FINSQUIRT.FI

Onko kenellekään selvinnyt missä kohtaa mega ruiskuttaa? Saakohan koodista rukattua kyseistä kohtaa, esim. 10 astetta jälkeen yläkuolokohdan tai 30 astetta jälkeen sytytysennakon, että alternatingilla toinen ruiskauksista osuisi tyhjäkäynnillä ja matalilla kierroksilla imutahdillle. Kyseessä edis paketti, joten saako mega siltä tiedon yläkuolokohdista (vai ainoastaan kierrosluvun) vai tarviiko vaihtaa mega lukemaan suoraan triggeripyörää.

Mega ei ole sekventiaalinen, se ruiskuttaa vain kierrosluvun mukaan summassa.
Minua viisaammat ovat pohtineet sekventiaalisuuden hyötyjä ja päätyneet siihen tulokseen, että sillä saadaan ainoastaan päästöjä pienemmiksi.
Ei se bensakaasuseos hukkaan mene, vaikka se juotuisikin vähän aikaa imuventtiilin takana odottelemaan.

Ilmeisesti MS III:een on tulossa suoraan sekventialisuus-optio, joten joudut odottelemaan sitä tai sitten joudut vaihtamaan johonkin muuhun merkkiin.

En nyt hakenut senkventiaalisuutta, vaan sitä että toinen bankki ruiskuttaisi 1. sylinterin yläkuolokohdan jälkeen ja toinen 1. sylinterin alakuolokohdan jälkeen, jolloin puolet ruiskutuksista osuisi avoimelle venttiilille (kuten sytytys hukkakipinällä) ja riittäisi 1ruiskutus/bankki/kampiakselin yksi kierros, olisi hienoa nähdä miten moinen vaikuttaa HC-arvoihin ja minkä verran isojen suutinten ohjaaminen helpottuisi. Tietenkin joutuisi yhdistämään 1,4 ja 2,3 sylinterit suutinten ohjauksessa samaan tapaan kuin hukkakipinällä puolat.

Storm1 wrote:En nyt hakenut senkventiaalisuutta, vaan sitä että toinen bankki ruiskuttaisi 1. sylinterin yläkuolokohdan jälkeen ja toinen 1. sylinterin alakuolokohdan jälkeen, jolloin puolet ruiskutuksista osuisi avoimelle venttiilille (kuten sytytys hukkakipinällä) ja riittäisi 1ruiskutus/bankki/kampiakselin yksi kierros, olisi hienoa nähdä miten moinen vaikuttaa HC-arvoihin ja minkä verran isojen suutinten ohjaaminen helpottuisi. Tietenkin joutuisi yhdistämään 1,4 ja 2,3 sylinterit suutinten ohjauksessa samaan tapaan kuin hukkakipinällä puolat.

Eikös joka tapauksessa joudu yhdistämään 2 mukia/pankki neloskoneessa. En usko että helpottaa juuri isojenkaan suuttimien ohjausta, kun (lukemamme mukaan) se ei vaikuta kun päästöihin, eli sama bensamäärä pitää suihkia, annetaan se koneelle sitten millä tahansa tahdilla. Minustakin tuo vähän sekventaalisuuden hakemista jo on tai ainakin hukkasekventaaliruiskutuksen

MrFairlane wrote:Mega ei ole sekventiaalinen, se ruiskuttaa vain kierrosluvun mukaan summassa.

Summassa? Eli se voi ruikata ykköspankin vaikka ykköspytyn alakuolokohdassa ja kun koneen käynnistää uudestaan, niin se voi ruikata vaikka ykköspankin 0,18 kierrosta jälkeen ykköspytyn yläkuolokohdan?

Ite oon ajatellu toteuttaa sekventiaaliruiskutuksen tohon MS2:een.

http://www.megamanual.com/seq/index.htm MS-II Sequencer, tulossa lähitulevaisuudessa. 8 suutinta & 8 COP puolaa onnistuu tuolla, sylinterikohtaisella ruiskutusmäärän säädöllä ja sytytyksen ajoituksella.

Uusissa MS2-Extra koodeissa on semi-sequential ominaisuus, jolla voi valita minkä triggeri-hampaan kohdalla suihkutus tapahtuu. Vain 2 pankkia edelleen käytössä joten tuo on karvalakkimalli asiasta. Auttaa vissiin jonkin verran tyhjäkäyntiä joissain tapauksissa. Omakohtaisia kokemuksia asiasta ei vielä ole.

Elikkäs siis... jos käytetään vaikka hammasta 1 pyörällä jossa on 18 hammasta (hatusta vedetty). Jos nelipyttysessä laittaa ruiskutukseks alternating ja 4 suihkutusta, niin eka ruiskutus tulee tietenkin ykköshampaan kohdalla ykköspankista, hampaan 10 kohdalla suihkutus kakkospankista, hampaan 19 kohdalla ykköspankista ja hampaan 28 kohdalla kakkospankista? Nyt on yks työkierros tehty ja aletaan laskeen ykkösestä uudestaan? Menikö sinne päinkään?

Eikö se ole mitenkään tahdistettu tacho-tuloon? Eli suihkutustaajuus määräytyisi kierrosluvun ja pyttymäärän perusteella ja pulssisuhde tarpeen mukaan?

Toisaalta, onko tuolla niin väliäkään? K-Jettikin ruuttaa jatkuvasti

Mitenkäs kun miettii suihkutusaikaa verrattuna imuventtiilin aukioloaikaan? Tätähän oli muistaakseni joku tutkinut, ja päätynyt tulokseen että sekventaalisella suihkutuksella saadaan ehkä pienennettyä päästöjä tyhmäkäynnillä ja osakaasulla, mutta sitten reippaamman kaasun alueella koko asialla ei ole merkitystä koska suihkutusaika on pitempi kuin imuvenan aukioloaika..?

