FINSQUIRT.FI

HOI!

Kysellään jo valmiiksi vähän talven juttuja varten.. eli kyseessä MS2 & V3.

Tossa kun on toi 4 pin Stepper IAC / askelmoottorin systeemit valmiina, niin meniskö toi sähköisenä ahtopaineen ohjauksena?

Mitäs mieltä posse? Joku viritellyt jo itselleen?


Sitten asia2:

Flekti, sen vois ottaa tosta Fidlestä, pitäis olla aika simppeli juttu. Mutta mites rautapuoli? Muistaakseni näin täällä joskus flekti kytkiksen, mutta en löytänyt sitä haulla. Vai voiko tolla suoraan ohjata relettä?

Toi flekti pitäisi saada skulaamaan, mutta taidan ehkä jäädä venailemaan GPIO ton boost controllin kanssa.

Fidlen kytkennällä pystyy ohjaamaan suoraa flektin relettä, joten sen ei rauta muutoksia pitäisi tarvita.

Boost controlliin odottelisin myös GPIO tai MS2-Extra koodin valmistumista. Jää nähtäväksi tuleeko tuota ominaisuutta ihan ensimmäisiin versioihin tosin, mutta eiköhän jossain vaiheessa joku senkin ota käsittelyyn.

SamiH wrote:Fidlen kytkennällä pystyy ohjaamaan suoraa flektin relettä, joten sen ei rauta muutoksia pitäisi tarvita.

Boost controlliin odottelisin myös GPIO tai MS2-Extra koodin valmistumista. Jää nähtäväksi tuleeko tuota ominaisuutta ihan ensimmäisiin versioihin tosin, mutta eiköhän jossain vaiheessa joku senkin ota käsittelyyn.

Induktiivisen kuorman ohjaukseen/kytkentään kannattaa lisätä flyback diodi (esim. 1N4003 tai 1N4007), muuten voipi virrat releeltä katkaistaessa ns. toimintasavu poistua.

Benkku wrote: Induktiivisen kuorman ohjaukseen/kytkentään kannattaa lisätä flyback diodi (esim. 1N4003 tai 1N4007), muuten voipi virrat releeltä katkaistaessa ns. toimintasavu poistua.

Tarvitseeko tuolla piirilevyllä oleva Fidlen kytkentäkin tuon? Sehän kuitenkin on identtinen polttoainepumpun releen kytkennän kanssa?
http://www.megamanual.com/ms2/v3pcb_5.gif

Kuvan kytkennöissä D 4 ja D 8 ovat flyback suojauksena - jännitekesto saisi vain olla suurempi esim. luokkaa 60-100 volttia.

Nykyautojen puolijohteilla ohjattavissa relekytkettävissä kohteissa käytetään usein vieläpä suojattuja releitä eli suositeltavampaa piikin tappo käyttölaitteen päässä - toki ohjauspään suojauskin on hyvä olla.

Nuo D4 ja D8 ovat zenerdiodeja, joiden zenerjännite on 22V. Mitä tarkoitat jännitteenkestolla tässä yhteydessä?

SamiH wrote:

Benkku wrote: Induktiivisen kuorman ohjaukseen/kytkentään kannattaa lisätä flyback diodi (esim. 1N4003 tai 1N4007), muuten voipi virrat releeltä katkaistaessa ns. toimintasavu poistua.

Tarvitseeko tuolla piirilevyllä oleva Fidlen kytkentäkin tuon? Sehän kuitenkin on identtinen polttoainepumpun releen kytkennän kanssa?
http://www.megamanual.com/ms2/v3pcb_5.gif

Luulis skulaavan, kun on kerta samanlainen piiri kuin gasopumpun releen ohjauksella! Ei ainakaan mitään "toimintasavuja" vielä oo tullut!

Noissa releissä taitaa olla diodit vielä sisällä estämässä piikkejä.. Eli kytken suoraan?

KariM wrote:Nuo D4 ja D8 ovat zenerdiodeja, joiden zenerjännite on 22V. Mitä tarkoitat jännitteenkestolla tässä yhteydessä?

Diodin Vrpm arvoa eli magneettikentän romahtaessa esiintyvää käänteisen jännitteen huippuarvoa(peak repetitive reverse voltage). 'Normi' releellä kyseinen piikki voi hyvinkin olla jopa 100 volttia.

esim. 1N4001 jännitekesto (50 V) lienee hiukan alakanttiin.

viewtopic.php?t=1970
http://megasquirt.sourceforge.net/extra/outputs.htm

Benkku wrote:Diodin Vrpm arvoa eli magneettikentän romahtaessa esiintyvää käänteisen jännitteen huippuarvoa(peak repetitive reverse voltage).

Ok. Miten tämän arvon sait selville esimerkkikytkennän zeneristä? V3:n BOM:in mukaan osa on 1N4748ADICT, datalehti.

