FINSQUIRT.FI

Moi!

Mulla on Harrikan Evo-koneessa BMW R 1100 läppärungot ja suuttimet (eli Bosch Motronic 2.2) ja Megasquirt 1. Etsiskelen oikeita asetuksia suuttimille. BMW ja Bosh tuntuvat pitävän tietoja ominaan, mistäs ne fuel innjection valve speksit saisi? Googlettamalla ei tarttunut haaviin detaljeja. Muilla on nyt seuraavia arvoja joilla peli käy kyllä mainiosti, paitsi kuumana tyhjäkäynti ei toimi vaan sammuu:

• Injector flow (cc/min tai lb/hr): Ei tiedossa kumpikaan, required fuel arvo: 14.6
• Injector charachteristics:
  • Injector opening time (ms): 1.0
  • Battery Voltage Correction (ms/V): 0.2
  • PWM Current limit (%): 100
  • PWM Time Threshold (ms): 25.4

Jos suuttimien arvot on lepässä on muukin säätäminen sitten helposti pielessä, varsinkin jos joutuu tekemään jonkin uuden muutoksen. Siksi olisi mukava saada nämä arvot oikeiksi.

Boonuksena säätöympäristö (toisesta ketjusta kopsattu): Asus 7" ja 4G levyllä varustettu Linux, siinä AtenRS232 ja TunerStudio. Laite sopii hyvin HD:n säätöön, tein sille stongan päälle telineen eikä laite ota itseensä tärinästä (jota riittää) kuten edelliset vehkeet :oops:

art #: BOINJ-R352

BOSCH Fuel Injector. Original Equipment. 1 piece. Recommend be replaced as set. (Also sold as set of 2; see BOINJ-352x2)

Vehicle Manufacturer: BMW

Application: 1994-2001 BMW R

Make/Model: BMW : R850, R1100

Model Years: 1994 to 2001

Vehicle Mfg. Part #: 13 64 1 341 352

Power Rating: 303.3 cc / minute

Tuollaiset arvot löysin sun suuttimille. Varmista vielä osanumerolla, mutta olettaisin että nuo ovat oikeat.

Aukeamisaika on kätevä tarkistaa skoopilla, mutta ei varmasti kauas heitä tuo 1.0msec.

• Injector charachteristics:
  • Injector opening time (ms): 1.0
  • Battery Voltage Correction (ms/V): 0.2
  • PWM Current limit (%): 75
  • PWM Time Threshold (ms): 25.5

Tuollaset arvot on miulla Boschin suuttimilla, muistelen olevan vastaavat Rieskalla SportsterIssakin... Tuskin meillä kummallakaan tarviis tuota virtaa rajoittaa, kun on vain yksi suutin/pankki käytössä..?

Siis PWM-virranrajoituksen asetukset riippuvat lähinnä siitä, että ovatko suuttimet korkea- vai matalaohmiset. Tämän voi mitata helposti yleismittarilla, mittaa vain vastuksen suuttimen navoista. Korkeaohmisilla tulos on noin 12-16 ohmia ja matalaohmisilla 2-4 ohmia.

Korkeaohmisten kanssa ei tarvita rajoitusta, joten PWM Current limit = 100% ja PWM time threshold = 25.5. Matalaohmisilla tarvitaan rajoitusta lähinnä suuttimien suojaamiseen. Sopivat arvot riippuvat sitten suuttimista ja ohjaimen versiosta. Manuskasta löytyy ohjeita näiden kohdalleen hakemiseen. Time threshold asetetaan kuitenkin joka tapauksessa hiukan suuremmaksi kuin suuttimen avautimsaika, esim. 1.5 ms. Time threshold on siis aika ruiskutustapahtuman alussa, jolloin suuttimelle annetaan täysi jännite ilman rajoitusta.

Avautumisajan selvittämiseen tarvitaan oskilloskooppi ja hiukan oheiskytkentöjä. Samoilla mittauksilla saa myös selvitettyä tuon Voltage correction-arvon. Jos skooppia ei ole saatavilla, niin 1.0-1.2ms ja 0.1-0.2ms/V ovat ihan hyviä arvauksia useimmille suuttimille.

