FINSQUIRT.FI

eli tänne kaikki tieto tuosta PLX:n laajakaista lambda systeemistä, niin hyvät kuin pahatkin kokemukset. (oikeastaan kaivataan enemmän niitä huonoja kokemuksia, niitä kun ei mainoksissa pahemmin julkaista )

Vaikka olen vähän jäävi tänne kirjoittamaan, niin sen voinen kertoa, että ainoatakaan takuutapausta ei ole vielä tullut vastaan.
Ja jos vain saan, niin voisin kertoa mittaustavoista hieman yms. Lähinnä miten Innovaten ja muiden valmistajien perustekniikka eroaa toisistaan.

No kerroppa miten eroaa TE ja Innovate.

Mikäli TE on toteuttanut mittauksensa Boschin datalehtien mukaan, TE mittaa lambdaa analogisestijännitettä ja virtaa ohjaamalla/tarkkailemalla. Innovate käyttää eripituisia kanttiaaltoja/kanttiaaltopurskeita, eli jonkinasteista digitaalista menetelmää. Oskilloskooppimiehet voi tämän varmaan vahvistaa?

Tuon digitaalisen menetelmän takia anturille pitää tehdä toistuvia(kalibrointitarve vaihtelee) kalibrointeja, jotta soossille saadaan oikea arvo mitattua. Samasta syystä tulee myös tuo sensor timing error anturin kuumetessa liikaa(ks. Innovaten ohjekirja).

Täältä löytyy perussetti esim PLXn mittaustavasta. Uskoisin, että niiden valmistajien kesken, jotka toimivat Boschin datalehtien mukaan, mittaustarkkuudessa ei ole suuriakaan eroja, mutta reaktionopeudessa ne erot varmaan tulee. PLX reagoi muuttuneeseen seokseen 100ms aikana, eikä ainakaan Harisen penkkitiedonkeruun mukaan soossi hyppele yhtä paljon kuin Innovatea käyttäessään. Heillä oli vähän aikaa käytössään myös TE 2B0, jonka vaihtoivat innovateen käsittääkseni viime kesänä. PLX lambdamittari sinne meni muistaakseni marraskuussa Innovaten LM-1 hajottua kesken säätöpäivän. Kuulostaa ehkä propagandalta, mutta näin tapahtui.

Dynocomin testien varjossa Innovate ei näytä hyvältä. Seoksien muutoksien havaitseminen saattoi kestää sekunteja(kysyin tästä vielä heiltä itseltään, koska suodatan tietyt asiat valmistajan puheista). Dynocom vakiovarustaa myymänsä dynot PLX:llä(M-300). Tuo PLX:n reaktionopeus todettiin samassa dynotestissä. Pyysin sieltä vielä tiedonkeruulappuja, josta asia kävisi kunnolla ilmi. Saas nähdä lähettävätkö Itse nyt varmaan PLX luottavat, kun sen kalliin laitteen oheen lykkäävät.

Ja perään pieni puffi Lehtimäellä on muuten putkessaan M-250 liitettynä Hestecin tiedonkeruuseen. Odotan mielenkiinnolla tuloksia, miten se käyttäytyy metanolilla ja onko siitä hänelle lisäarvoa normilambdaan verrattuna.

Noh, anyway. Se on hyvä, että suomessa riittää intoa kaikenlaisiin härveleihin ja niiden rassaamiseen. Se on tervettä!

antonmies wrote:Mikäli TE on toteuttanut mittauksensa Boschin datalehtien mukaan, TE mittaa lambdaa analogisestijännitettä ja virtaa ohjaamalla/tarkkailemalla. Innovate käyttää eripituisia kanttiaaltoja/kanttiaaltopurskeita, eli jonkinasteista digitaalista menetelmää. Oskilloskooppimiehet voi tämän varmaan vahvistaa?

Tuon digitaalisen menetelmän takia anturille pitää tehdä toistuvia(kalibrointitarve vaihtelee) kalibrointeja, jotta soossille saadaan oikea arvo mitattua. Samasta syystä tulee myös tuo sensor timing error anturin kuumetessa liikaa(ks. Innovaten ohjekirja).

