FINSQUIRT.FI

No nyt on kaikki luottamus omaan osaamiseen mennyt. Kaikki valmiina ja MS ei sano sanaakaan. Ei syty ledit, koneella ei saa yhteyttä. Jännitettä tulee boksille asti, maadoitus on kunnossa mutta ei mitään eloa Missä vika?

Kasausohjeissa on ohjeet kuinka testata virransyöttö ja viestintäosiot megasta, kannattaa ne kokeilla.

TD power wrote:Kasausohjeissa on ohjeet kuinka testata virransyöttö ja viestintäosiot megasta, kannattaa ne kokeilla.

Lähdetään niistä sitten liikkeelle seuraavan kerran kun tallille pääsen. Eilen meni noin aamuviiteen josta neljän aikaan aloin tappelemaan Megan kanssa ehkä vähän kiirehtien


Kuva 1

Kuva 2

Kuva 3

Kuva 4

Nyt on kaikki kasassa ja johdotukset tehty lambdaa lukuunottamatta. Ensi kerralla voi onneksi jo keskittyä täysin säätämiseen. Kuten kuvista näkee niin välisäiliö autotunelta alkuperäisen suunnitelman vastaisesti Ilmansuodatin ottaa konepeltiin kiinni joten siihen täytynee ostaa 90° kulma.

Voisikohan tämä Windows 8.1 tehdä kiusaa? Tarkoitus oli vanhempi kone hommata tähän hommaan mutta ajattelin tämän pelaavan. Yritin ajaa koodia laatikkoon mutta ei tämä siihenkään käy kun on 64-bittinen

64bittisyyden ongelmahan korjattiin viimeisimmässä ms1 koodissa?

Masi_K wrote:64bittisyyden ongelmahan korjattiin viimeisimmässä ms1 koodissa?

Siitä en tiedä, onneksi en joudu tappelemaan enää tämän koneen kanssa. Kaveri tuo mukanaan vanhempaa rautaa ja kokeillaan illemmalla että miten onnistuu

No nyt! Vkl aikana sain rotiskon käyntiin ja tuli jotain pätkääkin otettua. Säädöt luonnollisesti päin honkia ja videon ottamisen jälkeen tein säätöjä lisää, kuten tyhjäkäynti kohdilleen Asiasta toiseen, mikähän tota lambdaa vaivaa?

http://youtu.be/yjbX2Euqono

Aiheen vierestä, tänne ei näköjään saa upotettua videoita?

Entiiä, mutta kuullosti että olisi käynyt päin arsea tuo kone. Humputti ja jumputti? Sitä tukee ehkä myös tuo lambdan näyttämä. Tai sitten sen juuresta vuotaa hitosti tai putki loppuu heti lambdan jälkeen ?

Masi_K wrote:Entiiä, mutta kuullosti että olisi käynyt päin arsea tuo kone. Humputti ja jumputti? Sitä tukee ehkä myös tuo lambdan näyttämä. Tai sitten sen juuresta vuotaa hitosti tai putki loppuu heti lambdan jälkeen ?

Ja kyllähän se kävikin Putki on kyllä koko matkan loppuun asti, vuodoista en ole ihan varma. Mahdollisia häiriöitä saattoi aiheuttaa myös kasausvirhe, joka tapahtui imusarjaa kiinnilaittaessa. Imusarjan ja lohkon väliin kun pitäisi tulla sellainen "esilämmitin" ja sitä ei siellä ole. Siitä johtuen moottoriin saattaa päästä jäähdytysnestettä. Näitä lämmittimiä on vain ruiskumersuissa, ja vaatii kaikennäköistä toimiakseen (releet, johdotus, oma anturikin ehkä) ja kaasarimallissa näitä ei kerran ole, niin viisaana ajattelin etten sitä tarvitse. Kuinka kävikään Ensi viikonloppuna jatketaan harjoituksia

Sitten asiantuntijoille. Mersun tyhjäkäyntimoottorin ohjaus megan kanssa. Miten onnistuu? Käsittääkseni mersun TK-moottori on PWM-tyylinen. Sen verran olen läksyni lukenut että se transistori, jonka kautta virta tyhjäkäynnin ohjaukseen tulee, ei riitä kapasiteetiltaan ohjaamaan tuota moottoria.

Sitten itse modaukseen. Käsittääkseni transistorin metallinen kiinnitysinta ei saa koskettaa megan kuoreen? Onko tämä jokin varotoimenpide vai ihan oleellinen asia? No, jos pelaan varman päälle ja eristän sen kuoresta.



Kuten kuva kertoo, TIP121 on näemmä yhtä käypä kuin TIP122? Ja käykö tuon 1N4001 diodin tilalle 1N4007?