Jos suuttimien tuotto ei ole tiedossa, niin se on varsin helppo mitata itsekin. Sen kun vaan virittelee suuttimen ruiskuttamaan purkkiin ja sitten ohjaa sitä antamalla sille jatkuvaa 12V jännitettä (matalaohmisten kanssa etuvastus!). Tuoton saa suoraan minuutin ruiskutusajan tuottamasta määrästä. Ja vaikka nimellistuotto olisikin tiedossa, niin mittaus on ihan hyvä idea jos suuttimien kunnosta ei ole täyttä varmuutta. Saapahan sitten varmistettua, että kaikki suuttimet ovat kunnossa ja tuottavat saman verran.

Avautumisajan selvittämiseen tarvitaan oskilloskooppi ja hiukan oheiskytkentöjä.

Tuolla mittaamisesta:
http://www.automotivetestsolutions.com/ ... eforms.htm

http://www.msextra.com/viewtopic.php?f=89&t=31326

Ei voi kuin kiittää. Hienoa. Kerron tuloksista sateen lakattua, tärinänkestävä laptop ei kestäne vettä.

Näillä homma parani mutta uusi ongelma kiusaa. Seosten pitäisi lambdan mukaan ja perstuntumalla olla kohdallaan mutta tulpat kuolevat yhden tankillisen ajon jälkeen??? Oheisten kuvien mukaisessa kunnossa tulpat on siis loppu jo noin 200 - 250 km ajon jälkeen, tosin tuo Accelin iridiumtulppa kesti tuplasti (eli kaksi tankillista) tuohon NGK:n tulppaan nähden.

Kuvat (etupytyn) tulpista kun ne ovat pimahtaneet:
http://www.mmaf.fi/forum/index.php?acti ... =378;image ja http://www.mmaf.fi/forum/index.php?acti ... =379;image

Alla on siis '90 FLHS Bigtwin Evo jossa on Megasquirt I ruisku, kapeakaistalambdat molemmisa putkissa ja BMW:n läppärungot & suuttimet. Etupytty käy hiukan takapyttyä laihemmalla, kuvissa etupytyn tulpat.

Se tulpan kuolema tarkoittaa tässä sitä, että peli alkaa paukkuun, rykiin ja pykiin ja seokset menee sekaisin. Ongelma poistuu vaihtamalla uudet tulpat. NGK:n ehdotus tulpaksi on BRP 5ES ja olen kokeillut niitä, 6 ja 7 tulppaa sekä muutamaa eri iridiumtulppaa. Sama ongelma jatkuu. Ehdotuksia?

Lueskelin apua http://www.spark-plugs.co.uk/pages/tech ... gnosis.htm ja http://www.gnttype.org/techarea/engine/plugs.html sivuilta.

Asiaan saattaa liittyä Squirtin kierrosluvun tunnistin tai oikeammin varsinaisen sellaisen puute. Kierroslukutieto napataan puolan maapuolelta ja se on likaista; hyppelee muutaman sadan kierroksen verran koko ajan. Koitan keksiä tähän korjausta, jos se vaikka olisi ongelman taustalla. Siihen asti kuitenkin muitakin ehdotuksia kuunnellaan mielenkiinnolla...

Tulppien väristä päätellen rikkaallahan tuo käy. Ja rikas seos tappaa tulpat.

SanttuAhonen wrote:Näillä homma parani mutta uusi ongelma kiusaa. Seosten pitäisi lambdan mukaan ja perstuntumalla olla kohdallaan mutta tulpat kuolevat yhden tankillisen ajon jälkeen??? Oheisten kuvien mukaisessa kunnossa tulpat on siis loppu jo noin 200 - 250 km ajon jälkeen, tosin tuo Accelin iridiumtulppa kesti tuplasti (eli kaksi tankillista) tuohon NGK:n tulppaan nähden.


Alla on siis '90 FLHS Bigtwin Evo jossa on Megasquirt I ruisku, kapeakaistalambdat molemmisa putkissa ja BMW:n läppärungot & suuttimet. Etupytty käy hiukan takapyttyä laihemmalla, kuvissa etupytyn tulpat.

