FINSQUIRT.FI

Sain yhtäkkiä päähäni sellaisen villin ajatuksen, että asentaisin remmiahtimen Saab 9000 2,0 Turbooni. Lisäksi tulisi sitten vielä suhteellisen iso pakokaasuahdin tuomaan mukavan turbopotkun ylemmillä kierroksilla.

Tuo remmin asennus taida olla mikään "bolt-on" ja vaatii moottorinohjaukselta lisäominaisuuksia.

Eli kysymys kuuluu

Onko megan 2.2 levyssä tilaa tai antaako vaikka extra-koodi mahdollisuuksia ylim. releiden ohjaukseen?

Eli haluat ohjata jonkun suureen mukaan remmiahtimen mahdollista magneettikytkintä, etkä pyörittää sitä kokoajan?

Sitä remmiähän on turha pyörittää kovilla kierroksilla pakokaasuahtimen tullessa mukaan, joten se täytyisi jollain tuollasella magneettikytkimellä tiputtaa pois pelistä jollain tietyllä kierrosluvulla. Tällästä ajattelin.

Jostain olin lukevinani että tuollaista järjestelmää on oikeastikkin rakenneltu, muistaakseni ihan kaupallisestikkin. Käsittääkseni ei siinä mitään magneettikytkintä tarvita. Saa olla aika tehokaskin moinen kytkin, jos sellaisen asentaa. Remmi ottaa helpostikkin parikymmentä kaakkia pyöriäkseen.
Joko turbo puhaltaa suoraan remmin läpi tai sitten joillakin läpillä ohitetaan tai estetään ahdon karkailu. Se remmihän saa pyöriä kokoajan mukana.

Etuhan tuossa on, että saadaan alakierroksillekkin maksimivääntö. Remmistä kun potku loppuu, niin turbo astuu kuvioihin.

eikös esim. lancia stratoksessa ja uudessa 1.4 turbo vw ole saman tyylinen tupla ahdin ratkaisu?

Kyllä remmiahtimia on magneettikytkimillä, se ei ole ongelma. Mutta mukava ohjaus vaatii ainakin kolme muuttujaa mitkä otetaan huomioon, kierrosluku, kaasuläpän asento ja imusarjan paine. Jos tuo remmiahtimen ohjailu toteutetaan vain kierrosten mukaan, niin silloin kun ajetaan pintakaasulla tuon kierrosluvun yläpuolella saadaan turboviive aikaiseksi (sen takiahan tälläinen paketti kasataan ettei sitä ole).

Oma mielipide olisi että antaa sen remmin pyöriä sielä, mikäli mitenkään vain ahtimen mitoitus/maksimikierrokset antaa sen myöden. Tosin jos nyt ei mitään 500hp+ peliä olla tekemässä, niin miksi ei pelkkää remmiahdinta?

Esimerkiksi Eatonin suurin M-112 ahdin ottaa tehoa noin 60hp maksimiahdoilla. Vaatinee kohtuullisen magneettikytkimen. En edes harkitsisi "kotikutoisena". Voisin sen sijaan kuvitella, että remmiahtimelle voisi syöttää turbolta paineistettua ilmaa ihan suoraan. Ei kai se sen enempää tukkona ole? Sittenhän se vaan ahtaa jo ahdettua ilmaa

Ja mitäs hyötyä meillä tästä olisi?

Miten se imuilma menee remmiahtimen läpi jos se ei pyöri?

TeePee wrote:Ja mitäs hyötyä meillä tästä olisi?

Mistä?

Anssi wrote:Voisin sen sijaan kuvitella, että remmiahtimelle voisi syöttää turbolta paineistettua ilmaa ihan suoraan.

Meni vähän ohi...?

Mutta tässä tämä VW:n ratkaisu. Jotain tällaista täytyisi saada aikaan.

Ihan simppeli homma tuo remmi + turbo



Pyörikööt tuo remmi ainakin omassa vehkeessä kaikenaikaa

Mod: TeePee ehti näköjään pistää ennemmin saman kuvan olkoot sit tuplana

Ok, tuo mun ajatus oli hieman yksinkertaisempi. Siinä remmiahdin pyörisi jatkuvasti. Imuilma tulisi turbolta suoraan esim roots-tyyppiselle remmiahtimelle ja siitä vaikka välijäähyn kautta koneeseen.