Täältä löytyy perussetti esim PLXn mittaustavasta. Uskoisin, että niiden valmistajien kesken, jotka toimivat Boschin datalehtien mukaan, mittaustarkkuudessa ei ole suuriakaan eroja, mutta reaktionopeudessa ne erot varmaan tulee. PLX reagoi muuttuneeseen seokseen 100ms aikana, eikä ainakaan Harisen penkkitiedonkeruun mukaan soossi hyppele yhtä paljon kuin Innovatea käyttäessään. Heillä oli vähän aikaa käytössään myös TE 2B0, jonka vaihtoivat innovateen käsittääkseni viime kesänä. PLX lambdamittari sinne meni muistaakseni marraskuussa Innovaten LM-1 hajottua kesken säätöpäivän. Kuulostaa ehkä propagandalta, mutta näin tapahtui.

Dynocomin testien varjossa Innovate ei näytä hyvältä. Seoksien muutoksien havaitseminen saattoi kestää sekunteja(kysyin tästä vielä heiltä itseltään, koska suodatan tietyt asiat valmistajan puheista). Dynocom vakiovarustaa myymänsä dynot PLX:llä(M-300). Tuo PLX:n reaktionopeus todettiin samassa dynotestissä. Pyysin sieltä vielä tiedonkeruulappuja, josta asia kävisi kunnolla ilmi. Saas nähdä lähettävätkö Itse nyt varmaan PLX luottavat, kun sen kalliin laitteen oheen lykkäävät.

Ja perään pieni puffi Lehtimäellä on muuten putkessaan M-250 liitettynä Hestecin tiedonkeruuseen. Odotan mielenkiinnolla tuloksia, miten se käyttäytyy metanolilla ja onko siitä hänelle lisäarvoa normilambdaan verrattuna.

Noh, anyway. Se on hyvä, että suomessa riittää intoa kaikenlaisiin härveleihin ja niiden rassaamiseen. Se on tervettä!

Joopa, jossainmäärin FUD:ia, tuossa 'Critical Response Technology' 'paperissakin' on, kuten myös yllä kerrotussa.

Digitaalinen vs. analoginen pumppuvirran ja jännitteen ohjaus tuskin syynä kalibrointitarpeeseen.

Myöskään tuo em. 'paperissa' mainittu 'free air' kalibrointi menetelmän 'epäluotettavuus' ei pidä paikkaansa - hapen konsentraatio ei juurikaan muutu merenpinnan tasosta ylöspäin mentäessä eli vaikka ilmanpaine pieneee niin 'seosuhde' (20.95 %) pysyy samana.

http://www.mountaineering.ie/features/g ... titude.htm

http://www.helsinki.fi/~tjliimat/EJ18/o2_volts.xls

Mitä tulee reagointinopeuteen... Anturi reagoi millisekunneissa eli 100 ms:n vaste ohjaimen analogisessa ulostulojännitteessä on siihen nähden jo aika hidas.


Jep, otettava vielä erikseen kantaa seuraavaan heittoon...

antonmies wrote:eikä ainakaan Harisen penkkitiedonkeruun mukaan soossi hyppele yhtä paljon kuin Innovatea käyttäessään.

Kannattaa miettiä miksi 'soossi hyppelee' - voisiko kenties syynä nopeampi reagointi 'todelliseen' seoksen vaihteluun, jota PLX:llä ei ns. saada mitattua ts. mahdollista on ettei PLX reagoi riittävän nopeasti seoksen vaihteluun.

Benkku wrote:Joopa, jossainmäärin FUD:ia, tuossa 'Critical Response Technology' 'paperissakin' on, kuten myös yllä kerrotussa.

Digitaalinen vs. analoginen pumppuvirran ja jännitteen ohjaus tuskin syynä kalibrointitarpeeseen.

