FINSQUIRT.FI

Elikkäs
MS2 v3 releboxilla.
Hall anturina cherry, kytketty samanlailla kuin tuo Honeywelli tuoss ylempänä olevassa esimerkissä.

Neljä erillistä puolaa sisäisillä sytkäohjauksilla, ohjataan hukkistyyliin.

Piuhat kaikilla antureilla on suojattu ja suojaus vain toisesta päästä maissa.

Suuttimet low-z, delphit.

Kierrokset käy nollissa ja sahaa ihan törkeesti. Laturi antaa häiriöö, mut ei auta vaikka ottaa pois. Paranee, muttei tarpeeksi.

Piuhat ei pitäis mennä minkään sytkäpiuhan läheltä. Maadoitukset pitäis olla kunnossa. Megalta lohkoon paksupiuha.

Konkkaa kokeiltu isoa. Suuttimien 12v paluu siirretty piuhalla purkilta.
Millään ei vaikutusta.

Oskilloskooppi hankittu, mutta mitä lähden mittaileen ja mistä.
Eli vinkkejä mistä lähden etsiin ekana ja mitä kannattais muuttaa.

Et varsinaisesti maininnut, että onko sulla kierroslukusignaali suojatulla piuhalla?

On suojattua sekin.
Siksi tässä alkaa menee sormisuuhun.
Oskilloskooppiakaan ennen käyttänyt, niin pieniä neuvoja sen taki tässä haetaan.

Välikaapelissa taitaa olla suojaamaton. Se onkin seuraavana listalla ohittaa.

Mikä on suurin pulssitaajuus? Cherryn hall-kytkin, ei välttämättä toimi kovin korkeille taajuuksille.

36-1 hampainen kiekko.
Häiriö alkaa heti tyhjäkäynniltä tasaisesti.

Voisin tietty laittaa logia johonkin.

Mites ylösvetovastus vaikuuttaa? Nyt oli muistaakseni 390R.

Datalehdykässä oli et 25mA ei sais ylittää.

Niin tyypiltään 'mikä' Cherryn anturi?

http://www.veku.net/tmp/Cherry-GS-1.pdf

GS100502 tarkalleen.

Tuossa logi ja msg

http://www.porvwoo.fi/documents/Logit/nILKUTUSTA.msl

http://www.porvwoo.fi/documents/Logit/nILKUTUS01.msq

Toivottavasti nuo linkit toimii.

Suosittelen kokeilemaan suurempaan pulssitaajuuteen kykenevää anturia. Tuossa GS1005 sarjassa tullee maksimi kytkentätaajuus (about 500 Hz) vastaan jo tyhjäkäynnillä.

http://www.cherrycorp.com/english/senso ... Series.pdf

Samainen anturi, eräässä toisessa, hitaammin pyörivässä sovelluksessa (suositellulla pulssisuhteella) missasi tuossa puolen kilohertzin paikkeilla.

Vaikkapa tuollainen...
http://www.cherrycorp.com/english/senso ... sd1012.htm

No hitto. Tuohan on sit ihan turha anturi. Enpäs aatellut, ku kuitenkin kaikki putkat tuota kauppaa.

Täytyy siis vaihtaa vr-anturi tilalle ja ottaa vr-muunnin käyttöön ja kokeilla sillä.

Kiitokset avusta.

Varminta toki niin.

Hmm, hassua.

Olen säätänyt yhden projektin ja siinä oli nimenomaan tuollanen cherry anturi kiinni. 36-1 triggeri ja konetta on kierrätetty varmaan 7000 rpm asti. Eikä kyllä ole minkäänlaisia pätkimisiä tmv.

Eli sen perusteella epäilisin että anturista ei olisi kiinni.

Benkku: Mistä olet löytänyt tuon maksimikytkentätaajuuden? Speksissä kun puhutaan vain "High-Speed Capability" eikä taajuuksista mitään?

Jankos wrote:Mistä olet löytänyt tuon maksimikytkentätaajuuden? Speksissä kun puhutaan vain "High-Speed Capability" eikä taajuuksista mitään?