Vai metsässäkö ajatuksieni kanssa taas olisin..?

Täytynee vissiin ottaa simulaattori kauniiseen käteen ja ruveta tutkimaan ledien vilkkumisia verrattuna hammaspyörän asentoon.

Jasu wrote:Mitenkäs kun miettii suihkutusaikaa verrattuna imuventtiilin aukioloaikaan? Tätähän oli muistaakseni joku tutkinut, ja päätynyt tulokseen että sekventaalisella suihkutuksella saadaan ehkä pienennettyä päästöjä tyhmäkäynnillä ja osakaasulla, mutta sitten reippaamman kaasun alueella koko asialla ei ole merkitystä koska suihkutusaika on pitempi kuin imuvenan aukioloaika..?

Vai metsässäkö ajatuksieni kanssa taas olisin..?

näin se asia on, päätteleehän sen jo siitä, että jos suutin on auki 85% maksimista (maksimi on että suutin on auki jatkuvasti...), niin eihän imuventtiili ole auki, kuin jotain 25 % samassa ajassa (2 kampiakselin kierrosta...)

alla olevassa kuvassa on esitetty erään moottorin suuttimien aukioloajat suhteessa imuventtiilin aukioloon sekä ruiskutuksen alkamisajankohdat jne.



n. 50 % kaasun asennolla ollaan jo pitemällä ruiskutusajalla matkassa, kuin mitä imuventtiili on auki...

"ylisuurilla" suuttimilla (joku 2.5 kertaa niin suuret, kuin kone oikeasti tarvitsisi...) voitaisiin ehkä saada ruiskutettua tarvittava polttoaine imuventtiilin aukioloaikana, mutta kyllä se taas näkyis tyhjäkäynnin seoksissa aika selvästi

Höylä wrote: "ylisuurilla" suuttimilla (joku 2.5 kertaa niin suuret, kuin kone oikeasti tarvitsisi...) voitaisiin ehkä saada ruiskutettua tarvittava polttoaine imuventtiilin aukioloaikana, mutta kyllä se taas näkyis tyhjäkäynnin seoksissa aika selvästi

Ei välttämättä, ellei minimiajalla tule enemmän bensaa kuin kone joutessansa tarvii. Ellei ahtamaan aio niin suuttimet kannattaisi kait mitoittaa juuri tuon mukaan. Sähköäkin säästyisi ja sitä mukaa bensaa ja rahaa kun turhat kuluttimet on poissa

Perustuisikos tämä sekventaalisen ruiskutuksen "puhtaus" siihen että sillä saadaan pitempi ruiskutusaika/suutin käyttöön, eli siis sitä kautta tarkempi säätö aikaan..? Kun ruiskutustapahtumia/suutin on harvemmassa, aikaa peräkkäisen ruiskutuksen/suutin välillä on enemmän (paitsi kovemmin ajellessa), ruiskutusajan säätöä suutinta kohden jää enemmän.

Mieleen juolahti tuossa päiväunilla köllötellessä...

mä näkisin sekventaalisessa ruiskutuksessa hyötyä vain juuri tuossa tyhjäkäynnin ja osakaasun kohdalla eli saadaan se bensa panos sinne sylinteriin valmiiksi liikkuvaan ilmavirtaan sekoitettuna, suuremmilla käyntinopeuksilla se hyöty taitaa loppua vähitellen...

mutta sitten nämä koneet joissa bensa ruiskutetaan suoraan sylinteriin, niissä taitaa päästä vasta kaikki sekventaalisuuden edut näkyviin overlapin aikana ei mene seosta pakoputkeen jne.

Höylä wrote:mä näkisin sekventaalisessa ruiskutuksessa hyötyä vain juuri tuossa tyhjäkäynnin ja osakaasun kohdalla eli saadaan se bensa panos sinne sylinteriin valmiiksi liikkuvaan ilmavirtaan sekoitettuna, suuremmilla käyntinopeuksilla se hyöty taitaa loppua vähitellen...

.

mä taas nään hyödyn siltä kannalta että tuossa samassa tulee bonuksena sylinterien seoksen erillis,,säädettävyys. joka omasta mielestäni tärkeä juttu kun säädetään oikeesti jo tehokasta konetta, toki vähemmän viritellyissäkin suotavaa kyseinen komplikaatio.

eaton/holset power wrote:

Höylä wrote:mä näkisin sekventaalisessa ruiskutuksessa hyötyä vain juuri tuossa tyhjäkäynnin ja osakaasun kohdalla eli saadaan se bensa panos sinne sylinteriin valmiiksi liikkuvaan ilmavirtaan sekoitettuna, suuremmilla käyntinopeuksilla se hyöty taitaa loppua vähitellen...

.

mä taas nään hyödyn siltä kannalta että tuossa samassa tulee bonuksena sylinterien seoksen erillis,,säädettävyys. joka omasta mielestäni tärkeä juttu kun säädetään oikeesti jo tehokasta konetta, toki vähemmän viritellyissäkin suotavaa kyseinen komplikaatio.

Mä taasen olen sitä mieltä että jos on korkeasti viritetty kone joka tarvitsee johonkin pyttyyn enemmän tai vähemmän polttoainetta, on tehty jotain väärin mekaanisen virittämisen puolella !!

Ilmamäärä voi toki olla sama, mutta suuttimien virtausmäärissä on eroja - suuriakin.

Eli päätelmä koko sekventiaalisesta systeemistä: ei kannata nähdä vaivaa!