EDIT: Samaan syssyyn vois laittaa tuon mersun kierroslukumittarin (puolan miinuksesta alunperin) toimimaan, kerran kun laatikko aukeaa.




Tuohon tyyliin ajattelin laittaa. Sama juttu tässä diodien kanssa, löytyy 2kpl diodeja 1N4007 tuon 1N4004 sijaan, toimiiko? Ja 15 V, 1,3 W zenerdiodi ajaa varmaan asiansa tuossa.

Tietoa ei ole koskaan liikaa, kertokaa mielipiteenne

TIP käy kumpi vaan ja molemmat on eristettävä rungosta kiille levyllä. Tai varmistettava riittävä jäähdytys eristettynä. Ite ehkä tekisin kyllä relekytkennän rundikellolle. 1N4007 käy. Zenerin luulis käyvän.

Masi_K wrote:TIP käy kumpi vaan ja molemmat on eristettävä rungosta kiille levyllä. Tai varmistettava riittävä jäähdytys eristettynä. Ite ehkä tekisin kyllä relekytkennän rundikellolle. 1N4007 käy. Zenerin luulis käyvän.

Kiitos tästä. Tuohon näkyy olevan monta eri tapaa ottaa kiekkamittarille signaali? Toimiiko noilla diodeilla lainkaan vai tarvitseeko juurikin sen relekytkennän?

EDIT: Aikanaan kun asensin tuon kierroslukumittarin kellon tilalle niin puhuttiin TD-signaalista. Oman järjen mukaan toimisi noilla diodeilla ainakin

Eipä toiminut diodeilla mittaristo. Päärele (Motonet) hajosi, tai ohjausjohdossa on jotain vikaa. Jäi tältä viikonlopulta selvittämättä myös tuon TK-moottorin toimiminen. Sain sentään jotain aikaan, ilmansuodatin on nyt hieman paremmassa paikassa.



Ensi viikonloppuna jatketaan harjoituksia

No nyt! Perjantaina releiden ohjaus vaihdettu, tyhjäkäyntiventtiilin johdot tarkistettu ja lauantaina ensimmäinen lenkki ajettu! Nyt käy nätisti tyhjää, tosin hieman korkealla (~1200 lämpimänä ~1300 kylmänä). Vika saattaa olla venttiilissä joka on ollut pölyttymässä jo vuoden. Todennäköisesti luisti on vaan jumissa ja vaatinee putsauksen jonka toki olisi voinut tehdä ennen kuin sen asensi

Täysin ongelmitta ei testilenkistä selvitty! Noin 4200rpm kohdalla häviää virrat megasta ja meno hyytyy. Taustatiejoa sen verran että rele on vielä sama jonka kanssa oli aiemmin ongelmia. Johtuiko aikaisemmat ongelmat releestä tai óhjausjohdosta, siitä en tiedä. Voisihan sitä kokeilla vielä uudella/uusilla releillä (nykyisessä "tuplareleessä" kaksi sulkeutuvaa kosketinta kahdella käämillä, varalla kaksi erillistä relettä joissa molemmissa yksi sulkeutuva kosketin)

Ja sitten seuraavaksi, mikähän voisi olla vikana kun TPS ei toimi? Mega löytää sen kyllä mutta kalibroidessa antaa suljetulle arvon 52 ja täysikaasulle 68 tai jotain sinnepäin (vaihtelee). Ennen on toiminut mutta yhtäkkiä lopetti yhteistyön. Onko mahdollista/järkevää/kannattavaa ottaa koko TPS pois käytöstä ja säätää MAPin mukaan?

Tps ei ole pakollinen. Mutta hyvin mieluisa varuste. Kuullostaa että anturi olisi poks tai kanittaisi kesken liikeradan. Sen anturin pitää olla aikalailla suorassa siinä akselin päässä. Muuten se menee vinoon ja sillon on oikaria jne tiedossa.

Näin olen käsittänyt että se on hyvä siellä olla. Kai sitä sitten ilman pärjää sen aikaa kun uusi asentuu paikalleen. Mitä käytännön haittoja TPS-anturin puuttumisella on? Moottorijarrulla ei bensansyöttö katkea? Lambda korjaus erilainen?

Kiihdytysrikastuksen säätö paranee aika rajusti. Siltikin vaikka että ms1 se on alkeellinen. Ja syötönkatkossa se tps arvo tulee käyttöönkin.