Ainakaan tuossa GS1005 sarjan datalehdessä ei mainita nopeasta kytkentätaajuudesta, lienet katsonut jonkin muun tyypin datalehteä? Datalehdessä mainitut sovelluskohteetkin ovat 'hitaasti' pyöriviä.

Nopeammissa anturityypeissa on mainittu maksimi kytkentätaajuus, esim. tuo linkin SD 1002 -> 8 kHz.

Tuo mainittu luokkaa 500 Hz (GS100502 anturi) toimi vielä eräässä sovelluskohteessa, kilohertzillä hukkui pulsseja. Ylösveto, pulssipyörä ja ilmaväli olivat speksien mukaiset. Aluksi kokeiltiin tietty ilmaväliäkin muuttaa.

Kannattaa myöskin huomioida, ettei tuota (GS100502) ole tarkoitettu tunnistamaan hampaan reunasta (gradient detection), toisinsanoen kytkentäpiste saattaa vaihdella taajuden funktiona (ja anturin kompensoinneista huolimatta, ilmavälin funktiona mikäli ilmaväli vaihtelee). Sama pätee myös tuohon SD tyypin anturiin. GS100501 on hampaan reunasta tarkemmin kytkevä.

Sivu 4
http://www.cherrycorp.com/english/sensors/pdf/pcim.pdf

Jankos wrote:Hmm, hassua.

Olen säätänyt yhden projektin ja siinä oli nimenomaan tuollanen cherry anturi kiinni. 36-1 triggeri ja konetta on kierrätetty varmaan 7000 rpm asti. Eikä kyllä ole minkäänlaisia pätkimisiä tmv.

Eli sen perusteella epäilisin että anturista ei olisi kiinni.

sama tääläkin ja triggeri oli muistaakseni 42-1 hampainen. kone ei kiertänyt yli 6800 ku oli muualla vikaa. nyt kiertää.

12-1 hampainen ainakin toimi tuolla anturilla 6000 rälläkän kyydissä ku testailin yhtä toista purkkia.

Nonnii, vr-anturilla rokkaa.

Etanoli loppu heti melkein ku saatiin tulille. Huomenna lisää ja seuraavaksi säätöjä vaparina ja sit kytketään remulin mankku.

Mistäs kohtaa pitäis tsekata tuo vr-piirin hyvyys skoopilla?

http://www.megamanual.com/ms2/vradjust.htm

Ilmeisesti prossun U7 jalasta 2 näkyy sisääntulo.
Ja jalasta 1 näkyy mikä menee prossulle. Tämä vissiin se mistä pitäis saada siisti käppyrä potikoita veivaamalla?

Vai miten tuo kannattais virittää/tarkistaa?

Benkku wrote: Ainakaan tuossa GS1005 sarjan datalehdessä ei mainita nopeasta kytkentätaajuudesta, lienet katsonut jonkin muun tyypin datalehteä? Datalehdessä mainitut sovelluskohteetkin ovat 'hitaasti' pyöriviä.

Nopeammissa anturityypeissa on mainittu maksimi kytkentätaajuus, esim. tuo linkin SD 1002 -> 8 kHz.

Tuo mainittu luokkaa 500 Hz (GS100502 anturi) toimi vielä eräässä sovelluskohteessa, kilohertzillä hukkui pulsseja. Ylösveto, pulssipyörä ja ilmaväli olivat speksien mukaiset. Aluksi kokeiltiin tietty ilmaväliäkin muuttaa.

Kannattaa myöskin huomioida, ettei tuota (GS100502) ole tarkoitettu tunnistamaan hampaan reunasta (gradient detection), toisinsanoen kytkentäpiste saattaa vaihdella taajuden funktiona (ja anturin kompensoinneista huolimatta, ilmavälin funktiona mikäli ilmaväli vaihtelee). Sama pätee myös tuohon SD tyypin anturiin. GS100501 on hampaan reunasta tarkemmin kytkevä.

