FINSQUIRT.FI

Joka puolella puhutaan fordin 2-napasesta tyhjäkäyntivenasta, mutta mistä fordeista moinen sitten löytyy... Vai osaako varaosaputkan kaveri lyödä mulle oikeenlaisen lapaseen jos pyydän selkeesti "fordin kaks napanen tyhjäkäyntiventtiili, kiitos ..."

Ja tarkotus olis fidlen kautta tuota ohjata...

no ainaski scorpion coswortista.

Ja vissiinki myös cvh-koneista, 8-v dohc:sta ja ekoista zeteceistä...

Kyllä sitä tietoa näköjään netistä löytyy, kun jaksaa etsiä ...

Miku_s wrote:no ainaski scorpion coswortista.

Sekä 12V 2,9 scorpiosta. varmaan myös 2,4:sta

Hain loppujen lopuks rompparilta Sierran 8v-doch:ssa olleen venan. Makso huimat 15€!! GT Probessa alkuperänen venttiili on läppäkotelon yhteydessä, joten hitsasin kotelon kylkeen sopivan laipan letku lähdöillä... Venttiilin reiät kierteytin sopivia karoja varten... Itse säätöihin täytyy perehtyä tarkemmin lähiaikoina, tällähetkellä tyhjäkäynti on sen verran välttävä, että saa projektin siirrettyä joksikin aikaa maalarin murheeksi ...

ruisku oharista löytyy myös

Vanhemmista zetec moottoreista, Escort RS2000.. jne

Siis onko tälle niin paljon esille tulleelle tyhjäkäyntivenalle olemassa jotakin ihan suoraa osanumeroa tms?

Ainakin näillä numeroilla:

FORD 6 617 092
FORD 928F9F715AE
HELLA 6NW 009 141-061

Noita Fordin 2 napasia tyhjäkäyntiventtiileitähän on ihan hitosti erilaisia, 'jotain ihan tuotenumeroa' löytyy varmaan kymmeniä. Ohan niitä nyt monissa eri Fordin moottoreissa ja vielä useammissa erilaisissa imusarjoissa, ilman kuvaa on aika turha lähteä tuotenumeron kanssa etsimään.

Esim noi em numerot näyttäsvät olevan Fiesta/Escort Zetec alumiini-imusarjalla, kuva 1, kuva 2.

Mutta kuten sanottu, muista vehkeistä löytyy sitten ties kuin paljon erilaisia vielä lisää.

Ja joissakin on suojadiodi sisäänrakennettuna ja joissakin ei. Poltin sierrastani tyhjäkäyntiventtiilin pääteasteen, kun laitoin johdot väärin päin tollaseen missä oli suojadiodi. Alkuperäsessä oli erilainen pistoke ja tein "adapterin", joka mahdollisti väärin kytkemisen

Tuommonen löyty intternetistä, olis varmaan ihan käypäinen?

http://www.worldcarparts.co.uk/tabid/14 ... fault.aspx

TIP122 ja tuo, toimiva yhdistelmä. Suurella todennäköisyydellä varustettu suojadiodilla.

Eli suojadiodi meinaa että siinä on kelan rinnalla "vauhtipyörädiodi"? Tällöin napaisuus on huomioitava, muuten kärähtää?

Kai ikinä kuullukkaan vauhtipyörädiodista, tai en o ainakan omaksunus sille tollasta nimitystä

Mutta joo, napaisuus oltava oikee, väärin päin se on käytännössä oikosulussa, kun kytketään virta. Diodi on siis kytketty estosuuntaan venttiilin napojen rinnalle.

Venttiilin läpi menevä ilmavirta varmaankin laitetaan meneen niin päin että jousi palauttaa läpän auki siihen suuntaan mihin ilma kulkee? Eli virralla taas venttiilin läppä joutuu puskemaan imusarjan alipainepuolelta kohti normaalia ilmanpainetta joka on ennen kaasuläppiä? äähh... miten tän selittäisi järkevästi...

Tossa sain tuon mokkulan käteen niin kuinkas selvittäisin onko suojadiodia ja kuinka päin se on kytketty. Liittimessä ei oo ainakaan mitään merkintöjä. Yleismittarilla en saanu mitään ihmeempää tutkimustulosta aikaseksi.

ainakin sierroissa se venttiili on niin päin, että ilma menee sisään siitä kelan puolimmaisesta reiästä.

Volkkarijermu wrote:Tossa sain tuon mokkulan käteen niin kuinkas selvittäisin onko suojadiodia ja kuinka päin se on kytketty. Liittimessä ei oo ainakaan mitään merkintöjä. Yleismittarilla en saanu mitään ihmeempää tutkimustulosta aikaseksi.

'

Mittaat kelan resistanssin. Kytket jännitelähteen etuvastuksen kautta kelalle. Mitoitat etuvastuksen niin että suojadiodi klämppää kelan yli muodustuvan jännitteen (jännitteenjako etuvastuksen kanssa) kynnysjännitteeseensä jos se kytkeytyy piiriin. Eli mittaat jännitelähde kytkettynä molemmin päin.

Toinen, helpompi jos omistaa laitteistoa, vaihtoehto on virtalähde (voi olla myös jännitelähde virranrajoituksella) kelan ylitse (ilman etuvastusta) josta tarpeeksi virtaa niin että diodi alkaa johtaa jos semmoinen on (kelan jännite ylittää kynnysjännitteen).

