FINSQUIRT.FI

Ei liity suoranaisesti megaan, vaan tässä tehdään VNT-ohjausta OOpicin avulla (ohjelmoitava mikrokontrolleri). Forumilla on kuitenkin asiantuntevaa porukkaa, toivon mukaan apuja löytyy.

Laitteen ominaisuuksista johtuen kierroslukutietoa ei voi laskea pulsseista reaaliajassa riittävällä tarkkuudella, joten se on tuotava sisään toisella tavalla. Laite osaa lukea 0-5V jänniteviestiä, joten tarkoitus oli hyödyntää moottorin vakioa VR-anturia (lohkossa, lukee vauhtipyörän/vetolevyn "nastoja", 6kpl kehällä). Tästä saadaan alueen rajoiksi 500rpm=50Hz ja 6000rpm=600Hz.

Käytin tähän LM2907N-8 -piiriä ja tein speksilehden sivun 8 mukaisen kytkennän (eroina C1=0,1u, R1=5k ja Vcc=12V). Testipenkkinä kokeiltu porakoneviritelmiä sekä sorvissa putkea, josta läpi 6mm pultti. Tämän kanta käy sitten VR-anturin tuntumassa. OOpicillä mitattuna jännite pomppii miten sattuu. Pysähdykissä Vout=0, nopeuden kasvaessa amplitudin maksimi kasvaa, mutta jännite ei pysy vakiona vaikkei nopeus muutu. Maksimiarvoksi saatu vajaa 900mV.


Ehdotuksia kytkennän muutokseen, R1 liian pieni? Mielellään kuunnellaan myös ehdotuksia parempaan kierrosluvun mittaustapaan. Laturissa ei ole W-napaa, mutta senkin voisi tehdä.. silti pitäisi vielä kierrosluvun muutos saada 0-5V jänniteviestiksi.

Miksi et lue picillä suoraan pulssijonoa, jonka generoit VR:llä tai HALLilla?

teg wrote:Miksi et lue picillä suoraan pulssijonoa, jonka generoit VR:llä tai HALLilla?

muuris wrote:Laitteen ominaisuuksista johtuen kierroslukutietoa ei voi laskea pulsseista reaaliajassa riittävällä tarkkuudella.

Ei riitä tarkkuus, testattu generoimalla kanttiaaltoa. Onnistuisi firmware C:llä, tässä B2.2, jonka mitta-alueen yläpäässä maksimit 5400rpm ja steppi alas olisi jo 4900rpm luokkaa. 0-5V jänniteviestin saa taas mitattua vaikka 12bit tarkkuudella, riittää jo melko pitkälle.

Pikaisesti datalehteä tulkkaamalla näyttäisi siltä, että kytkentään tekemäsi muutokset kasvattavat ulostulon rippeliä. Siis R1:n arvon pienentäminen ja C1/C2-suhteen pienentäminen. Eli voi olla, että kytkentä ei toimi enää stabiilisti.

Kokeile pienentää C1:tä ja kasvattaa R1:n arvoa. C2:ta voisi myös koittaa isontaa. Mutta nämä nyt vaan pikaisen vilkaisun perusteella, en jaksanut tavata koko läpyskää läpi niin, että osaisin varmaksi sanoa mihin kaikkeen mikin arvo vaikuttaa. Enkä ole käyttänytkään kyseistä lutikkaa kuin kerran joskus vuosia sitten.

Kiitokset, tosiaan C1 ja R1 arvot ovat tuommoiset kun ovat, ei ollut kotona muita jolla saisi saman suhteen oikeaa taajuusaluetta varten ja kytkennällä oli olevinaan kiire. Tilaukseen siis vastuksia ja konkkia..

Manuskassa ei sanota Vcc:n minimiarvoa, toimiikohan tuo jo 5V:llä? Helpottaisi komponenttien valintaa eikä olis pelkoa että PICiin menee ylijännitettä.