Rootshan siirtää ilmaa kierrosluvun suhteen aika lineaarisesti tiettyyn rajaan saakka. Pienillä kierroksilla, kun turbo ei ole vielä herännyt, se siirtää noin ilmakehän paineessa olevaa ilmaa koneeseen. Kun turbo alkaa ahtamaan, roots vain yksinkertaisesti siirtäisi korkeapaineisempaa ilmaa koneeseen. Voi kyllä olla, että tuosta tulee turbolle jotain ongelmia joissain tilanteissa, tiedä häntä..

Noissa uudemmissa Eatonin roots-ahtimissa on muuten sisäänrakennettu by-pass-venttiili, joka vuotaa ilmaa painepuolelta takaisin imupuolelle (kuten tuossa volkkarin kuvassa). Sitä voisi varmaankin hyödyntää tässäkin tsydeemissä. Silloin remmiahdin ei ainakaan muodostuisi tulpaksi, vaikka se pyörisi mukava jatkuvasti. Ohjaus varmaan tulisi tehdä jollain servolla..

Eihän se välttämtättä tulppana olisi, mutta ikävä silti pyörittää koneen mukana 20-60hv tehohäviötä + ylimääräistä pyörivää massaa mikä vaikuttaa moottorin kiihtyvyyteen. Kaikkihan on tietysti kiinni siitä, kuinka paljon viitsii hifistellä.

Anssi wrote:Ohjaus varmaan tulisi tehdä jollain servolla..

Onnistuukohan tuollaisen servon ohjaus megaruutalla? Mulla on siis se partcon 2.2...

Minä nyt en tiedä vielä yhtikäs mitään MS:stä koska olen vasta aloittelija, mutta saisiko tuota viriteltyä jotenkin siten että jollain tietyllä kierrosluvulla remmiahtimen bypassi aukeaisi ja vuodattaisi tuon paineen takaisin imupuolelle tai jotain?

Tässä on aikas räyhee peli, jossa käytetty kyseistä ahtotekniikkaa.
Miehekästä vinkunaa

http://www.hilmersson-racing.com/
Tuo turpopaattikin näyttää melko mielenkiintoiselta.

205 wrote:Ihan simppeli homma tuo remmi + turbo

Pyörikööt tuo remmi ainakin omassa vehkeessä kaikenaikaa

Mod: TeePee ehti näköjään pistää ennemmin saman kuvan olkoot sit tuplana

Mitä hyötyä tuosta turbosta on, jos remmiahdinta ei ota irti kytkimellä?

Turbo+remmiahtimen tehohäviö.
Miksi ei pelkästään remmiahdin, niin jää turbon tehohäviöt pois?

Minkälainen sen magneettikytkimen täytyisi olla jos asentaisin eatonin m45 remmin ja haluaisin tehdä siitä sellaisen irti kytkeytyvän mallin?
Ja edelleen kysymys, onko tällaista mahdollista toteuttaa jos moottorinohjauksena on tuo megan 2.2?

MrFairlane wrote: Mitä hyötyä tuosta turbosta on, jos remmiahdinta ei ota irti kytkimellä?

Turbo+remmiahtimen tehohäviö.
Miksi ei pelkästään remmiahdin, niin jää turbon tehohäviöt pois?

No turbolla saa sitten isompia ahtopaineita. Roots-ahtimella ei kannata kovin isoja paineita tavoitella, kun hyötysuhde on kehnon puoleinen. Periaatteessa tuon remmiahtimen ohitukseen ei tarvita kuin yksisuuntainen ilmaventtiili. Kun turbo alkaa kunnolla heräämään, niin se vetää ilmaa venttiilin kautta remmiahtimen ohi. Ja remmiahdin ei ota kovin paljon tehoa, jos se ei joudu tekemään painetta.

Eli tuollaisen systeemin ideana voisi olla vaikka 1bar maksimipaineet turbolla ja 0,5bar remmiahtimella. Remmiahdin tarjoaa tuon 0,5bar heti tyhjäkäynniltä lähtien, jolloin turbon voi mitoittaa vähän isommaksi, kun sen hidas herääminen ei haittaa niin paljoa. Sitten kun turbo herää, se vetää ilman remmiahtimen ohi, jolloin remmiahdin pyörii tyhjää eikä ota juuri tehoa. Sitten osakaasulla tuo ohitusventtiili voi myös olla auki tehohäviöiden pienentämiseksi. Magneettikytkin on ilmeisesti tarpeen häviöiden ja kulutuksen edelleen pienentämiseksi.

