FINSQUIRT.FI

Eli tässä työpäivän ratoksi kehittelin projektia mielessäni, mutta kohtasin seuraavan ongelman:

Jos olis tarkoitus toteuttaa MS läppärungoilla, neljällä kurkulla, niin mitenkäs sitten MAPin sijoittaminen? Jos tuotos olisi vapaastihengittävä, niin eikö siinäkin tapauksessa jonkinlaisen painekotelon rakentaminen olisi välttämätöntä, sillä sellainen käsitys on, että jos jokaiselta kurkulta ottaisi oman letkun, ei tämä oikein toimisi.

Ja turha kysyä, että mihinkä autoon, sitä en vielä ole päättänyt.

glo wrote:Eli tässä työpäivän ratoksi kehittelin projektia mielessäni, mutta kohtasin seuraavan ongelman:

Jos olis tarkoitus toteuttaa MS läppärungoilla, neljällä kurkulla, niin mitenkäs sitten MAPin sijoittaminen? Jos tuotos olisi vapaastihengittävä, niin eikö siinäkin tapauksessa jonkinlaisen painekotelon rakentaminen olisi välttämätöntä, sillä sellainen käsitys on, että jos jokaiselta kurkulta ottaisi oman letkun, ei tämä oikein toimisi.

Ja turha kysyä, että mihinkä autoon, sitä en vielä ole päättänyt.

Toimiihan se: kaikki neljä kurkkua nippuun läppien ja kannen välistä. Sieltä se paine mitataan... Näin on mm. prätkien läppärungoissa

Omaan projektiin suunnittelin juuri ottavani letkuilla kaikilta kurkuilta alipainetiedon, joka kerätään yhteen, kuristetaan ja johdetaan MAPille.

Eli siis kumpi, vaihtoehto a) vai b)
Tosiaan, miksei se muka toimisi, ei vaan pää toiminut eilen

Eihän tossa beessä oo järjen hiventäkää. Eli noi "ylimääräiset" läpät turhia, ku yksi iso läppä ajaa saman asian.
Mutta a kuitenkin näistä kahesta.

vois kuvitella et tossa B:sä on vaan menny läppärungot ja paine kotole väärin päin mutta tollainhan toi kannattaa ehottomasti tehä vaikka vaparin tekiskin et yks yhteinen ilma tila ja yks putsari ei o niin kallista ja jos turbottaa ni huomattavasti helpompaa... mut todellisuushan on että kyl läppärungoilla saa enemmän tehoo kun yhel läpäl... ja väittävät jopa että reakoi paljon paremmin kaasuun läppärungoilla. ittellä saman laiset ajatukset menos aluks ruisku toimiin ja sitten sisukalut vaihtoon ja ahdin kylkeen.
muut siis A vaihtoehto mapin paine imusarjasta kaasuläppien jälkeen

nykyään f-ryhmäläisissä käytävät yhtäläppää

tehot ja kaasuun vastaaminen riippuvat

-imuputkien mitoista

-resonoitikotelon koosta

-läpältä ilmanputsarille olevan putken mitasta

Ehdottomasti A.

EDIT: jos cortna viitsisi laittaa vaikka jotain kaavoja näkyviin jos löytyy? Tietäisi vähän, että osuuko oma setuppi millekkään kierroksille .

Tästä linkistä ihan OK juttua imusarjoista+laskentakaavoja:

http://www.grapeaperacing.com/GrapeApeR ... /index.cfm

Oma systeemi v6 koneessa tehty malliin A. Tänään kävin rullilla säätämässä ja ongelmia ilmeni siinä että alipaine on jatkuvasti kartan yläreunassa. Säätöalue oli tosi kapea ja saatiin kohtuudella toimimaan kun muutettiin ve-taulukkoon map pisteitä parin pykälän välein. 100,98,96 jne.. Siis yläpäähän ja sitten "rakoa" kasvatettiin pienempiin paineisiin päin mentäessä. Säätäjä piti parempana tps/rpm pohjaista säätöä kireiden nokkien kanssa ja lopulta jouduttiin alempiakin kuormituksia jättämään hieman rikkaalle kaiken varalta. Jostain yhteisestä tilasta tai kuristamisesta map:n letkuun voisi siis olla apua.