Ei tosiaan kerrota käyttöjännitteen minimiä. Tutkailin tuota itsekin vastikään, kun suunnittelin tuon lutikan käyttämistä yhdessä projektissa. Datalehden käppyrät näyttävät loppuvan 6V tienoille, joten ilmeisesti mikään ei takaa toimivuutta 5V jännitteellä. En sitten viitsinyt edes yrittää, kun tuolle ei ollut niin olennaista tarvetta. Eli voihan tuota kokeilla ja saattaa jopa toimiakin, mutta ei välttämättä toimi luotettavasti kaikissa lämpötiloissa jne.

Ai niin, ihan yleisestä mielenkiinnosta, kerro vähän lisää projektista? Mitä aiot käyttää mekanismin liikutteluun?

Mulla on myös työn alla VNT:n sähköinen ohjaus. Tarkoituksena on käyttää lennokkiservoa ja ohjata sitä Megan ahtopaineensäädöllä. Väliin tulee kontrolleri muuntamaan Megan tarjoaman PWM-signaalin servon haluamaksi 1-2 ms ohjauspulssiksi. Nähtäväksi jää riittääkö servossa vääntö ja nopeus hommaan.

ArttuH wrote:Ai niin, ihan yleisestä mielenkiinnosta, kerro vähän lisää projektista? Mitä aiot käyttää mekanismin liikutteluun?

Mulla on myös työn alla VNT:n sähköinen ohjaus. Tarkoituksena on käyttää lennokkiservoa ja ohjata sitä Megan ahtopaineensäädöllä. Väliin tulee kontrolleri muuntamaan Megan tarjoaman PWM-signaalin servon haluamaksi 1-2 ms ohjauspulssiksi. Nähtäväksi jää riittääkö servossa vääntö ja nopeus hommaan.

OM606 + GT37v. Mekanismi on ihan tuon ahtimen vakio, eli siipiä liikuttaa öljynpaine ja öljynpainetta ohjaa pwm-solenoidi. Sitä taas ajetaan tuolla purkilla, jossa on myös tiedonkeruu PC:lle. Muut anturoinnit ja tiedonsiirto testattu jo toimivaksi, tuo rpm-in on nyt viimeinen mikä mättää.

Olikos sulla se bemari viime kesänä?

kynsi wrote:Olikos sulla se bemari viime kesänä?

Jeps.

muuris wrote:OM606 + GT37v. Mekanismi on ihan tuon ahtimen vakio, eli siipiä liikuttaa öljynpaine ja öljynpainetta ohjaa pwm-solenoidi. Sitä taas ajetaan tuolla purkilla, jossa on myös tiedonkeruu PC:lle. Muut anturoinnit ja tiedonsiirto testattu jo toimivaksi, tuo rpm-in on nyt viimeinen mikä mättää.

Tuollainen alkuperäinen sähköohjattu mekaniikka kuulostaa hyvältä lähtökohdalta. Eipähän ainakaan tarvitse miettiä sen sopivuutta. Mulla olevassa GT1749V:ssä on alunperin ollut alipainekello. Noita ohjausmekanismeja on ilmeisesti ollut myös täysin sähköisiä. Sellainen olisi mun projektiin hyvä ratkaisu, mutta ei vaan ole tullut tähän mennessä vastaan. Saa tarjota jos pyörii ylimääräisenä nurkissa.

muuris wrote:OM606

Kokeiltu C1=0,01u ja R1~300k. Nyt jännite on pysähdyksissä 11mV ja 27mV väliltä ja kun hieman liikuttelee esim ruuvimeisseliä anturin edessä, niin heti ollaan 2,2-2,3V tuntumassa, joka tuntuu olevan maksimi.

Parempia ideoita kierrosluvun mittaukseen? Alkaa olla kiire, auto pitäis saada ajoonkin.

Pikaisesti lukaisin spekseistä, 67 hz per voltti ulostuloa (referenssikytkennällä) eli 6 pulssia per kierros tekee/pitäisi tehdä jo luokkaa 10 volttia. Ei siellä kytkennässä (taikka OOPicin input pinnissä ?) 'vahingossa' ole esim. zeneriä tmv. jännitteen leikkaavaa kytkentää?