Myöskään tuo em. 'paperissa' mainittu 'free air' kalibrointi menetelmän 'epäluotettavuus' ei pidä paikkaansa - hapen konsentraatio ei juurikaan muutu merenpinnan tasosta ylöspäin mentäessä eli vaikka ilmanpaine pieneee niin 'seosuhde' (20.95 %) pysyy samana.

http://www.mountaineering.ie/features/g ... titude.htm

http://www.helsinki.fi/~tjliimat/EJ18/o2_volts.xls

Mitä tulee reagointinopeuteen... Anturi reagoi millisekunneissa eli 100 ms:n vaste ohjaimen analogisessa ulostulojännitteessä on siihen nähden jo aika hidas.

"The pulse width ratio of the square wave produced by the varying current is compared to a pulse width ratio function derived from a calibration procedure to determine the oxygen concentration of the measured gas." Lähde US Pat.#699182
Ts. kalibrointi on välttämätön jotta aparaatti toimisi.

Toki happikonsentraatio pysyy samana yhdessä ilmamolekyylissä. Mikä uutinen se on? Hapen määrä tilavuuteen nähden sen sijaan muuttuu. Ei sekään ole uutinen. Eli sinun mielestä kalibrointiolosuhteella ei käytännössä ole merkitystä, vaikka hapen kokonaismäärä/kuutio muuttuu korkeuden kasvaessa tai lämpötilan noustessa? Miksi laboratorio-olosuhteissa käytetään vakioituja kaasuja vakiopaineessa ja -lämpötilassa? Eli sultakin tulee sitä PEvE:tä?

"With increasing altitude, the concentration of oxygen remains the same, but the atmospheric pressure decreases and with this the partial pressure of oxygen falls. This means that the number of oxygen molecules per breath is greatly reduced and this in turn reduces the amount of oxygen available to the blood and tissues in the body."

Tuskin ihmisellekään tuosta olisi haittaa, kun kerran hapen määrä korkeudesta riippumatta on vakio. Kummasti vaan nyykähtää kuolevainen korkeuksissa...

Anturin datalehdessä on testimenetelmä selitetty vakio testikaasuilla 20C lämpötilassa. Tilanne muuttunee 800C tienoilla? Ja tarkkahan tuo 100ms vrt. Innovaten sekuntien viiveeseen... (Sanoin kysyneeni vahvistusta tähän, mutta en ollutkaan kysynyt... Äsken lähti). Mikset takertunut Innovaten sekuntien viiveeseen, vaikka alkup. tekstissä kerroin kysyneeni vahvistusta, koska lähde oli "epävarma"?

Benkku wrote:Kannattaa miettiä miksi 'soossi hyppelee' - voisiko kenties syynä nopeampi reagointi 'todelliseen' seoksen vaihteluun, jota PLX:llä ei ns. saada mitattua ts. mahdollista on ettei PLX reagoi riittävän nopeasti seoksen vaihteluun.

Tai sitten PLX:ssä on parempi signaalinvaimennus.

Tuo .xls -tiedosto oli mielenkiintoinen. Ko. automobiilissa seossuhde pidetään vakiona ahtopainetta kasvattamalla korkeuden mukaan. Tuskin niin tarvitsisi tehdä, jos happea/kuutio olisi aina n.21%? Myös ilman massavirta laski. Tämä siis liittyen kalibrointiolosuhteeseen. Jos anturi kalibroidaan taivaissa ja palataan meren ääreen seosmittaus ei pidä enää kutinsa. Kalibrointi tulisi näinollen suorittaa AINA NTP:ssä.

Tuo perusanturin volttinäyttämät suhteessa NTP:n (vrt.kalibrointi merenpinnan tasolla 25C lämpötilassa 0%kosteudessa))

antonmies wrote: Toki happikonsentraatio pysyy samana yhdessä ilmamolekyylissä. Mikä uutinen se on? Hapen määrä tilavuuteen nähden sen sijaan muuttuu. Ei sekään ole uutinen. Eli sinun mielestä kalibrointiolosuhteella ei käytännössä ole merkitystä, vaikka hapen kokonaismäärä/kuutio muuttuu korkeuden kasvaessa tai lämpötilan noustessa? Miksi laboratorio-olosuhteissa käytetään vakioituja kaasuja vakiopaineessa ja -lämpötilassa? Eli sultakin tulee sitä PEvE:tä?