ArttuH wrote:

MrFairlane wrote: Mitä hyötyä tuosta turbosta on, jos remmiahdinta ei ota irti kytkimellä?

Turbo+remmiahtimen tehohäviö.
Miksi ei pelkästään remmiahdin, niin jää turbon tehohäviöt pois?

No turbolla saa sitten isompia ahtopaineita. Roots-ahtimella ei kannata kovin isoja paineita tavoitella, kun hyötysuhde on kehnon puoleinen. Periaatteessa tuon remmiahtimen ohitukseen ei tarvita kuin yksisuuntainen ilmaventtiili. Kun turbo alkaa kunnolla heräämään, niin se vetää ilmaa venttiilin kautta remmiahtimen ohi. Ja remmiahdin ei ota kovin paljon tehoa, jos se ei joudu tekemään painetta.

Eli tuollaisen systeemin ideana voisi olla vaikka 1bar maksimipaineet turbolla ja 0,5bar remmiahtimella. Remmiahdin tarjoaa tuon 0,5bar heti tyhjäkäynniltä lähtien, jolloin turbon voi mitoittaa vähän isommaksi, kun sen hidas herääminen ei haittaa niin paljoa. Sitten kun turbo herää, se vetää ilman remmiahtimen ohi, jolloin remmiahdin pyörii tyhjää eikä ota juuri tehoa. Sitten osakaasulla tuo ohitusventtiili voi myös olla auki tehohäviöiden pienentämiseksi. Magneettikytkin on ilmeisesti tarpeen häviöiden ja kulutuksen edelleen pienentämiseksi.

Yllä olevan kuvan mukaan ohitusventtiili aukeaa painepuolelle, joten se täytyisi muuttaa, jos vastapaineen haluaa pois.
Toiseksi remmiahtimen pitäisi olla melko pieni mitoitukseltaan ja ylivälitetty, jotta saisi ahtoalueen alas.
(Luulisi tuon M45:n olevan liian iso.)
Mutta en olekaan mikään ahdinspesialisti, joten...

TeePee wrote:Minkälainen sen magneettikytkimen täytyisi olla jos asentaisin eatonin m45 remmin ja haluaisin tehdä siitä sellaisen irti kytkeytyvän mallin?

Eikös joku ilmastointikompuran kytkin kävisi?

Ja edelleen kysymys, onko tällaista mahdollista toteuttaa jos moottorinohjauksena on tuo megan 2.2?

on.

MrFairlane wrote:Mitä hyötyä tuosta turbosta on, jos remmiahdinta ei ota irti kytkimellä?

Turbo+remmiahtimen tehohäviö.
Miksi ei pelkästään remmiahdin, niin jää turbon tehohäviöt pois?

Joo ei mitää en vaan ilmassu iteeni tarpeeks hyvin ainakin tossa omassa
projektissa ei oo kun remmi ja riittää ihan siihen teho tarpeeseen mihin
tarviin, mut jo tuo n. 0.3 bar ahto tyhjäkäynnillä kiinnostaa.

Asiasta toiseen, jossain kompressori mersun remmiahtimessa on tuo magneettikytkin vakiona
Näykyi olavan jokin aikaa sitten ebay:ssa myytävänä.

Samoin magneettikytkimiä on vakiona ainakin Mazdan remmipeleissä, mitä esiintyy USA/Australia rintamalla. Varmasti monessa muussakin.

Toyotan sc12 ja sc14 ahtimet ovat myös magneettikytkimellisiä vakiona ja olisihan ne helpompi niillä jo tehdä. kun saa pyörinnän katkaista pelkän releen avulla.

Toiseksi remmiahtimen pitäisi olla melko pieni mitoitukseltaan ja ylivälitetty, jotta saisi ahtoalueen alas.
(Luulisi tuon M45:n olevan liian iso.)

Miten niin liian iso?
Sehän saa voimansa kampiakselilta ei pakokaasuista.
Eli mitä isompi ahdin sen pienemmät kierrokset riittää ja sitä aikasemmin se rupee ahtamaan..
Noita on ihan sen takia erikokoisia koska kierros lukua ei hirveesti voi muuttaa.


Noissa on varmaa ihan sen takia sellanen magneettikytkin kun tykkävät pitää aika hirveää meteliä ja ihan normaali ajossa ei vältämätä korva siihen totu.