Muuten ruuta toimi hienosti,tehoa löytyi 248hv ja vääntöä 326nm. Siis vapari ja 2960cc.

j-k wrote:
Toimiihan se: kaikki neljä kurkkua nippuun läppien ja kannen välistä. Sieltä se paine mitataan... Näin on mm. prätkien läppärungoissa (myytävänä 4x34mm )

Ai, MAP tiedon voi siis sittenkin ottaa ennen läppiä.. joku vois pistää nyt ihan faktaa, että mistä se kandee ottaa ahdetussa läppärunko masiinassa

cockjerry wrote:

j-k wrote:
Toimiihan se: kaikki neljä kurkkua nippuun läppien ja kannen välistä. Sieltä se paine mitataan... Näin on mm. prätkien läppärungoissa (myytävänä 4x34mm )

Ai, MAP tiedon voi siis sittenkin ottaa ennen läppiä.. joku vois pistää nyt ihan faktaa, että mistä se kandee ottaa

Siis niinkuin tuossa sanotaan läppien jälkeen niinkuin glo:n a-kuvassa.
Muuten siellä ei ole alipainetta.

Juu, tässä mietin itsekin asiaa, ja todennäköisesti ahdettua laitetta pitäisi alkaa rakentelemaan, kunhan saa taas talouden plussalle. Eli jos ahdettua teen, niin vaihtoehto a) ja painekotelo läpille. Tuo b) arvelutti itseäkin, kun noita rustailin, mutta esitimpä mallin siitäkin. Kiitoksia vastauksista.

Tervehdys kaikille!

Asentelin Starlettiini viikonvaihteessa läppärungot ja tuli vähän samanlaisia ongelmia kuin tuossa jollain muullakin ollu et jää kovin kapeeks säätöalue ja melkosen rikkaita alueita joutuu jättämään eli ei hyvä. Mulla on mappi haarotettu joka kurkulta ihan niinku moottoripyörissäkin on. Mites megasquirtissa oikein toimii tuo Alpha N säätö vai mikä onkaan eli saanko ruiskua toimimaan TPS säätöisenä? TPS anturikin olis valmiina paikassaan.
Itse kun en oo pelannu muuta kuin pelkän mappi säädön kanssa...

Ei muutakuin settings.ini:stä muuttaa seuraavat rivit:

# set SPEED_DENSITY
#unset ALPHA_N

muotoon

#unset SPEED_DENSITY
# set ALPHA_N

Helpoiten tuon muutoksen tehnee MT Configurator ohjelmalla

Sitten constants valikosta Control Algorithm Alpha-N

Nyt pitäisi VE kartan olla muuttunut muotoon jossa MAPin tilalla on TPS

Tattista!

Ottaako megasquirtti sen jälkeen millään tavalla huomioon MAP arvoa? Ilmeisesti ei... Mites tuo kiihdytysrikastus muuten käytännössä toimii eikös senkin saanut TPS:llä toimimaan? Oisko kellään heittää mitään vaparikoneen arvoja mistä vois liikkeelle lähtee? n. 120hv 1,5l kone 230cc suuttimilla

TRD wrote:Tervehdys kaikille!

Asentelin Starlettiini viikonvaihteessa läppärungot ja tuli vähän samanlaisia ongelmia kuin tuossa jollain muullakin ollu et jää kovin kapeeks säätöalue ja melkosen rikkaita alueita joutuu jättämään eli ei hyvä. Mulla on mappi haarotettu joka kurkulta ihan niinku moottoripyörissäkin on. Mites megasquirtissa oikein toimii tuo Alpha N säätö vai mikä onkaan eli saanko ruiskua toimimaan TPS säätöisenä? TPS anturikin olis valmiina paikassaan.
Itse kun en oo pelannu muuta kuin pelkän mappi säädön kanssa...

Terve vaan.

Mitenkä kapeaksi säätöalue jää? Mulla on pyörässä tyhjäkäynnin MAP-arvot noin 60kPa:n tienoilla. Säätö on kuitenkin onnistunut ihan hyvin, säätöpisteet vaan pitää ryhmitellä sopivasti. Mutta jos koneessa on sopivan kireä nokka, niin tuo MAP-alue voi jäädä turhan kapeaksi.

Eli kannattaa kokeilla tuota Alpha N-säätöä, jos homma ei muuten ala luonnistumaan. Itse en ole tuota Alpha N:ää kokeillut, mutta luulisin sen toimivan vähän heikommin pienillä kierroksilla, kun pieni kaasunasennon muutos vaikuttaa paljon kuormitukseen. Riippuu tietysti käytöstä, onko tästä mitään haittaa.