Konsentraatio ei hapen osapaineen muuttuessa muutu. Kyseinen seikka (kalibrointi labrassa tai vapaassa ilmassa) ei siis juurikaan vaikuta lambda-arvon mittaukseen (Nernstin kaava).

Tehtävän kalibroinnin tarkkuus on eri asia eli suoritetaanko se suljetussa autotallissa jossa kentis hiilidioksitaso korkeampi, pakokaasun jäämiä tmv.

antonmies wrote: "With increasing altitude, the concentration of oxygen remains the same, but the atmospheric pressure decreases and with this the partial pressure of oxygen falls. This means that the number of oxygen molecules per breath is greatly reduced and this in turn reduces the amount of oxygen available to the blood and tissues in the body."

Tuskin ihmisellekään tuosta olisi haittaa, kun kerran hapen määrä korkeudesta riippumatta on vakio. Kummasti vaan nyykähtää kuolevainen korkeuksissa...

Ilmakuution sisältämän hapen määrän muuttuminen ja sen vaikutus ihmisen fysiologiaan on eri juttu, linkki oli lähinnä hapen konsentraatiota kuvaavan kaaviokuvan vuoksi.

Palataanpa tuohon 'Critical Response' paperin väitteeseen...

<Lainaus>
"Unlike other products on the market, frequent free air sensor calibration is unnecessary with “PLX Critical Response Technology.”

A calibration procedure requires a known oxygen concentration to reference the wideband controller. “Ideal free air” is an oxygen concentration at sea level (0 elevation), and 25 Deg C.

If a wideband controller is calibrated to free air outside of “ideal free air” conditions, the controller will improperly reference the oxygen concentration.

The oxygen concentration of air at high elevation is less than the oxygen concentration at sea level. To obtain accurate readings, the user must expose the oxygen sensor to free air at 0 elevation and an ambient temperature of 25 Deg C. This proves to be an impractical procedure and greatly complicates the usability of the product. PLX Devices wideband products do not require sensor calibration and come pre calibrated to “ideal free air” from a controlled laboratory environment.
</Lainaus>

Kyseisessä paperissa siis väitetään ettei kalibrointia voisi luotettavasti suorittaa muissa kuin NTP olosuhteissa, mikä ei pidä paikkaansa (Nernstin kaava, jota laskennassa käytetään ja em. xls dokumentti havainnollistavat asiaa).

Useimmissa kontrollereissa kalibrointi (jolla pumppuvirta jne. säädetään hapen konsentraation ollessa 20.95 %) tehdään/tarvitsee tehdä vain kerran käyttöönotettaessa. 'Vapaa ilma' eli ulkosalla tallin edustalla tjsp. riittää tähän aivan hyvin.


ja lisää FUDia...

<Lainaus>
Other wideband controller products on the market may require a heat sink to be installed on the oxygen sensor if the EGT (Exhaust Gas Temp) rises above ~550 Deg C.
</Lainaus>

Eri WBO anturien toimintalämpötilan ylärajathan (allowable continuous) kaikki tiedämme (850, 930 C tjsp...). Väite anturin tarvitsemasta jäähdytyksestä, käytettäessä nimeltä mainitsemattomia kilpailevia kontrollereita on lähinnä huvittava.

antonmies wrote: Anturin datalehdessä on testimenetelmä selitetty vakio testikaasuilla 20C lämpötilassa. Tilanne muuttunee 800C tienoilla? Ja tarkkahan tuo 100ms vrt. Innovaten sekuntien viiveeseen... (Sanoin kysyneeni vahvistusta tähän, mutta en ollutkaan kysynyt... Äsken lähti). Mikset takertunut Innovaten sekuntien viiveeseen, vaikka alkup. tekstissä kerroin kysyneeni vahvistusta, koska lähde oli "epävarma"?