Magneettikytkin noissa uusissa on sen takia, että sitä ahdinta on ihan turha pyöritellä silloin kun sitä ei tarvita. Turhaa tehohukkaa ja sitä kautta päästöt+kulutus, toki ääntäkin saadaan matka-ajossa pienennettyä.

Rootsilla tuottokäyrä on suhteellisen lineaarinen, ahtimen alakierroksilla hieman progessiivinen. Ei tarvitse mitään kepulikonsteja että saa ahtoja alakierroksille, ellei ole ihan väärin mitoitettu ahdin.

Volkkarin G-ahdin taitaa olla ainoita oikein kunnolla progressiivisia ahtimia (nyt ei sitten lasketa keskipakoahtimia remmiahtimiksi), itselläni moisessa oli 0,3bar tyhjäkäynnillä ja 1,2bar rajoittajalla. Loppupeleissähän tuollainen on yleensä vain eduksi, saadaan vääntökäyrä tasaiseksi.

Näin mä sen oon ajatellu. Eli sama systeemi kun volkkarissa. Ei se remmi siinä tehoja vie juuri mitään kun se tyhjänä pyörii.

Minäkyllä pistäisin ilman kulkemaan järjestyksessä, suodatin turbo kompura cooleri kone. Kompuran rinnalle ohikiertoläppä joka aukeaa esim 1bar paineilla ja paineohjaus coolerin ja kaasuläpänvälistä turbon hukkaportille painekello joka avaa portin esim 2bar paineilla, ja jos haluaa hifistellä niin kompun ohittavalle läpälle vielä alipainekellokin joka avaa läpän jos imusarjassa on alipainetta, mutta periaatteessa riittävän iso ja löysäjousinen dumppi ajaa saman asian. Tämä järjestys sen takia että paine pysyy siinä 1bar paineessa asteittain kompuran ottamaa voimaa vähentäen, eli kun turbo puskee 0.3bar kompuran ei tee enää ku 0.7bar lisää ja kun turbo tekee yli sen 1bar niin sitten kompura vain kierrättä vapaasti ilmaa läpän kautta takaisin imupuolelleen eikä ota käytännössä voimaa kampiakselilta. Näinpäin homma mielestäni oli b-ryhmän lancia deltassa.

Turbiini wrote:Minäkyllä pistäisin ilman kulkemaan järjestyksessä, suodatin turbo kompura cooleri kone. Kompuran rinnalle ohikiertoläppä joka aukeaa esim 1bar paineilla ja paineohjaus coolerin ja kaasuläpänvälistä turbon hukkaportille painekello joka avaa portin esim 2bar paineilla, ja jos haluaa hifistellä niin kompun ohittavalle läpälle vielä alipainekellokin joka avaa läpän jos imusarjassa on alipainetta, mutta periaatteessa riittävän iso ja löysäjousinen dumppi ajaa saman asian. Tämä järjestys sen takia että paine pysyy siinä 1bar paineessa asteittain kompuran ottamaa voimaa vähentäen, eli kun turbo puskee 0.3bar kompuran ei tee enää ku 0.7bar lisää ja kun turbo tekee yli sen 1bar niin sitten kompura vain kierrättä vapaasti ilmaa läpän kautta takaisin imupuolelleen eikä ota käytännössä voimaa kampiakselilta. Näinpäin homma mielestäni oli b-ryhmän lancia deltassa.

Oikeassa olet.. Joku sanoi tosiaan että jos on turbo + remmi niin tulee kahden kikkareen häviöt mutta remmiahdin ei ota hevosvoimia kun se ei ahda = pyörii vapaasti. tuo systeemi mikä oli laciassa on kyllä mun näkemysten mukaan paras mahdollinen mutta jos kattoo tota ruottalaista mantaa niin siinä ei ole samallaista systeemiä.. remmiahtimen vieressä on kaasuläppä mikä on paineohjattu mutta se vissiin puhaltaa remmin paineet ulkoilmaan kun kelloon tulee tarpeeksi painetta turbon voimasta. noita neliöit kikkareet mitkä on turbon ja remmin jälkeen on luultavasti takaiskuventtiileitä. ihan toimivä systeemi sinällään

Tässa linkissä on kikkara missä on magneettikytkimellä varustettu remmiahdin ja turbo. Toiminta on sellainen että kun turbon ahdot nousee riittävästi niin se sulkee remmiltä tulevan ilman ja katkaisee sähkön remmiltä. Mitään viivettä noissa koneissa ei ole ja turbon mukaantuloakaan ei huomaa oikein millään.