Se tulpan kuolema tarkoittaa tässä sitä, että peli alkaa paukkuun, rykiin ja pykiin ja seokset menee sekaisin. Ongelma poistuu vaihtamalla uudet tulpat. NGK:n ehdotus tulpaksi on BRP 5ES ja olen kokeillut niitä, 6 ja 7 tulppaa sekä muutamaa eri iridiumtulppaa. Sama ongelma jatkuu. Ehdotuksia?


Asiaan saattaa liittyä Squirtin kierrosluvun tunnistin tai oikeammin varsinaisen sellaisen puute. Kierroslukutieto napataan puolan maapuolelta ja se on likaista; hyppelee muutaman sadan kierroksen verran koko ajan. Koitan keksiä tähän korjausta, jos se vaikka olisi ongelman taustalla. Siihen asti kuitenkin muitakin ehdotuksia kuunnellaan mielenkiinnolla...

Joo, kyl sytty signaali täytyy olla puhdas muuten toimii huonosti. Eli ensimmäisenä korjattava kierroslukutieto.
Sitten jos kone käy edelleen rikkaalla niin kannattaisi alentaa bensan painetta jos mahdollista, taikka pienentää suuttimien koko. (autta kummasti) !

Tossa kun oman pyörän sguirttasin niin poltin vartissa iridium tulpat ja sen perän uudet NGK. tais olla Suomen ennätys?
Megamanualissa on taulukko ja voi itsekin laskea moottorin kohtaiset suutin koko.

SanttuAhonen wrote: tulpat kuolevat yhden tankillisen ajon jälkeen??

Ongelma ratkesi lopulta vaihtamalla alkuperäinen, näennäisesti toimiva puola uuteen ja tehokkaampaan.

tty wrote:

Avautumisajan selvittämiseen tarvitaan oskilloskooppi ja hiukan oheiskytkentöjä.

Tuolla mittaamisesta:
http://www.automotivetestsolutions.com/ ... eforms.htm

http://www.msextra.com/viewtopic.php?f=89&t=31326

Aina tämä sama juttu tulee jossain esiin....
Tuolla on kyllä hyviä kuvia ja ihan oikeanlaisiakin, mutta noista ei voi Dead Time:ä (mikä on Megassa virheellisesti "Injector opening time ") määrittää.

Deat Time on aika, mikä tarvitaan dynaamisen tuoton käyrän "siirtämiseksi" alkamaan teoreettisesti nollasta.
Katso esimerkki vaikkapa... Tuolta
Ne pari ekaa kuvaa.

Huomattavaa on myös, että voltage correction ei ole sama esim. 14-12V tai 12-10V

Sama asia vähän toisella tavalla... Täällä

Siis DT on tuolla siinä kohdassa, missä ne suorat viivat kohtaa "nollatuoton" kohdan. Siis noin 0,6....1ms.

Itseasiassa suuttimen virtakäyrästä voi hyvinkin usein päätellä avautumisajan. Kun suutin on avautunut täysin ja "lyö pohjaan", virtakäyrässä näkyy hyvin usein notkahdus.

Niinpä, virtakäyrästä voi nähdä avautumisajan, mutta kun sillä ajalla ei tee mitään.
Eikä avautumis- ja sulkautumisajoilla yhdessä tai erikseen.
Tarvittava aika on Dead Time ja sitä ei noista saa laskettua.

Mitäs eroa mielestäsi on dead timellä ja avautumisajalla?

- avautumisaika -> suuttimeen virrankytkentähetkestä siihen, kun suutin on kokonaan auki kulunut aika
- sulkeutumisaika on tietysti toisinpäin -> boxilta tulevan suuttimenohjauspulssin loppumisesta suuttimen kokonaan kiinni menemiseen kulunut aika
Siis noihan on skoopilla mitattavissa.

Mutta.....
- Dead Time muodostuu näistä ajoista, mutta sitä ei voi laskemalla niistä selvittää.
- DT on se aika, mikä pitää pulssiin lisätä, että lineaarisella toiminta-alueella ruiskutusajan muutos vastaa ruiskutetun polttoaineen määrän muutosta.
- Jos vaikka katsoo tuon ID1000 suuttimen 3bar uncorrected flow 14V käppyrää, niin 3ms kohdalla on virtaus n. 200cc/min ja 6ms kohdalla yli 500cc/min.
- corrected flow käppyrässä on eri jännitteiden DT:t kohdallaan ja virtaus muuttuu pulssin mukaisesti.