Kyllä, mittauksessa on pakokaasun lämpötila- (ja paine) riippuvuus, mutta siitä tässä ei ollut kyse. Onko tuohon sekuntien viive väitteeseenne olemassa jotain faktaa ?

Benkku wrote:Kannattaa miettiä miksi 'soossi hyppelee' - voisiko kenties syynä nopeampi reagointi 'todelliseen' seoksen vaihteluun, jota PLX:llä ei ns. saada mitattua ts. mahdollista on ettei PLX reagoi riittävän nopeasti seoksen vaihteluun.

antonmies wrote: Tai sitten PLX:ssä on parempi signaalinvaimennus.

No eikös idea mene tuossa hiukan pilalle ? Jos nopeasti muuttuvaa (moottorin ohjaimen säätöluupissa tarvittavaa) signaalia vaimennetaan ?

antonmies wrote: Tuo .xls -tiedosto oli mielenkiintoinen. Ko. automobiilissa seossuhde pidetään vakiona ahtopainetta kasvattamalla korkeuden mukaan. Tuskin niin tarvitsisi tehdä, jos happea/kuutio olisi aina n.21%?

Ei, vaan siinä yritetään kompensoida 'ohentuneen ilman' vaikutusta. Konsentraatio (eli ilmakuution sisältämä happi suhteessa muihin seoskaasuihin) ei edelleenkään muutu. Ilmakuution sisältämän hapen massa muuttuu, jolloin sitä (ilmaa) on pumpattava moottoriin enemmän, jotta samalla poltto-aineen suihkutusmäärällä seossuhde pysyisi vakiona.

Yhteenvetona... (kts. XLS dokkarin Disclaimer).

<Lainaus>
This information is for the purpose of showing that the output signal from an ideal O2 sensor is not effected by the reduction of oxygen in the atmosphere due to altitude and/or humidity.</Lainaus>

Toisin kuin PLX tuotetta edustava taho (mm. 'Critical Response' paperissaan, tämän viestin ensimmäisessä lainauksessa ja virheellisessä päätelmässään xls dokumentin suhteen) väittää.

.xls todettiin myös lambda-anturin toimivan oikein _rikkaalla_ puolella, mutta laihalla puolella menee metsään. Aika rankastikin! Mutta jos ohentuneella ilmalla ei ole merkitystä, miksi noin suuret heitot tapahtuu?

Tuo jäähdytyselementin askartelu ja käyttösuositus on nimeltämainitsemattoman tuotteen omassa ohjekirjassa, jonka voi kopioida Täältä

Myös suositeltavat kalibrointivälit löytyy. Eli sulta tuli nyt vähän sitä samaa PEvE:a

OT:Ilmakuution sisältämän hapen määrän muuttuminen ihmisen fysiologiaan on verrattavissa polttomoottorin palamisreaktioon.

Kuten sanoin, en ole saanut vahvistusta tuohon viivekysymykseen, joten se voi olla omassa arvossaan molempien tuotteiden osalta.

Signaalinvaimennuksella tarkoitin (ehkä virheellisesti?) noita Critical Response Technology -dokumentin kuvaajakäyriä, joissa kuvataan ali- ja ylikompensoitua lähtösignaalin korjausta vrt PLX metodiin(=PID-säädin).

antonmies wrote:.xls todettiin myös lambda-anturin toimivan oikein _rikkaalla_ puolella, mutta laihalla puolella menee metsään. Aika rankastikin! Mutta jos ohentuneella ilmalla ei ole merkitystä, miksi noin suuret heitot tapahtuu?

