleista kirjoituksistani on epäselvä?

Kun en omista kristallipalloa, niin kuinka noi lauseesi pitää siis ymmärtää, jos ekassa epäillään 1ms ja bilteman puolan yhteensopivuutta, seuraavassa puola on voinut savuta ja sitten todetaan yleensä käytettävän lyhyempiä purkausaikoja?

Joo... ja huomaa nyt siinä (mielestäni hauskassa) sun "tulppa/Dwell" lainauksissa on se hymynaama edessä.

Jaa se olikin hymynaamaa ok. älä säästele hymiöitä.

Niin bilteman puola 1.0ms discharger ja millä tahansa dwellilla, onko ylipäätään puola hengissä noilla säädöillä? Eli jos on niin silloin voi kokeilla suurentaa dwellia taikka kokeilla pinentä purkku aikaa jolloin saadaan puolan paremman varauksen sytyttämään seoksen. Olipa se discharge 0.1-1.5 ms. olen käyttänyt omassa jätti tarvike puolassa 0.4-0.6 ms ja dwell 4.5ms. Hyvin on toiminut "peppu säädöllä" eikä mikään lämpiää .. Silloin kun mikä tahansa vika tilanne päällä voi kokeilla mitä tahansa säätöä, tietenkin silloin pysyttävä tilanneen tasalla ja säätöjen kohtuudessa. Ja jos mikään tunnu onnistuvaan niin yleensä seuraavana päivänä onnistuu!

Eikös se discharge aika ole vain megalle tiedoksi koinka nopeasti kipinän antamisen jälkeen voidaan aloittaa lataaminen uudelleen aikaisintaan?

Kokeilla voi ihan mitä haluaa, mutta kuitenkin tuo eka kirjoitukseni pitää paikkansa.

Minimi purkausaikahan "tulee käyttöön" silloin, kun kipinöiden välinen aika menee niin pieneksi, että .........Dwell + Discharge > kipinöiden välinen aika
Tuolloin aletaan Dwell-aikaa pienentämään, niin että purkausaika pysyy vakiona (asetettu).

Siis topicin tapauksessa Dwell = 3,7ms, Min.Discharge = 1ms ja 6 syl.
4250rpm jälkeen alkaa Dwell pienenemään ja vaikkapa 6000rpm Dwell on 2,3ms.

Eihän tuolla juurikaan ole merkitystä, kuin jakajakäytössä.

teg wrote:Eikös se discharge aika ole vain megalle tiedoksi koinka nopeasti kipinän antamisen jälkeen voidaan aloittaa lataaminen uudelleen aikaisintaan?

Kyllä, mutta koska jakajasytytteisissä - hitaasti varautuvilla muuntajilla korkeammilla kierroksilla, tulevat muuntajan rajat 'ajan suhteen' vastaan, niin pitää tinkiä varausajasta (dwell) ei purkuajasta (min. discharge).

Jos minimi purkausaika on liian lyhyeksi määritelty, suhteessa mitä muuntajan varauksen purku (kokonaan tai korkeammilla kierroksilla johonkin järkevään tasoon) kestää jää purettava teho (toisio ts. kipinävirta) matalaksi -> ensiövirta toki suurenee, mikä kuitenkaan ei (vastoin Kamskin ajatusta) 'paranna' kipinää.
Lisäksi muuntajaa ohjaava pääte joutuu kasvavan ensiövirran takia koville, jos muuntajan ensiövastus on pieni ja muuntajaa kytkevä pääte on virtaa rajoittamaton.

Benkku wrote: Jos minimi purkausaika on liian lyhyeksi määritelty, suhteessa mitä muuntajan varauksen purku (kokonaan tai korkeammilla kierroksilla johonkin järkevään tasoon) kestää jää purettava teho (toisio ts. kipinävirta) matalaksi -> ensiövirta toki suurenee, mikä kuitenkaan ei (vastoin Kamskin ajatusta) 'paranna' kipinää.
.

harrastaja wrote: Siis jos purkausaikaa lyhennetään, kasvaa puolan keskimääräinen virta (ja tietysti huippuvirtakin, ellei ole rajoitusta).

Kun uskotaan harrastajan puhetta, silloin kun saadaan suuremman huippuvirran niin kipinä paranee.
Eiköhän parempi että benkku pysyttelee näissä äly-puolissa taikka ediksissa.

kamski wrote:Kun uskotaan harrastajan puhetta, silloin kun saadaan suuremman huippuvirran niin kipinä paranee.
Eiköhän parempi että benkku pysyttelee näissä äly-puolissa taikka ediksissa.

Joo ja sinun kannattaisi hiukan tarkemmin ynnä ajatuksella lukea, mitä aiheesta tässä kirjoitettu ja jättää tuo nillittäminen vähemmälle.

Otetaan vielä kerran uusiksi, kun ei taaskaan tunnu menevän perille.

Keskimäärinen saati huippu toisiovirta sytytystulpalla ei suurene, purkausaikaa lyhennettäessä.

Menikö perille? No,yritetään vielä toisella lauseella.

Toisiovirta/jännite ts. varattu teho 'ei heti purkaannu' läpilyönnin tapahtuessa, joten jos varauksen purku-aika on liian lyhyt (sen varauksen purkamiseksi) jää muuntajaan varausta. Seuraava varausjakso lähtee siitä ensiövirtatasosta, joka muuntajan jäi jäljelle. Puolan ensiön virta suurenee, ei toisiovirta tulpalla.

ps. Edistä en laittaisi edes nelitahtimopoon.