Sivu 4
http://www.cherrycorp.com/english/sensors/pdf/pcim.pdf

Tuossa datasheetissa high speed mainintaa ei olekaan, se olikin tuotteen nettisivulla. Eli aika epäselvää. Mutta silti tuo anturi toimii monella ihan hyvin.

Mitähän yrität noissa parissa viimeisessä lauseessa ajaa takaa, GS100502 ja GS 100501 on ihan samat anturit vain johtojen päät erilaiset...

Jankos wrote:

Benkku wrote: Ainakaan tuossa GS1005 sarjan datalehdessä ei mainita nopeasta kytkentätaajuudesta, lienet katsonut jonkin muun tyypin datalehteä? Datalehdessä mainitut sovelluskohteetkin ovat 'hitaasti' pyöriviä.

Nopeammissa anturityypeissa on mainittu maksimi kytkentätaajuus, esim. tuo linkin SD 1002 -> 8 kHz.

Tuo mainittu luokkaa 500 Hz (GS100502 anturi) toimi vielä eräässä sovelluskohteessa, kilohertzillä hukkui pulsseja. Ylösveto, pulssipyörä ja ilmaväli olivat speksien mukaiset. Aluksi kokeiltiin tietty ilmaväliäkin muuttaa.

Kannattaa myöskin huomioida, ettei tuota (GS100502) ole tarkoitettu tunnistamaan hampaan reunasta (gradient detection), toisinsanoen kytkentäpiste saattaa vaihdella taajuden funktiona (ja anturin kompensoinneista huolimatta, ilmavälin funktiona mikäli ilmaväli vaihtelee). Sama pätee myös tuohon SD tyypin anturiin. GS100501 on hampaan reunasta tarkemmin kytkevä.

Sivu 4
http://www.cherrycorp.com/english/sensors/pdf/pcim.pdf

Tuossa datasheetissa high speed mainintaa ei olekaan, se olikin tuotteen nettisivulla. Eli aika epäselvää. Mutta silti tuo anturi toimii monella ihan hyvin.

Mitähän yrität noissa parissa viimeisessä lauseessa ajaa takaa, GS100502 ja GS 100501 on ihan samat anturit vain johtojen päät erilaiset...

Sitä, että ne eivät ole teknisesti samanlaisia. Toisessa anturissa (501) on gradient detection toisessa (502) ei. Lue tuo pcim.pdf.

Benkku wrote: Sitä, että ne eivät ole teknisesti samanlaisia. Toisessa anturissa (501) on gradient detection toisessa (502) ei. Lue tuo pcim.pdf.

Luin, siinäkään ei ole mainintaa että nuo olisi erilaisia. Eikä siinä mainita edes tuota 502 anturia. Yhdessäkään speksissä mitä tuolla nettisivulla on ei mainita että ne olisi erilaiset.

Jankos wrote:

Benkku wrote: Sitä, että ne eivät ole teknisesti samanlaisia. Toisessa anturissa (501) on gradient detection toisessa (502) ei. Lue tuo pcim.pdf.

Luin, siinäkään ei ole mainintaa että nuo olisi erilaisia. Eikä siinä mainita edes tuota 502 anturia. Yhdessäkään speksissä mitä tuolla nettisivulla on ei mainita että ne olisi erilaiset.

<clip>
The Cherry GS100501 is a complete gear-tooth sensor comprising a
bias magnet, a gradient detector, and signal conditioning and
threshold detection circuitry...
</clip>

PDF sivulila 1-4. selvitetään erityyppisten hall-anturien ominaisuuksia. Sivulta 5. löydät tuon yllä-olevan lainauksen.

Siis - nimenomaan 501 anturi on tarkoitettu hampaan reunan tarkkaan tunnistamiseen. Jos ne olisivat teknisesti samanlaisia, niin kenties Cherryn inssi olisi referoinut GS1005 sarja, eikä yksilöiden pelkästään GS100501 tuotetta?

Benkku wrote: PDF sivulila 1-4. selvitetään erityyppisten hall-anturien ominaisuuksia. Sivulta 5. löydät tuon yllä-olevan lainauksen.