Benkku wrote: Diodin Vrpm arvoa eli magneettikentän romahtaessa esiintyvää käänteisen jännitteen huippuarvoa(peak repetitive reverse voltage). 'Normi' releellä kyseinen piikki voi hyvinkin olla jopa 100 volttia.

esim. 1N4001 jännitekesto (50 V) lienee hiukan alakanttiin.

Niin, noilla zener-diodeilla tuossa se jännitekesto on 22V. Ja kun kyseessä on zener-diodi, niin ne myös kestävät estosuuntaisen läpilyönnin. Eli tässä tapauksessa noiden diodien "jännitekeston" pitää olla alhaisempi kuin trankkujen jännitekesto. Zenereillä rajataan jännitepiikki 22V tienoille.

Tyypillisemmin tuossa kohtaa käytetään käyttöjännitteeseen kytkettyä tavallista diodia, jolla jännitepiikki rajataan käyttöjännitteen tasolle. Ilmeisesti tässä tapauksessa on haluttu estää tilanne, jossa eri lähteestä otettu kuorman jännitesyöttö työntää virtaa ohjaimen käyttöjännitelinjaan kun ohjaimelta on katkaistu sähköt.

Jaa, en kyllä lähtisi releen ohjauskytkennässä rajaamaan estosuuntaista jännitepiikkiä 22 volttin. Parempi estää piikki kokonaan.

cockjerry wrote:Noissa releissä taitaa olla diodit vielä sisällä estämässä piikkejä.. Eli kytken suoraan?

Jos releet 'jotain halpisreleitä' niin suojausta niissä tuskin on - luonnollisesti homma kannatta varmistaa/todeta mittaamalla käämin jaloista.

Benkku wrote:

cockjerry wrote:Noissa releissä taitaa olla diodit vielä sisällä estämässä piikkejä.. Eli kytken suoraan?

Jos releet 'jotain halpisreleitä' niin suojausta niissä tuskin on - luonnollisesti homma kannatta varmistaa/todeta mittaamalla käämin jaloista.

Eipä noi nyt mitään kalliita oo (3egee) jotain unipointin releitä. Releen päällä näkyy kaavio ja siinä on kela suojattu diodilla.

Täytyy tänään kytkeä flektille systeemit valmiiksi!

Kiitoksia kaikille!

Benkku wrote:

cockjerry wrote:Noissa releissä taitaa olla diodit vielä sisällä estämässä piikkejä.. Eli kytken suoraan?

Jos releet 'jotain halpisreleitä' niin suojausta niissä tuskin on - luonnollisesti homma kannatta varmistaa/todeta mittaamalla käämin jaloista.

Mitenkäs tuo mitataan

Eli pitäisi vetästä tuo flekti megan kautta, levynä v2.2 ja koodina 029t.

Ulostulona ajattelin käyttää x4. Voinko käyttää 1N4002 sijasta 1N4004 ja 2n2222 sijasta 2n2222a:ta? Eikös kytkentä mene tämän mukaan?

Herätellääns tätä.

Eli jos teen tuon sultzin linkistä löytyvän kaavion mukaan tuon flektin ohjauksen niin jos releen navoissa 30 (releelle syötettävä "kova virta") ja 85 (releen käämin toinen napa) on koko ajan +12v niin sotkeeko tuo megan toimintaa samoin kuin vastaava tilanne bensapumpun releessä. Eli mega saa virtaa releen käämin kautta ja jää päälle yms

Eli pääseekö virta kulkemaan tuon transistorin läpi prossulle yms ja jos ei niin kulkee ilmeisesti piirilevyn maadoitetuissa osissa mutta haittaako tuo

Mitä hä

Tietääkö joku vai pitääkö kokeilla

VesQ wrote:Mitä hä

Tietääkö joku vai pitääkö kokeilla

Otat releen virrat virtalukolta niin katkeaa kuin kanan lento kun avaimen kääntää offille..

Ahtojen ohjauksesta...
En juurikaan ymmärrä elektroniikasta mitää joten vastaukset suomeksi!
Kyseessä Mitzu galant vr4, joskus tulevaisuudessa pitäisi ahtoja voida ohjata megalla. Autossa on jo vakiona venttiilli joka ainakin ohjaa ns. "over boost protectionia" eli veto katkeaa jos paineet yrittää karata ylös. Isot pojat puhuu että sillä vois mahdollisesti ohjata myös hukkista???
Lueskelin yhdestä topicista joitaki solenoidikokeiluja mut vaikutti siltä ettei kovin hyvällä pohjalla ollu..

powercontrol wrote:Ahtojen ohjauksesta...

Kuvan kytkentää käyttämällä ainakin Saabin ahtopaineenohjausventtiili suostuu toimimaan ongelmitta.

Kun en tarkemmin tunne sen mitsun venttiiliä, niin en siitä sano mitään.

melko simppeli juttu näyttäis olevan..
Kiitos ja kumarrus!