FINSQUIRT.FI

Kuinkas tossa suuttimien ohjauksessa on, voiko suutinfetit (yleensä kait IRFZ44) korvata IRLZ44 versiolla tai yleensä loogisen tason fetillä?

Kyllä niitä korvata voi näin yleensä ottaen. Mutta esim tuossa IRLZ44 on maksimi Vgs-jännite 10V joka ylittyy reilusti kun fettiajuri kytkee sinne sen about latausjännitteen, eli ainakaan se ei ole hyvä valinta.

Tuommosen suutinfetin vois varmaankin sitte korvata IRFR2407 Dpak -pintaliitoksella (110W, 75V, 42A, 0.022ohm)?

Mutta sitten se TIP42:lle korvaava komponentti, MJD127T4 pätkähti esille?

Fetti on varmaan ihan ok.
Kuten myös tuo darlingtoni, myös pikaisen simulaation mukaan... vaikka sinänsä darlingtonista ei hyötyä taida olla vs. tavis pnp-bjt.

Onko sulla tarkoituksena tehdä oma levy pintaliitoksilla vai miksi korvausetsintä, jos saa kysyä?

Juu nyt alko riittää reikien porailu ja on siirryttävä uusiin haasteisiin. Elikkäs pintaliitoskomponentteja tässä koitan saada koottua kasaan.

Sehän on hieno juttu
Tokihan tuolla darlingtonilla tuon 36V zenerin piikkitehohäviö pienenee hyvinkin paljon varsinkin kun enemmän suuttimia on kiinni samassa pankissa, että siinä mielessä hyötyä alkaa jo löytymään.
Ja voi laittaa suurempi jännitteisen zenerin niin saa suuttimet kiinni nopeammin.

Kerro vaan lisää hyviä komponentteja niin voin ottaa ylös ikuisuusprojektia varten...

Darlington on tosiaan ihan pätevä siihen flyback-kytkentään, sillä saa ohjauspuolen zenerin ja vastuksen tehohäviöt pienemmiksi. Kunhan mitoittaa vastuksen uudelleen. Noita vastuksia ja zenereitä on ilmeisesti jonkin verran kärynnyt matalaohmisten suuttimien kanssa 2.2 levyversiossa. Trankussa tulee muuten jonkin verran hukkatehoa (matalaohmisilla suuttimilla), joten sen jäähdytystä kannattaa vähän miettiä, jos on pintaliitosversiota tekemässä. Ylijännitteen voi myös ohjata 12V linjaan maan sijasta, jolloin hukkateho pienenee selvästi.

Ittellä kun autossa nyt Turtanan 160-103 -levy, niin siinähän on Kummallekkin suutinpankille oma darlingtoni joka on BDW94B. Zenerit 36V ja vastukset 820ohm. Joten jos lähtee siltä pohjalta, niin ei kait kauheemmin tartte arvoja muutella vaikka vaihtaa trankut/fetit pintaliitoksiin?

_P_ wrote:Fetti on varmaan ihan ok.
Kuten myös tuo darlingtoni, myös pikaisen simulaation mukaan.

Milläs simuloit?

OrCad Pspice. Netistä löytyy ainakin ihan laillisenakin versiot 10 demo ja 9.x student. Tuo 9.x sallii selvästi enemmän komponentteja ennen rajoituksia.

V3-levyssä on käytetty 2N3904BU trankkua flybackissa. Voisko sen korvata BC817-40 trankulla?

Sitten samassa levyssä on ERZ-V20D220 joka kai on jokin varistori tms? Mikäs jalallinen komponentti sen tilalle olis hyvä?

Korvaa vain.
ERZ:n tilalle jokin toinen varistori tai TVS, se on siinä ylijännitesuojana.

Mikäs on tärkein seikka kun 4N25-optoa aletaan muuttaan pintaliitokseksi? Switching time kenties?

Jos varman päälle haluaa pelata, niin tuota 4N25:sta saa myös pintaliitosversiona.

Yksi tarkastelemisen arvoinen parametri on Current transfer ratio, eli tulon ja lähdön virtojen suhde. Mitä parempi arvo sitä vähemmän tarkkaa on triggerisignaalin ylösvetovastusten yms. kanssa pelaaminen. Noin niinkuin karkeasti yleistettynä.

Switching time-parametreja kannattaa myös tutkia, mutta ne taitaa olla riittävän hyvät likimain jokaisessa optossa. Yleisesti ottaen tuo 4N25 on aika "huono" joka suhteessa, eli sen korvaamiseen ei ihan hirveitä vaadita. Itse olen käyttänyt TLP181:tä ja ihan hyvältä on vaikuttanut.

Tossa noita optoja kävin läpitte ja vastaan käveli seuraava perhe:
http://www.vishay.com/docs/83671/sfh615a.pdf
ja sieltä SFH6156-3 ja SFH6156-4. CTR:ää löytyy mutta noi kytkentäajat sivulla 5 on kait huonompia kuin 4N25:llä. Tosin ne on näemmä eri tavalla mitattuja joten voiko tosta ny suoraa sanoa mitään.

Jep, on vähän eri tavalla ilmoitettu arvot, joten en osaa suoralta kädeltä sanoa kuinka iso ero on todellisuudessa. Luultavasti nuo SFH-sarjan optotkin ovat riittävän nopeita, pikaisen kalkuloinnin perusteella pitäisi jäädä vielä jonkin verran marginaalia jopa 60-2 triggerillä 12000 rpm kierroksilla. Mutta jos haluaa oikein varman päälle pelata, niin katselee jotain nopeampaa.

Tuolle mun käyttämälle TLP181:lle annetaan näköjään pahimmillaan yhtä huonoja aikoja. Muistaakseni olen testannut sitä simulaattorilla 60-2 triggerillä jonnekin 15000 rpm nurkille ilman ongelmia.

Noita analogioptoja ei ihan mahdottoman nopeita ole. Mennee näemmä johkin digivehkeisiin. http://www.cel.com/pdf/datasheets/ps9113.pdf tai http://www.necel.com/opto/en/pdf/PN10267EJ05V0DS.pdf
Mites noi? Siellä lukemat ilmotetaan jo nanosekunneissa. Kuinkahan toi nyt vaan soveltuu sitten tuohon tarkotukseen. Toi näemmä vaatii oman käyttöjännitteensäkin. Sen näemmä saa viidestä voltista vielä otettua. Trankkupuolen monitori kytketään prossuun ja ledipuolen monitori hallianturiin? Vai alkaako tää meneen jo vähä turhan hienoksi...


Huvikseni kokeilin vähä tota 4N25 optoa ja se 36-1 -pyörällä simulaattorissa menee päälle 25000rpm:ään kun opton trankkupuolen konkan vaihtaa 10 nanosesta 4,7 nanoon. Tosin se vois mennä pitemmällekkin mutta simulaattorista loppu kierrokset Kymppinanosella sekos n.15000rpm. Tästä voidaan varmaan päätellä että opton vaihtaminen on melko turhaa. Ehkä nanosekuntitasolla reagoiva opto vois olla vähä tarkempi kait (vähemmän huojuntaa esim. sytkässä?)...