Siis.... DT:n voi määrittää eri pulssinpituuksilla mitatuista virtausmääristä. Vaikkapa "paperille" piirtämällä tuon mun kuvan "tyylillä" tai sitten laskemalla noista virtauksista.

Kun pitää mielessä, että Megamanuaali (ja moni muukin lähde) voi olla väärässä, niin ei tää kovin monimutkaista ole .

Tuon sivuston mukaan "Dead time" käsittää täsmälleen saman asian mitä megasquirtissa on kutsuttu nimellä "injector opening time". Eli minimi pw joka on toistettavissa. Se voidaan mitata skoopilla virtakäyrässä näkyvästä muutosnopeuden "notkahduksesta", jolloin suuttimen kelaan on syötetty niin suuri energia, että sen voima voittaa kiinni pitävän jousivoiman ja suutin on auki.
Kaikki pulssinleveydet alle sen eivät anna toistettavaa virtausta. Lyhyemmällä pulssilla suutin saattaa aueta tai sitten jäädä aukeamatta.

Kuten tuolla sivustolla kuvataan korjatussa virtauskaaviossa on aika-akselilta vähennetty "dead time" eli kuollut aika.

MS3:ssahan tuo suuttimen kuollut aika ei olekkaan enää lineaarinen jännitteen suhteen vaan voidaan asettaa vapaasti mitatun käyttöjännitteen funktiona. Ihan kuten se oikeastikkin käyttäytyy.

Vielä minulle jäi epäselväksi, että mikä virhe siinä megamanualissa on? Vai oliko se juurikin tuo nimitys "injector opening time"? Vai tarkoititko virheellistä olettamaa, että kuollut aika käyttäytyisi lineaarisesti jännitteen funktiona?

Kun se DT EI OLE SE AIKA, MIKÄ SIINTÄ SKOOPPIKÄYRÄSTÄ PYSTYTÄÄN TOTEAMAAN.
Ja se ei ole minimi toistettava PW, vaan nimenomaan aika, millä "siirretään" sitä käyrää siinä asteikolla, jotta virtaus/PW täsmää..

MS3:ssa onkin tämä asia tehty jo melko hyvin, pienten aukioloaikojen korjauksineen.
Ja vanhassakin MS:ssä se on oikein laskettu viimeisenä pulssin pituuteen.

Ja se virhe on just nimittää tuota tarvittavaa korjaukseen käytettävää aikaa Opening Timeksi, koska se ei ole pelkästään avautumisesta johtuvaa.

En kyllä nyt käsitä mikä sinun mielestäsi on Dead Time. Juu, toki pw:stä vähennetään se dead time, mutta mikä se DT on mielestäsi?

Sivuistolla sanotaan: ja
Eli toisessa kuvassa on virtaus vs. tehollinen pulssin pituus. Ja sivulla sanotaan myös että tehollinen pulssin pituus on lopullinen pulssin pituus johon moottorinohjaus on lisännyt kuolleen ajan kompensoinnin (eli käytännössä eri käyttöjännitteellä tapahtuvan aukeamisviiveen). Sulkeutuminenhan on aina samanlainen - riippumatta jännitteestä eli se voidaan jättää huomiotta laskelmissa.

Jos skooppikuvasta voidaan todeta minimiaika, milloin suutin alkaa virtaamaan, niin miten se mielestäsi eroaa käsitteestäsi "DT"? Mitä eroa näillä kahdella on mielestäsi? Mitä muuta DT:hen sisältyy mielestäsi avautumisen lisäksi?

Tarkoitatko, että mikäli suutinta ohjataan lyhyemmän aikaa kuin se aika joka voidaan tuosta virtakäyrästä voidaan nähdä, virtausta tapahtuu mutta se ei ole lineaarista? Näinhän se varmasti on, mutta niin lyhyitä aikoja ei kannata suutinta ajaa, koska se ei ole toistettavissa.

PS. Huomaathan että myös korjatuissa virtauskartoissa pienillä pulsseilla "virtaus/pw" ei täsmää

teg wrote:En kyllä nyt käsitä mikä sinun mielestäsi on Dead Time. Juu, toki pw:stä vähennetään se dead time, mutta mikä se DT on mielestäsi?