560ohm vastuksella ja 13v jännitteellä kumminkin päin oli sama tulos oli joku 260mV.

Paa vaikka jonkun 10W polttimon kautta virtaa, toi vastus on liian suuri. Pitäs saada joku voltti siitä napojen yli niin sit näkee jo että kummin päin on diodi jos on.

No nyt päästiin karvan yli volttiin ja ihan identtinen tulos mittas kumminkin päin. Jos diodi olis niin kyllähän tässä alkais näkyyn eroa varmasti. Uskaltauduin täppäilemään suoraa virtaa venan napoihin kumminkin päin ja samanlaisen naksutuksen ja liikkeen sai aikaiseksi.

Se vena onkin niin että ilmeisesti imusarjan alipaine imee venttiiliä jousta vasten kiinni ja solenoidilla vedetään auki. Ajattelin sen olevan ihan toisinpäin. Eli toi olafun kertomus tosta sierrasta käy päinsä.

Nyt saatu vena paikalleen (tosin tulpattuna letkut kun ei oo vielä sähköjä vedetty) ja ihmettelin että mikä pirun suhina kuuluu konehuoneesta. Paikallistin sen tuon venttiilin tulppaan ja sen alta paljastuvaan "systeemiin":

http://www.saunalahti.fi/markusco/roina/venttiili.jpg

Siellä on sellanen pikku pala ikäänkuin suodatinta (tuntuis siis siltä että sen jopa pitäis vuotaa ). Siitä se vuotaa. Mikä ihmeen miesluukku toi on ja mikä merkitys sillä on? Voiko muka vaikuttaa toimintaan jos sen tiivistää niin ettei vuoda?

Tuota, kyseinen venttiili 'ei ihan' taida olla perinteinen Fomocon tappi-solenoidi tyyppinen lisä-ilma säädin.

Tällainen...
http://www.76s.net/zetec-kansi/gfx/130320071596.jpg

Säädinosa 'ranteen puolella' ja kämmennellä taas imusarja-adapteri, joita on hyvinkin erilaisia.

Kyse ilmeisesti - tuossa kuvasi tapauksessa, alipaine-ohjatun 'juuttuvakurkkuisen' säätimestä.

Okei, eli alla olevilla arvoilla syntyi lämpösellä koneella tällasta datalogia
Tyhjäkäynti on selkeesti korkeella. Muuten ihan tasasta. Koodina on MS2 extra 2.1.0 beta.

Jos kierroslukuun jää pysyvä ero, niin kasvata I komponenttia.

Kun Min duty for PID (%) -arvon tiputin lukuun 17, alko tyhjäkäyntikin tippua mukavalle tasolle. Jää vaan ihmetyttään se että käynnistyksen jälkeen RPM tippuu niin pirun hiljaa sinne 1000 RPM:n tuntumaan. Menee hatusta vedettynä sellanen 30-40 sekuntia. Samoin kaasun polkasun jälkeen kierrosluku jää leijumaan pitkäks aikaa ja megatunen idlepwm-mittarin lukema putoaa tosi hitaasti.

Suurenna I termiä.

Okkei, säädetään taas tää päivä ja yks tankki tyhjäkäynnillä

Näillä sain pelaamaan jo aika hyvin:

http://www.saunalahti.fi/~markusco/roin ... tings2.jpg

http://www.saunalahti.fi/~markusco/roin ... tings2.jpg

Ainoo pahempi juttu mikä vastaan tuli on se että siinä 1000-2000 rpm välillä kiihdytettäessä tulee sellasta nykimistä ja tasaseen kiihdytys on hankalaa kun karvan alta 2000 tulee sellanen pikkuturbo peliin ja pistää kiihtymään enemmän kuin mitä kaasua painaa.

Tulipahan muuten mileen tosta venttiilin ihmellisestä "lisäilma-aukosta" että onkohan tuo tarkotettukin imeen vähä ilmaa sieltä ja se menis kelan läpitte samalla jäähdyttäen sitä? Aika kuumaksihan tuo lämpenee konehuoneessa. Luulis varsinkin noi jotka pultataan suoraa imusarjaan.

Volkkarijermu wrote: Ainoo pahempi juttu mikä vastaan tuli on se että siinä 1000-2000 rpm välillä kiihdytettäessä tulee sellasta nykimistä ja tasaseen kiihdytys on hankalaa kun karvan alta 2000 tulee sellanen pikkuturbo peliin ja pistää kiihtymään enemmän kuin mitä kaasua painaa.

Pienennä TPS thresholdia jonnekkin 1% tietämille tai vaikka pienemmällekkin jos kaasupoljin aina palautuu alle prosentin.

Pienennä vielä rpm rajaa missä tuo aktivoituu. Se oli muistaakseni jossain eri valikossa kun nuo kaksi screenshottia.

Dodii, saatiinhan se uudella venalla pelaamaan eikä nyi. Muuten säätö pelaa melko hyvin, mutta kaasun polkasun jälkeen kiekat tahtoo tippua suoraa targettiin. Eikös jotakin arvoo säätämällä saanu sen tekeen niin että ei tipahda kertarysäyksellä vaan vähä targettia korkeemmalle ja siitä sitten hiljalleen targettiin?

Starttauksen jälkeen targetti löytyy mukavalla tapaa ja sopiva I-arvokin löyty. Mutta tuo kaasunpolkasun jälkeinen "kertarysäys" vähä vielä tuottaa päävvaivaa.