Planaari/zirkonia anturin ominaisuuksista, jolla ei ole oikeastaan tekemistä kalibroinnin kanssa.

antonmies wrote: Tuo jäähdytyselementin askartelu ja käyttösuositus on nimeltämainitsemattoman tuotteen omassa ohjekirjassa, jonka voi kopioida Täältä

Lainaus sivulta 7 kyseisestä dokumentista...
<Lainaus>
The maximum temperature of the sensor at the bung (the sensor hexagon) should not exceed 500 oC or 900 oF. If these temperatures are exceeded in your application you should either install a copper heat sink (instructions below) or the Innovate Motorsports Heat-Sink Bung extender (HBX-1).
The bung extender is recommended for situations where airflow is restricted or the encountered heat is higher than a heat sink can handle.
</Lainaus>

Ei tuossa tarkoiteta/puhuta anturin lämpötilasta vaan liitosjohdon sisäänmenon suurimmasta lämpötilasta, mikä on ihan asiallinen seikka ottaa huomioon eli edelleen ylempänä esitetty väite, jossa asiaa 'väännetty' pakokaasun lämmöstä/anturin jäähdytystarpeesta on FUD:iä.

antonmies wrote: Myös suositeltavat kalibrointivälit löytyy. Eli sulta tuli nyt vähän sitä samaa PEvE:a

Niinkö ? En ole ottanut kantaa nimenomaisen tuotteen kalibrointitarpeeseen tai muihinkaan ominaisuuksiin vaan väitteeseen etteikö kalibrointia voitaisi vapaassa ilmassa tehdä.

antonmies wrote: Kuten sanoin, en ole saanut vahvistusta tuohon viivekysymykseen, joten se voi olla omassa arvossaan molempien tuotteiden osalta.

Joo, itse en ainakaan oikein usko tuohon useampien sekuntien viiveeseen Innovaten osalta, ellei sulla ole jotain pätevää todistetta aiheesta. Omien kokemuksien mukaan anturi näyttäisi reagoivan muutoksiin varsin nopeasti. Esimerkiksi kaasun avaamisen aiheuttama muutos seoksessa näkyy käytännössä välittömästi. Näyttämän oikeellisuudesta en tietysti voi mennä takuuseen, jos nyt oikein vainoharhaiseksi ruvetaan. Mutta ainakin kun käytin tässä vastikään mopoa dynossa, niin Innovate näytti aika tarkkaan samoja lukemia dynon kaverina olleen pakokaasuanalysaattorin kanssa.

En ole missään vaiheessa väittänyt, ettei kalibrointia voitaisi vapaassa ilmassa suorittaa.

Innovate lienee ainoa valmistaja, joka suosittaa jäähdytyselementin käyttöä?

Kai sillä pakokaasun lämmöllä joku tekeminen on? 500C ei kuitenkaan tuossa anturin juuressa(=kierteen yläpuolella, ei johtojen sisäänmenon kohdalla) ole paljoa...

Ensi viikolla saamme kaikki tietää, onko tuo Dynocomin testi mennyt kuvatulla tavalla. Vastasivat tänään myyntiosastoltaan, että testit tehnyt insinööri on lomalla ja palaa ensi viikolla sorvin ääreen.

edit: ja tuolla plx dokumentissa puhutaan ~550C EGT:stä, ei 500. En näe mahdottomana, etteikö anturin juuren lämpötila saattaisi I:n ohjekirjassa mainitusta huonosta ilmanvaihdosta tms. nousta yli 500C 550C jatkuvalla pakolämmöllä...

antonmies wrote:Innovate lienee ainoa valmistaja, joka suosittaa jäähdytyselementin käyttöä?

Kai sillä pakokaasun lämmöllä joku tekeminen on? 500C ei kuitenkaan tuossa anturin juuressa(=kierteen yläpuolella, ei johtojen sisäänmenon kohdalla) ole paljoa...

edit: ja tuolla plx dokumentissa puhutaan ~550C EGT:stä, ei 500. En näe mahdottomana, etteikö anturin juuren lämpötila saattaisi I:n ohjekirjassa mainitusta huonosta ilmanvaihdosta tms. nousta yli 500C 550C jatkuvalla pakolämmöllä...

Totta toki, mutta kyse on aivan eri asiasta kuin tuossa mainitussa 'amerikkalaistyylisessä FUDia sisältävässä mainoslauseessa'.