No itseasiassa mulla on vielä vakionokatkin paikassaan ku ajattelin kokeilla niillä ensin toimimaan. Mulla on 63-64kpa tyhjäkäynnillä. Se nousee paikallaan kaasusta ihan hienosti 97kpa:n ja sitten kun lähtee ajaan se pomppaa ihan minimi kaasun painalluksella 87kpa:n ja tosi herkästi 97kpa:n. Käytännössä yli puolenkaasun painalluksen menee mapin täyden arvon mukaan eli paksulle vetää. Tuskin saa millään säätöihin vaikka tekis 1kpa:n välein yläpään.
Joo muuten ei oo sillä tps:llä väliä mut katuauto on kyllä Pitänee koittaa sitten se selkii.

Nyt on tps säätö toiminnassa ja pelaa viimotteen päälle hienosti. Tps arvo on 61 tyhjäkäynnillä ja 203 täyskaasulla, joten tarkan ja toimivan kartan sai. Seokset kohdillaan niin alhaalla kuin ylhäälläkin ja kulutuksen matka-ajoon saa kohdilleen. Ei voi kuin suositella!

Juu omakokemukseni:

Kylläkin vems ruiskun kanssa.

kun oli yksi kaasu läppä kaikille neljälle sylinterille zetec koneessa ja
map säätö= hyvä toiminta

Sitten laitettiin läppärungot,joka sylinterille oma 42mm läppä=>
ongelma map säädöllä, kun avaa jo hiukan yli 1/3 kaasua niin map arvo on jo täyden kuormituksen arvoilla...säätö alueesta tulee siis mahdottoman kapea ja hankala saada kunnolla väliä 1/3 - täys kaasu arvoja kohdalleen....
(oli muuten joka sylinteriltä alipaine letku ja pieni kokooja josta map tieto)

Jos siis laittaa joka sylinterille oman läpän itse suosittelen tps:sään perustuvaa säätöä => toimii (tps=kääsuläpän asento tunnistin)

Miten sitten jos on erilliset läppärungt ja ahdettu moottori?(turbo)
onko mahdollista tehdä säätö-näin = alipaine alue hoidetaan tps:kanssa
ja kun ollaan ahtopaineen puolella niin siirrytään map säätöön?
Kiinnostaa kun tarvitsisi tulevaan projektiin tehdä tuommoinen paketti..

juu wrote: Miten sitten jos on erilliset läppärungt ja ahdettu moottori?(turbo)
onko mahdollista tehdä säätö-näin = alipaine alue hoidetaan tps:kanssa
ja kun ollaan ahtopaineen puolella niin siirrytään map säätöön?
Kiinnostaa kun tarvitsisi tulevaan projektiin tehdä tuommoinen paketti..

En tiedä VEMS:istä, mutta Megasquirtilla tuo onnistuu hybrid alpha-N algoritmilla. Eli säätökartta perustuu kaasunasentoon ja kierroslukuun, mutta lisäksi ruiskutusmäärä skaalataan MAP-arvolla. Mulla on tuo tällä hetkellä käytössä ahdetussa mopon koneessa ja toimii ihan hyvin.

Mulla oli Civicin 1.5 16v koneessa (ja kohta laitan tuohon nykyiseen 1.6 VTECiinkin) CBR954:n 42mm läppärungot, ja kokemusta ko. setillä on MegaSquirtilla SD sekä hybrid-aN ja VEMSillä SD, SD/aN-blending sekä puhdas aN.

Speed densityä on _aivan_ turha edes vaivautua kokeilemaan. Se ei toimi, sitä ei saa toimimaan koko alueella ja kaikilla kuormituspisteillä lähellekään hyvin. Vaparikoneeseen puhdas Alpha-N on ainoa oikea vaihtoehto. Toimii pirun hyvin ja on helppo säätää kuin mikäkin. Itse pääsin sekalaisessa ajossa tuolla n. 7l/100km kulutuslukemiinkin.

Tuo Megan hybridi on aivan turha vaparikoneessa, se on tarkoitettu läppärungoille ahdetussa koneessa. VEMSin blending taas on tarkoitettu kireisiin vaparikoneisiin, joita ei saada käymään joutokäyntiä kireän nokan takia, tämä toimii helkutin huonosti läppärungoilla.

TRD; mulla on nuo kartat 1.5:stä tallessa (n. 120...130hp tienoilla paskan vakiopakosrj takia). Jos on tarvetta/kiinnostusta, laita PM.