Mites jos VR- pulssijonosta lukisi vaan puolet ja sitten laskisi PICillä? Eli pistäisi tohon digitaalikytkennän joka päästäisi vaan joka toisen pulssin läpi PICille - ja unohtaisi ton muunnoshässäkän.

risu wrote:Mites jos VR- pulssijonosta lukisi vaan puolet ja sitten laskisi PICillä? Eli pistäisi tohon digitaalikytkennän joka päästäisi vaan joka toisen pulssin läpi PICille - ja unohtaisi ton muunnoshässäkän.

Ei päästä käytännössä yhtään pidemmälle näinkään. PIC käyttää pulssijonon laskemisessa kaavaa 256-(283/rpm). Ja per rpm on se 6 tappia, joten vaikka vain joka 5. pulssi pääsis läpi, niin laskut sekoaa 1050 - 1100rpm kohdalla.

Kokeillaan seuraavaksi tällä pikku muutoksin. Autoon on tullut tehtyä kaikkea muuta kuin sähköjuttuja, niin tää on hieman unohtunut. Koeajot tehty ja leimattu tälle tekniikalle

Onko projekti edistynyt?
Ymmärsinkö oikein että tarvitset laskea pulssien välisen ajan ja ulostulona pitää saada lineaarisena 0-5v, jota käytät vnt:n ohjaukseen.

Tuossa olis laite siihen tarvitsee kyllä jotain suojausta on aika häiriöherkkä autosähköille. Toimii kyllä pöydällä tosi
hienosti.



Itse olen yrittänyt saada aikaan kilpuriin nopeustunnistinta etupyörästä ja tallentaa tiedot megalla samaan tiedostoon kuin muutkin. Häiriö piikit sotkevat tällä hetkellä

Jos herää kysymyksiä niin koetan auttaa/apua tarvitseisin itsekin laiteen kanssa.

http://picasaweb.google.fi/tarmohasunen ... 3323138370

8000km tuli kesän aikana mittariin. RPM-signaalia ei ollut käytössä, mentiin puhtaasti kaasun asennon, pako- ja ahtopaineen ohjaamana. Kokemuksien mukaan sitä RPM-tietoa ei välttämättä edes tarvitse, pakopaine on tärkein ja muut on toissijaisia. Talven aikana laitetaan kuitenkin tuo kierroslukutieto boksiin muuta käyttöä varten.

Hieno homma. Itse yritän painiskella häiriöpulssien poistamisella, jos sais Probyften muuntimen toimimaan ilman häiriöitä ,jotka tulevat mitä ilmeisemmin suuttimista.

Sain ongelman ratkaistua tai lähes.
Tuolla osiolla.

viewtopic.php?t=6051

No niin. Uudet tuulet puhaltaa, ahdin vaihtui He351Ve:hen ja nyt ei tarvittais rpm-signaalia kuin alkup kiekkamittarille.


Millaista signaalia menee ECU:lta E32/E34 mittaristolle? Onko joku tutkinut asiaa oskilloskoopilla tai onko muuta tietoa? Kanttiaaltoa/PWM:ää varmaan siellä alunperin on, mutta lähinnä haen sitä, että

a) tuleeko ECU:lta aina pulssi per kipinä ja mittaristossa on koodiplugi syl.luvun asetteluun
b) tuleeko ECU:lta joku suoraa kierroslukuun perustuva pulssi, eli mittaristo ei skaalaa sitä (sama mittaristo kävis heittämällä 6/8/12-syl)
c) joku muu logiikka


Kiekkamittaria tuli joskus ajeltua 5 MHz PWM:llä, muttei tullut sen tarkemmin asiaa tutkittua. Koneessa tosiaan vauhtipyörällä 6 tappia ja induktiivinen anturi, kiinnostaa josko tuon saisi pelaamaan alkup kiekkamittarin kanssa vain ajamalla puolet tapeista pois (6-syl kone) ja VR->kanttiaalto muunnoksella.

Tietoa tulikin jo toiselta forumilta ja skooppasin vielä varmuudeks itse, 0-12V kanttiaaltoahan siellä on ja aina pulssi per kipinä.