Tätäkö meinaat:
"Other wideband controller products on the market may require a heat sink to be installed on the oxygen sensor if the EGT (Exhaust Gas Temp) rises above ~550 Deg C."

fudia ehkä, mutta jäljilla lienee kuitenkin. Meinaan, jos I on ainoa, joka käyttää "heidän teknologiaa" ja on samalla ainoa(=tietääkseni), joka suosittelee jäähdytyselementin käyttöä yli 500C anturirungon lämpötiloilla, voitaneen olettaa, että se johtuu heidän tekniikastaan?

antonmies wrote: fudia ehkä, mutta jäljilla lienee kuitenkin. Meinaan, jos I on ainoa, joka käyttää "heidän teknologiaa" ja on samalla ainoa(=tietääkseni), joka suosittelee jäähdytyselementin käyttöä yli 500C anturirungon lämpötiloilla, voitaneen olettaa, että se johtuu heidän tekniikastaan?

Tai sitten ne vaan suhtautuu vastuuntuntoisemmin käyttöohjeiden tekoon Itse arvaisin, että tuo lämpötilasuositus tulee siitä, että korkeammalla rungon lämpötilalla itse anturielementti todennäköisesti kuumenee yli sen suositellun 850°C.

antonmies wrote:Tätäkö meinaat:
"Other wideband controller products on the market may require a heat sink to be installed on the oxygen sensor if the EGT (Exhaust Gas Temp) rises above ~550 Deg C."

fudia ehkä, mutta jäljilla lienee kuitenkin. Meinaan, jos I on ainoa, joka käyttää "heidän teknologiaa" ja on samalla ainoa(=tietääkseni), joka suosittelee jäähdytyselementin käyttöä yli 500C anturirungon lämpötiloilla, voitaneen olettaa, että se johtuu heidän tekniikastaan?

Ei, ei voitane olettaa, saati tarkoituksella vihjata.

Jep, kyse em. lauseesta. Manuaalia - josta em. lause on 'väännetty' - kun lukee niin ymmärtää heidän tarkoittavan johtoliitäntää/läpivientiä anturin sisälle - johtimien teflon eristeet ovat tuossa lämpötilassa jo selkeässä vaarahyökykkeessä.

Benkku wrote:
Ei, ei voitane olettaa, saati tarkoituksella vihjata.

Jep, kyse em. lauseesta. Manuaalia - josta em. lause on 'väännetty' - kun lukee niin ymmärtää heidän tarkoittavan johtoliitäntää/läpivientiä anturin sisälle - johtimien teflon eristeet ovat tuossa lämpötilassa jo selkeässä vaarahyökykkeessä.

"The maximum temperature of the sensor at the bung (the sensor hexagon)"
Tuolla todellakin tarkoitetaan anturin "6-kulmaa", eli "mutteria", joka on kierteen yläpäässä. Ei tod johtojen sisäänmenoa.
Ohjeessa käytetään nimitystä bung myös mutterille, joka on hitsattu putkeen. En usko, että viittaavat siihenkään, kosta täsmentävät erikseen (sensor hexagon).

Ja voidaan edelleen olettaa.

No varmuuden saat kätevästi - kuumentamalla anturirungon/johtoläpiviennin yli 500 asteeseen - samalla analogialla voidaan olettaa ettei johtimien eristeiden sulaminen vaikuta mittaustulokseen.

ps. Boschin datalehdessäkin (14.Apr.05/LSU 4.2) asia mainittu, kohdassa Temperature ranges...

Hexagon of the sensor housing <570 C
Cable grommet (PTFE) formed house < 250 C

lisäksi dokumentissa 'Technical Customer Information' yksiselitteisesti todetaan, että

if the max. gas temperature exceeds 850 C or hexagon temperature exceeds 500 C, the use of a longer thread boss is recommended (see section 9.9)

If the operating temperature is exceeded (within the max. temperature limits) for more then 10 minutes without break, the sensor function might be affected during this time.

