FINSQUIRT.FI

Tällasen väsäsin kapee kaista anturille että mittarin näyttänä pitäisi paikkansa.

Edit: katso loppuun.

Tarkoitatko, että kapeakaista-anturin mittari MegaTunessa näyttää oletusasetuksilla väärin ja on aina tehnyt niin? Onko tämä anturikohtaista, vai onko sama kaikilla antureilla? Miten se toimii väärin? Näyttääkö liian rikasta vai liian laihaa, vai joku muu vika? Tämä ei liene vaikuta itse aivolootan closed-loop -säätöön?

No ei tää varmaan korjaa mun ongelmaa. Kun vsäädän niin suurimman osan ajasta mittari ei näytä mitään mutta ainakun se näyttää niin nätyttää rikasta. Voisiko tämä johtua siitä että anturin pää ei ole tarpeeksi syvällä pakoputkessa??

Minkäs tyyppinen tuo lambda on lämmitettävä vai ei

Ridge wrote:No ei tää varmaan korjaa mun ongelmaa. Kun vsäädän niin suurimman osan ajasta mittari ei näytä mitään mutta ainakun se näyttää niin nätyttää rikasta. Voisiko tämä johtua siitä että anturin pää ei ole tarpeeksi syvällä pakoputkessa??

Tuollaiseksi heittäytyi yksi lambda, joka minulla oli, vaihdoin toisen anturin ja alkoi näyttämään enemmän oikein.
Alkoi siten, että heti käyntiin laiton jälkeen lämmetessään näytti ok, sitten napsahti tuohon häiriötilaan. Auton sammutuksen jälkeen yleismittarilla näki kuinka jännite laski lambdassa todella hitaasti, jotain 10min kesti se nollille meneminen.


Yksi lambda sitten alkoi sekoilemaan siten, että megatunessa näyttämä pomppii reilun puolivälin ja ei mitään lukemaa välillä kuin strobovalo, lambdamittari ei näytä mitään ja yleismittari ei kestä mukana.

Ilmeisesti aiheuttajana oli pakosarjan ja etuputken välinen vuoto(korjaamolla olivat mokanneet, pinnapultit irti), josta johtuen seokset sitten oli hieman rikkaanpuoleiset jatkuvasti, nyt ei ole ollut lambdaa kiinni pitkilleen ja pitäisi uusi etuputki ja lambda hommata, jotta pääsisi säätämään.

205 wrote:Minkäs tyyppinen tuo lambda on lämmitettävä vai ei

Tota ihan tämmönen yksijohtonen lamda on kyseessä. eli ilman lämmitystä.

Miten kaukana pakosarjasta, pitäis olla suht lähellä

Anssi wrote:Tarkoitatko, että kapeakaista-anturin mittari MegaTunessa näyttää oletusasetuksilla väärin ja on aina tehnyt niin? Onko tämä anturikohtaista, vai onko sama kaikilla antureilla? Miten se toimii väärin? Näyttääkö liian rikasta vai liian laihaa, vai joku muu vika? Tämä ei liene vaikuta itse aivolootan closed-loop -säätöön?

Joo, näyttää kaikilla antureilla väärin. Ei toi munkaan taulukko ainut oikea totuus on (pakolämpöjen takia) mutta paljon lähempänä totuutta mitä orggis.

Ei vaikuta mihinkään muuhun kun o2 voltage - lambda (afr) mittarin suhteeseen.
Helpompi on katsoa suoraan o2 jännitettä. Ei mene käännökseen aikaa.

Edit: katso loppuun.

205 wrote:Miten kaukana pakosarjasta, pitäis olla suht lähellä

Mitä kauemmas laitat sen oikeampi on sen mittaustulos. Laita vaikka "metrin" päähän syl kannesta.

Nykyään kun anturit ei oo kalliita niin mikä tahansa boschin 4-johtoinen lämmitettävä anturi on hyvä. Vielä parempi jos löydät ntk valmistaman anturin joka kestää paremmin lämpöä kuin bosch.

Lisää tietoa:
http://www.lambdasensor.com/main/mindex.htm

Eipä se yksjohtonen lämmittämätön lambada siellä kaukana enää mitään näytä kun ei lämpene tarpeeksi.. Ja tuskin se lämmitetty lambdakaan näyttää enää oikein jos mennään oikein lähelle ulostuloa.

risu wrote:Eipä se yksjohtonen lämmittämätön lambada siellä kaukana enää mitään näytä kun ei lämpene tarpeeksi.. Ja tuskin se lämmitetty lambdakaan näyttää enää oikein jos mennään oikein lähelle ulostuloa.

Ainaki kyyjärvellä yks firma, joka tekee dynamolla mittauksia ja säätöjä, tökkää lambaada-anturin pakoputken päästä sisälle ja käyttää sen arvoja säätämiseen. Kyseessä kylläkin laajakaista-antura, tiedä sitten vaikuttaako tulokseen vrt "tavan" antureihin. Vaatimuksena tietysti tiivis putkisto.