Lue nyt pari kertaa vielä mitä olen kirjoittanut.

teg wrote: Eli toisessa kuvassa on virtaus vs. tehollinen pulssin pituus. Ja sivulla sanotaan myös että tehollinen pulssin pituus on lopullinen pulssin pituus johon moottorinohjaus on lisännyt kuolleen ajan kompensoinnin (eli käytännössä eri käyttöjännitteellä tapahtuvan aukeamisviiveen). Sulkeutuminenhan on aina samanlainen - riippumatta jännitteestä eli se voidaan jättää huomiotta laskelmissa.

Ei aukeamisviivettä, vaan DeadTimen.
Ja sulkeutuminen ei ole samanlainen eri jännitteillä, koska virta on eri suuruinen.

teg wrote: Jos skooppikuvasta voidaan todeta minimiaika, milloin suutin alkaa virtaamaan, niin miten se mielestäsi eroaa käsitteestäsi "DT"? Mitä eroa näillä kahdella on mielestäsi? Mitä muuta DT:hen sisältyy mielestäsi avautumisen lisäksi?

Skooppikuvasta voidaan todeta aika. jolloin suutin on kokonaan auki. Ota huomioon, että suutin virtaa myös osittain auki ollessaan.
DT:hen "sisältyy" myös se sulkeutumisaika. Siis DT on pienempi kuin avautumisaika, kun sulkeutuessaan suutin myös virtaa.

teg wrote: Tarkoitatko, että mikäli suutinta ohjataan lyhyemmän aikaa kuin se aika joka voidaan tuosta virtakäyrästä voidaan nähdä, virtausta tapahtuu mutta se ei ole lineaarista? Näinhän se varmasti on, mutta niin lyhyitä aikoja ei kannata suutinta ajaa, koska se ei ole toistettavissa.

En tarkoita. DT-korjaus "toimii" vain lineaarisella alueella.
Mutta jos niin lyhyitä pulsseja tarvitaan, niin pakkohan niitä on käyttää.

teg wrote: PS. Huomaathan että myös korjatuissa virtauskartoissa pienillä pulsseilla "virtaus/pw" ei täsmää

No hehheh, sen korjaaminen onkin sitten eri juttu.

PS. Lähetä vaikka tonne Injector Dynamicsille (Paul Yaw) postia ja kysy onko opening time = DT

harrastaja wrote: Ja sulkeutuminen ei ole samanlainen eri jännitteillä, koska virta on eri suuruinen.

Kerroppas tästä lisää vielä? Nimittäin kun suutin halutaan sulkea, siltä katkaistaan virta. Lähtötilanne on sama, suutin on täysin auki ja kela on kyllästynyt. Miten siinä tilanteessa käyttöjännite vaikuttaa mielestäsi sulkeutumiseen? Väitän että (passiivinen) sulkeutuminen kestää aina yhtäkauan riippumatta onko jännite 5 vai 50 volttia.

Skooppikuvasta voidaan todeta aika. jolloin suutin on kokonaan auki. Ota huomioon, että suutin virtaa myös osittain auki ollessaan.
DT:hen "sisältyy" myös se sulkeutumisaika. Siis DT on pienempi kuin avautumisaika, kun sulkeutuessaan suutin myös virtaa.

Tottahan toki se virtaa osittain auki ollessaan, mutta se virtaus ei välttämättä ole toistettavissa, eikä se välttämättä ole lineaarinen.
Suutinten datalehdykässä usein ilmoitetaankin minimi toistettava pw ja sen pienempää ei suositella käytettäväksi. Tietenkin tähän vaikuttaa myös suuttimen ohjauksen pääteasteen rakenne. Senkin voi rakentaa monella tapaa.

harrastaja wrote:

teg wrote: Tarkoitatko, että mikäli suutinta ohjataan lyhyemmän aikaa kuin se aika joka voidaan tuosta virtakäyrästä voidaan nähdä, virtausta tapahtuu mutta se ei ole lineaarista? Näinhän se varmasti on, mutta niin lyhyitä aikoja ei kannata suutinta ajaa, koska se ei ole toistettavissa.

En tarkoita.