Boschilla on myös erityinen 'MM' tyypin LSU anturi, joka varustettu kahdella termoparilla - toinen termopari anturin tipissä (T exhaust) mittaa pakokaasun lämpötilaa ja toinen mainitussa kiinnitysmutterin/rungon liitoksessa (T hexagon) mitaten em. liitoksen lämpötilaa.

Toivottavasti asia (etteivät kilpailijat turhaan dokkarissaan asiaa toista tai että syynä olisi jotenkin heidän mittaustekniikkansa) nyt teillekin selvisi.

Niinhän tuolla uudesas datalehdessä sanotaan. plarasin jotain vanhaa, ja siellä ei tuota mainintaa ollut .
Pyysinkin PLXää tarkistamaan manuaaliensa sisällön, samoin pyysin tarkistamaan dokumenttiensa sisältöä.

Ei pitäisi kirjoitella klo5 aamutuimaan vitutukseen johtaneen BattleField2 session jälkeen

Ja nyt odottelemaan dynocomin vastausta, mikäli semmoinen tulee.

Ja anteeksi, että olen olemassa


AMu

Lämpötila-rajat on mainittu myös vanhemmassa 25.1.1999 päivätyssä teknisessä asiakas ohjeessa. Uudempiin 6.10.2000 ja 21.3.2001 päivättyyn ohjeeseen näyttäisi olevan lisätyn korkeamman pakokaasun lämpötilatyypin anturille tarkennuksia.

Vanhempaa 'pari sivuista' - lähinnä tuotevalintaa auttavaa 'datasheet' paperia ei ollut käytettävissä, mutta ainakin tuossa 14.Apr.05 päivätyssä asia on mainittu. Tekninen asiakasohje on yli 20 sivuinen.

Hiukan oli "muovinen" vaikutelma tuossa PLX:ssä, ainakin verrattaessa Tech edgen 2A0:hon.. jopa hiukan "lelumainen". Mutta näytti toimivan.

Ainut miinus että ei ole kuin yksi wb-lähtö. Malli oli siis se halvin.

PLXn äijä sanoi, että samaan lähtöön tohtii laittaa useamman kikottimen rinnakkain. Ja uutta purkkia pukkaa, kotelo on alkkaa ja hinta edullisempi.

Kokeiltu megaa ja plx:n näyttöä rinnan. Toimii ainakin jotenkin. Jotain häiriöitä tuntui ottavan megasta. Ehkä se mittari on turhan häiriöherkkä?

Ps. Niitä häiriöitä ei näy megan logissa, eikä niitä esiinny mittarissa, jos mega ei ole kytkettynä

Samassa maassa vissiin molemmat? Oliskohan niistä M250 mukana tulleista konkista apua?
Uudessa purnukassa mittari juttelee sarjaväylällä purkin kanssa, joten tuota ongelmaa ei liene tulevan.

Samassa maassa olivat, mutta konkkia ei vielä viritelty siihen. Nekö olisivat olleet laatikossa?

Siinä M-250 laatikossa on 2kpl pikku konkkia teipattuna paketin kanteen sisäpuolelle.

Eipä auttanut konkat.. Mittari näyttä hetken ok, mutta tovin päästä alkaa pomppimaan laidasta laitaan - siis vain jos mega on kiinni.

Tekeekö yleismittari saman heittelyn?

Ei ole testattu - täytyy kokeilla. Pitäisi vain olla analoginen mittari, niin se ehtisi nopeammin reagoida.

Uutta SM-AFR saatavissa. http://www.hevosvoima.com/site/tuotteet ... g=0&tid=10. Eka erä on kyllä jo loppu...

Analogia-antojen kytkennät samanlaiset kuin M-250, eli megan kanssa ei tarvi käyttää kikkailuja.

antonmies wrote:Uutta SM-AFR saatavissa. http://www.hevosvoima.com/site/tuotteet ... g=0&tid=10. Eka erä on kyllä jo loppu...

Analogia-antojen kytkennät samanlaiset kuin M-250, eli megan kanssa ei tarvi käyttää kikkailuja.

Jokos uusia on tullut?

Terv.Jukka