Joo dynot käyttää myös noita pakoputken päähän tulevia holkkeja. Dynolafkat ilmottaa että ne on epätarkempia mutta jos ei oo pakoputkistossa paikkaa muualla niin tota pakko käyttää. Tosin niissäkin putkenpäähän tulevissakin on varmasti jokin jatkoputki anturin jälkeen?

Joskus muinoin oli myös tollasia valmiita mittareita jotka kans tällättiin putken päähän..

Nopealla pähkäilyllä tollaset ei voi matalilla kierroksilla näyttää lainkaan oikein kun pakoputkesta ei tuu vielä tarpeeksi omaa painetta työntämään sitä ulkoa tulevaa ja ympärillä pyörivää ilmaa kokonaan pois.

Laajakaista-anturit vaatii kyllä yhtälailla tiiviin putkiston, maallikon näkökulmasta erona vaan erottelukyky kapeakaistaseen nähden.

-K-

Yleensä lambda sensori alkaa toimimaan vasta 300 asteen jälkeen.

Vapaasti hengittävissä kannattaa laittaa heti pakosarjan jälkeen, jos on 4-1 tyyppinen pakosarja, jos taas on 4-2-1 tyyppinen, niin lämmitettävä lambda siihen kohtaa jossa kaksi putkea muuttuu yhdeksi.

Ahdetuissa taas heti turbon pakopuolen jälkeen downpipeen.

janoks wrote:Yleensä lambda sensori alkaa toimimaan vasta 300 asteen jälkeen.

Vapaasti hengittävissä kannattaa laittaa heti pakosarjan jälkeen, jos on 4-1 tyyppinen pakosarja, jos taas on 4-2-1 tyyppinen, niin lämmitettävä lambda siihen kohtaa jossa kaksi putkea muuttuu yhdeksi.

Ahdetuissa taas heti turbon pakopuolen jälkeen downpipeen.

Kyllä esilämmitys lämmittää nykyaikana käytetyn hego anturin oikeaan lämpötilaan 30sec:ssa ja laajakaistan jopa 5sec ajassa.

Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen. Mitä luulet anturin tykkäävän kun se hehkuu punasena parin vedon jälkeen?
Näyttääkö oikein; varsinkin kapee_kaistanen jonka arvot on muutenkin mitäsattuu riippuen pakolämmöistä.

cybo wrote:Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen.

Bosch LSU-4 -anturin datalehdestä: Maksimi normaali käyttölämpötila 850/930°C.

KariM wrote:

cybo wrote:Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen.

Bosch LSU-4 -anturin datalehdestä: Maksimi normaali käyttölämpötila 850/930°C.

Ja esim nissanissa (200sx) on downpipessä ihan orkkiksenakin että kaipa se siinä sitten toimii.

cybo wrote:
Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen. Mitä luulet anturin tykkäävän kun se hehkuu punasena parin vedon jälkeen?
Näyttääkö oikein; varsinkin kapee_kaistanen jonka arvot on muutenkin mitäsattuu riippuen pakolämmöistä.

Kyllä se kannattaa siihen downpipeen laittaa heti turbon jälkeen, noin 20cm, varsinkin jos on ei-lämmitettävä anturi.

Palotapahtuman jälkeen pakokaasun lämpötila on noin 900 astetta, turbon pakopuoli tarpeeksi kauan vedätettäessä lähenee tätä lämpötilaa, jolloin taas tapahtuu tämä hehkumisilmiö. Turbon jälkeen pakokaasun paine pienenee sen saapuessa downpipeen, jolloin myös lämpötila laskee. Näiden tapahtumien jälkeen ollaan esim. Bosch LSU-4 -anturin maksimilämpötilan puitteissa.

Normaali katuajossa ei kyllä päästä lähellekään näitä lämpötiloja. Toinen luku on sitten erilaiset kilpa-ajoneuvot.

janoks wrote:Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen. Mitä luulet anturin tykkäävän kun se hehkuu punasena parin vedon jälkeen?
Näyttääkö oikein; varsinkin kapee_kaistanen jonka arvot on muutenkin mitäsattuu riippuen pakolämmöistä.

Joko ahtimen mitoituksessa, bensakartoissa tai sytkäkartoissa on vikaa jos downpipen kaasut ovat niin kuumia että lambda hehkuisi siellä.

Yleisemmin ahdetuissa on ongelma saada ahtimen jälkeen olevaa lämmittämätöntä anturia edes tarpeeksi lämpimäksi osakuormalla ajettaessa että anturi edes näyttäisi jotain!

Vetäsen tähän väliin kun en viitsi uutta topiccia aloittaa: Enhän välttämättä tarvitse laajakaista lambaa kun ahdan koneeni, jos käytössä on dyno ja pakokaasumittaus laite. Tämä siksi että sattuu olemaan muutama tuttu ammattikoulussa autolla ja siellähän on nuo kyseiset vehkeet. Tottakai se kiinteä laajakaista on varmaan parempi mutta on se kyllä kalliskin...