Hmm.. Mitä tarkoitit sitten edellisessä kappaleessa osittaisella avaumalla, jos kerran et tarkoittanutkaan suuttimen osittaista avaamista?

harrastaja wrote: PS. Lähetä vaikka tonne Injector Dynamicsille (Paul Yaw) postia ja kysy onko opening time = DT

Ei ole tarvetta. Jos kerran DT on eri asia kuin avautumisaika (ja avautumisaika + sulkeutumisaika), eikä se ole mitenkään sanoin selitettävissä, niin olkoon sitten niin

EDIT: Selvitin asian. Dead time on avautumis- ja sulkeutumisviive YHDESSÄ - ei sen ihmeempää.

teg wrote: Jos kerran DT on eri asia kuin avautumisaika (ja avautumisaika + sulkeutumisaika), eikä se ole mitenkään sanoin selitettävissä, niin olkoon sitten niin Smile

EDIT: Selvitin asian. Dead time on avautumis- ja sulkeutumisviive YHDESSÄ - ei sen ihmeempää.

Mielestäni olen sen kyllä sanoin selittänyt. Ei jaksa enää kommentoida enempää.

"
- Dead Time muodostuu näistä ajoista, mutta sitä ei voi laskemalla niistä selvittää.
- DT on se aika, mikä pitää pulssiin lisätä, että lineaarisella toiminta-alueella ruiskutusajan muutos vastaa ruiskutetun polttoaineen määrän muutosta.
ja vielä toisaalla ......... aika, millä "siirretään" sitä käyrää siinä asteikolla, jotta virtaus/PW täsmää..
"
Mitä kohtaa vaikkapa noissa edellisissä kirjoituksissani et tajunnut?

Ja mistäs tuon selvitit ? Mitä tuo yhdessä tarkoittaa, siis lasketaanko ne yhteen?

Ja lopuksi pitää korjata yksi edelle kirjoittamani.... kyllä siellä Megamanuaalissa on väärin enemmänkin (kuin Opening Time nimitys), kun ei sen mukaan sulkeutumisajalla ole merkitystä ja lisäksi kuvaan sulkeutumisaika on piirretty hämäävän lyhyeksi.

harrastaja wrote: - Dead Time muodostuu näistä ajoista, mutta sitä ei voi laskemalla niistä selvittää.


....


Ja mistäs tuon selvitit ? Mitä tuo yhdessä tarkoittaa, siis lasketaanko ne yhteen?

Juu. Lasketaan yhteen. Eli ihan laskemalla voidaan selvittää Dead Time.
Otin ja selvitin tuolta injector dynamicsilta, että mtä HE sillä tarkoittavat. Ehkä sinä tarkoitat jotain muuta?

Ja lopuksi pitää korjata yksi edelle kirjoittamani.... kyllä siellä Megamanuaalissa on väärin enemmänkin (kuin Opening Time nimitys), kun ei sen mukaan sulkeutumisajalla ole merkitystä ja lisäksi kuvaan sulkeutumisaika on piirretty hämäävän lyhyeksi.

Siinä mielessä ovat oikeassa, että sulkeutumisajalla ei ole merkitystä, koska se on aina sama jännitteestä ja kuun asennosta riippumatta. Vaikka toisin väitätkin.

teg wrote:...

Sivuistolla sanotaan:

Code: Select all

Effective Pulsewidth is the final pulsewidth calculated by the ECU prior to the addition of the dead time compensation.

...tehollinen pulssin pituus on lopullinen pulssin pituus johon moottorinohjaus on lisännyt kuolleen ajan kompensoinnin (eli käytännössä eri käyttöjännitteellä tapahtuvan aukeamisviiveen).

Ei, vaan nimenomaan lopullinen laskettu pulssinpituus ennen deadtime kompensaatiota.

<clip>
When we combine the opening and closing delays, and consider their total effect on dynamic flow, we have the dead time.

It is worth noting at this point that dead time is not something you can determine with an oscilloscope. You must measure the dynamic flow where all delays are combined to determine the dead time accurately.

ja

The important point to consider is that at 50% duty cycle, the injector is only flowing 414 cc's per minute. Those of you well versed in "internet injector math" will be scratching your head wondering why the injector is not flowing 500 cc's per minute as the online calculators say it should.