Siis - nimenomaan 501 anturi on tarkoitettu hampaan reunan tarkkaan tunnistamiseen. Jos ne olisivat teknisesti samanlaisia, niin kenties Cherryn inssi olisi referoinut GS1005 sarja, eikä yksilöiden pelkästään GS100501 tuotetta?

Hohhoijaa. Voihan tuon noinkin päin lukea jos haluaa. Mikset varmista asiaa valmistajalta, sähköpostiosoitteet kun on näkyvillä.

Tuo artikkelihan on vasta 12 vuotta vanha niin oliskohan mahdollista että silloin ei ole edes ollut eri variaatioita tuosta anturista.

Jankos wrote:Hohhoijaa. Voihan tuon noinkin päin lukea jos haluaa. Mikset varmista asiaa valmistajalta, sähköpostiosoitteet kun on näkyvillä.

Tuo artikkelihan on vasta 12 vuotta vanha niin oliskohan mahdollista että silloin ei ole edes ollut eri variaatioita tuosta anturista.

Ainahan kannattaa olettaa, eikö vain? Mikset varmista... Ehkäpä siksi, kun ylipäätään en käytä missään projektissa hall-anturia kampikulmanopeuden ja paikan tunnistukseen. Keskusteluhan lähti ketjun avanneen ongelmasta, johon toin oman näkemykseni. Olen toki samaa mieltä siitä, että asia kannattaa varmistaa, jos mainittua tuotetta kampikulman mittaamiseen käyttää.

Benkku wrote: Ainahan kannattaa olettaa, eikö vain? Mikset varmista... Ehkäpä siksi, kun ylipäätään en käytä missään projektissa hall-anturia kampikulmanopeuden ja paikan tunnistukseen. Keskusteluhan lähti ketjun avanneen ongelmasta, johon toin oman näkemykseni. Olen toki samaa mieltä siitä, että asia kannattaa varmistaa, jos mainittua tuotetta kampikulman mittaamiseen käyttää.

Kuitenkin kerrot asioita faktana mistä sinulla ei ole pienintäkään varmuutta... Pelkkiä oletuksia.

No mikäs on "oikea" anturi kampikulman haisteluun? Perustelua miksi joku on hyvä.
Itsekki nyt tullut käytettyä jos jonkinnäköistä sytkäsetuppia.

Jakajaa hallilla, edistä, honeywelliä ja nyt viimeisempinä cherry ja vr-anturi muuntimella.

Jankos wrote:Kuitenkin kerrot asioita faktana mistä sinulla ei ole pienintäkään varmuutta... Pelkkiä oletuksia.

Missä kohtaa? 501 tyypistä on todettu sen tomivan hampaan reunasta, 502 mallista niin ei ole sanottu missään.

Benkku wrote:

Jankos wrote:Kuitenkin kerrot asioita faktana mistä sinulla ei ole pienintäkään varmuutta... Pelkkiä oletuksia.

Missä kohtaa? 501 tyypistä on todettu sen tomivan hampaan reunasta, 502 mallista niin ei ole sanottu missään.

Kannattaa myöskin huomioida, ettei tuota (GS100502) ole tarkoitettu tunnistamaan hampaan reunasta (gradient detection), toisinsanoen kytkentäpiste saattaa vaihdella taajuden funktiona (ja anturin kompensoinneista huolimatta, ilmavälin funktiona mikäli ilmaväli vaihtelee). Sama pätee myös tuohon SD tyypin anturiin. GS100501 on hampaan reunasta tarkemmin kytkevä.

Onkohan sulla ihan oikeasti joku lukihäiriö omiin kirjoituksiisi?

Luehan tuo edellinen postauksesi ajatuksella. 'Edellinen lause päättyy kysymysmerkkiin ja seuraava alkaa 501...

Millä boksilla muutit vr anturin signaalin?

Ihan Megan V3 laudan muuntimella, mikä on vakiona tuossa.

Jeps, ite vaan tuohon v2,2 tarvi muunnella.