Et välttämättä. Mutta tarkkaa että kuinka rikkaalla/laihalla ollaan ei nää ajossa. Toisaalta onhan sitä kaasareillakin ajettu tietämättä yhtään että miten gasoa syötetään.. Saatoin S-postissa kirjoittaa niin että se olis ehdoton. Muttakun se vaan on hyvä..

KariM wrote:

cybo wrote:Ei missään nimessä ahdetussa anturia kiinni heti down pipeen.

Bosch LSU-4 -anturin datalehdestä: Maksimi normaali käyttölämpötila 850/930°C.

Tuo onkin laajakaista lambda. Minä tarkoitinkin normaalia kapea kaistaista 4 johtoista lämmitettyä anturia mallia bosch tai ntk.

Jos ei ole lämmitetty anturi niin sellanen kannattaa heittää suosiolla roskiin; uusi lämmitetty maksaa 50€?

Muistaakseni tavallisen lambda-anturin toimintalämpötila on 400c paikkeilla. Sen tarkkuus riippuu juuri pakolämmöistä. Eli mitä lähempänä tuota 400 astetta pakolämmöt pysyy sen tarkempana tuo anturi on (anturi kaukana-> näyttää kauemmin oikeaa lukemaa).
Siksi juuri laajakaista on tarkempi: voidaan käyttää tehokkaampaa lämmitysvastusta (nopeampi) ja tarkuus säilyy kovemmilla pakolämmöillä juuri varmasti tuonne 850 asti.

reve wrote:

janoks wrote: Joko ahtimen mitoituksessa, bensakartoissa tai sytkäkartoissa on vikaa jos downpipen kaasut ovat niin kuumia että lambda hehkuisi siellä.

Oikeassa olet. Vakioautoissa vaan käytetään lähes aina liian pieniä ahtimia.

cybo wrote:Tuo onkin laajakaista lambda. Minä tarkoitinkin normaalia kapea kaistaista 4 johtoista lämmitettyä anturia mallia bosch tai ntk.

My bad, en huomannut kommenttisi ja otsikon yhteyttä

Aikanaan tuli itsekin huomattua että se kapeakaistainen alkoi näyttää selvästi väärin täyskaasulla siellä 700asteen tienoilla.

Kapeakaistan rikkaalla antaman jännitteen muutoksen näkee helposti kun ajelee eka kylmällä ja sitten kuumalla koneella. Jännite laskee ku lehmän häntä. [/code]

http://www.msefi.com/viewtopic.php?p=117321#117321

Edit: poistin turhia taulukoita ylempää. Uusin ja tarkin versio siis 1.7.
Ohjeet asennukseen jenkkifoorumilta yllä olevasta topicista.

Laitoin tuossa itsekkin nyt lambda anrurin kiinni. Mikssäköhän voisi olla vika kun megatunen o2 volttimittari näyttää n. 0.22 volttia, vaikka signaali johto ei ole edes kytkettynä? kokeilin myös toisella prosessorilla mutta se näytti vielä enemmän. Tästä hämmästyneenä mittasin volttimittarilla prosessori nastasta sen lambda jännitteen niin se kuitenkin oli jotain 0.01v.

Mikähän on paskana? onkohan mulla 2 viallista prosessoria, vaikkakin kummallakin auto lähtee käymään.

Jos megan O2 tai TPS tuloon ei ole kytketty mitään kiinni niin ko.
mittaus häröilee, mut kun vedät ko. tulon miinukseen niin pitäis mennä
nollille.

Havaitsin muutama päivä sitten, että skoopin ruudulla tyhjässä o2-tulossa näkyy jotain pulssimaista piikkiä, mikä Megatunessa näkyi noin voltin tasona. R29 arvoksi olen vaihtanut 2Mohm, en tiedä söisikö se häiriöt edes alkuperäisenä 1M:nä. Sen sijaan C2 (220nF) lisääminen auttoi, olin joskus jättänyt sen pois inputin nopeuttamiseksi.

Oikeasti noilla kummallakaan ei ollut merkitystä, nykyisen laajakaistalambdan signaali tuohon on niin jäykkä, että se itsessään estää tuon tulon heilumisen.

Kannattaa kuitenkin tsekata ne R29 ja C2 arvot (osareferenssit B&G2.2:sta, muilla levyillä jotain muuta), ja tosiaan tulon maattamalla megatunen näytön pitäisi mennä nollalle.

Mainitaan tässä vielä että kapeakaista anturi antaa "kylmänä ~350c" jännitettä huomattavasti enemmän ~0,95 luokkaa ja "kuumana ~700c" jännite voi olla niinkin alhainen kuin ~0,85v.

Eli jos haluaa rikkaan pään säädöt tarkasti kohdalleen ei ole muuta vaihtoehtoa kun laajakaistalambda.