The answer is DEAD TIME

As described above, this is the result of delays in the electrical and mechanical response of the injector which cause its dynamic flow to be less than it should be.

Because of the dead time which equals .972 milliseconds, the injector is only flowing the equivalent of a 4.028 millisecond pulsewidth. (5 msec minus dead time of .972 msec equals 4.028 msec)
</clip>

Kannattaa lukea ajatuksella...
http://www.injectordynamics.com/dynamic ... ation.html

Deadtime ei siis ole avautumis- ja sulkeutumisaika yhteenlaskettuna. Selviää jo tuosta linkin ensimmäisestä käyrästä, jossa avautumisaika (oikeammin, aika virtaaman alkamiseen) ylittää yhden millisekunnin.

Herra Tony Palo minulle vastasi injector dynamicislta, että tuo dead time koostuu avautumis- ja sulkeutumisajoista.

teg wrote:Herra Tony Palo minulle vastasi injector dynamicislta, että tuo dead time koostuu avautumis- ja sulkeutumisajoista.

Koostuu toki, muttei niitä lasketa yhteen, kuten yllä väitit. Myöskään skoopilla et voi deadtime aikaa mitata. Tuossa linkin sivulla aika virtauksen alkamiseen ylittää yhden millisekunnin ja kyseisen suuttimen deadtime on alle millisekunnin eli sulkeutumisviive vaikuttaa toisinpäin. Sulkeutumisviiveen kestoakaan, et oikein voi sähköisesti mitata, vaan eri pituisilla pulsseilla dynaamisen virtaaman muutoksesta laskea. Edelleen lue linkki ajatuksella.

teg wrote:...sulkeutumisajalla ei ole merkitystä, koska se on aina sama jännitteestä ja kuun asennosta riippumatta. Vaikka toisin väitätkin.

Sulkeutumisajalla on yhtälailla merkitystä, johon paine-ero (linjapaine -imusarjan paine) suuttimen yli vaikuttaa, käyttöjännitteen ja sulkeutumisen ohjaustavan ohella.

http://www.vems.hu/wiki/index.php?page= ... werFlyback
http://www.msextra.com/forums/viewtopic ... 01&t=36314
http://www.google.com/search?coil+induc ... ischarging

Miten tämä keskustelu alkaa kuulostaa hieman tältä, sama kuvio toistuu eli väittelyä asian vierestä eikä itse asia etene millään tavalla..?

Joo, eihän näitä kaikkia ole pakko tietenkään lukea...

Jasu wrote:Miten tämä keskustelu alkaa kuulostaa hieman tältä, sama kuvio toistuu eli väittelyä asian vierestä eikä itse asia etene millään tavalla..?

Joo, eihän näitä kaikkia ole pakko tietenkään lukea...

se on aina sama juttu, kun tämä yksi herra saapuu paikalle toisilla nyt vain on näköjään kauhea pakkomielle päteä epäolennaisilla asioilla taitaa olla vielä peräti kaksi nicciä samalla tyypillä, kun niin sujuvasti jatkoi vänkäämistä

Höylä wrote:...epäolennaisilla asioilla taitaa olla vielä peräti kaksi nicciä samalla tyypillä, kun niin sujuvasti jatkoi vänkäämistä

Epä-olennainen asia? Kenties sinusta, mutta asia ei todellakaan ole niin.

<clip>
The first thought to pop into your head is probably "WHO CARES, I'm going to tune the map to achieve the correct air fuel ratio, and I will just increase the pulsewidth to get the flow that I need."

If that's what you're thinking you're absolutely correct, but as usual there's more to the picture.

Take a look at the flow at 3 milliseconds, and at 6 milliseconds. At 3 milliseconds the injector flows 207 cc's per minute, and at 6 milliseconds the injector flows 516 cc's per minute.

What we have here is non linearity due to the dead time of the injector. We doubled the pulsewidth, but instead of getting 2 times the flow, we got 2.49 times the flow, for a whopping 24.5% error!

Again, you could ignore this because you will be tuning the fuel map to achieve your target air fuel ratio...but there's more to the picture.
</clip>

Kaksi tunnusta foorumille - hohhoijaa, mitäs vielä keksit....