Nyt on releisiin liittyvät ongelmat selvitetty, ja ajoakin on takana 400-500km. Karttaa säädetty parhaimman mukaan. Nyt on ongelmana lambda, kyseessä PLX DM-6 jossa siis näyttö kabiinissa. Pintakaasulla ajellessa lukema heittelee paljon (1-1,5 AFR), ja sen huomaa ajossakin. Kiihdytyksessä ja tyhjäkäynnillä lambdan arvo pysyy paikallaan niin näytössä kuin megatunessakin. Mistä hakemaan vikaa? Tuossa lambdassa on sellainen ominaisuus jolla saa tietää anturin kunnon ja reaktioajan. Tätä ominaisuutta kun ei voi käyttää ilman TPS-anturia (kalibroinnissa ajetaan konejarrulla ja bensaa ei saisi tulla) niin ei varmuudella tiedä sanoa että onko anturi entinen.

Kuullostaa pelaavan juuri kuten pitääkin jos pintakaasulla seilailee vähän ja vedossa pysyy melko vakiona tuo afr arvo.

Seilaa joo on normaalia. Mutta ei se ajossa saa tuntua.

Lieneekö luulotautisuutta...

Jos ve kartan vierekkäisten kuormituspisteiden ero on suuri, aiheuttaa se nyhtämistä ja tottakai seoksen heilumista. Pahassa tapauksessa törkeetä nykimistä. Autotune aiheuttaa helposti suuria eroja kuormituspisteihin kokonaisuuden kuitenkin ollessa ok. Silti jos sitten ajaessa osuu just tähän väliin, nykii peli kuitenkin.

Joo tämä kävi mielessä ja katsoin ettei kartassa ole ainakaan isoja "aukkoja" jotka aiheuttaisi tälläistä käyttäytymistä. Toki kartta on vielä hieman karkea.

Tuosta lambdasta vielä, mitä väliä sen kuuluisi seilata pintakaasulla? Tällä hetkellä noin 14.6-16.2. Varaa on mennä laihemmalle?

No sillon se kuormitusalue on aikalailla kunnossa kun lambda seilaa noin afr 0.5 sisään. Vakiomoottorilla siis. Räyhänokalla aikalailla mahdoton saavuttaa. Itse seoksen toimivuus riippuu täysin moottorista. Lähteä voi stoikiometrsisestä 14.7. Siitä sitten alkaa laihentaa, jos sen näkee tarpeelliseksi.

Tietäjille kysymystä. Meneekö tuo protopartsin nakutusanturi 2.0/2.3 litrasessa kapiakantisessa moottorissa? Onko kyseinen anturi joku yleismalli vai joku General Motorsin? Isot pojat kertoivat että joku 2.0 Saabin nakutusanturi passaa hyvin, menee taajuudet näemmä aika yksiin tuon mersun koneen kanssa. Miten nakutusanturi näkee nakutuksen? Onko se taajuus niin paljon eriävä "normaaliin" taajuuteen nähden?

http://www.protoparts.fi/catalog/produc ... ucts_id=62

Varmaan kaikista antureista ylivoimaisesti yleisin. Löytyy varmaan melkein kaikista autoista 90 luvulta alkaen. Nakutus näkyy signaalista mitä tuosta tulee voimakkaana äänenä. Tuohan on ikäänkuin mikrofoni.

Kiitos vastauksesta. Seuraavaan asiaan. Megassa on sytkäpuolella jotain häikkää, käy miten sattuu eikä kierrä 5krpm enempää (rajoitin 7000). 2 ja 4 pytyn tulpat aivan mustat, 1 ja 3 ok. Sytkänä siis hukkakipinä ja 30km sitten vaihdetut tulpat. Mikähän on megasta antautunut? Se transistori, jonka läpi mega antaa sytytystä? Nyt tarvis vaan tietää että mikä transistori se on, jotta voisin sen sinne vaihtaa.

EDIT: Nyt on transistori tiedossa, BIP373. On vissiin samanlainen mitä protoparts käyttää noissa valmiissa paketeissa? Tuolla koodilla en löytänyt paikallisesta elektroniikkakaupasta transistoria, onkohan siellä eri koodilla?

Ja niin muuten juu, sain moottorin säädettyä lähes täydelliseksi, kulutus maantiellä noin 6.8l/100km ja kaupungissa 8-9l/100km ja kaikki ok. Viikonlopun aikana vaihdoin moottorin 2.3 litraseen, koska sellainen sattui olemaan saatavilla. Vika tuli tuohon sytkään vielä vanhalla koneella, mutta vaihdoin koneen kuitenkin ennen kuin perehdyn tuohon sytkään.

Ei tuo ainakaan megan sisällä oleva sytkä vika voi olla rivi 4 koneessa. jos ei ole jotain vakiosta poikkeavaa kampiakselia ja nokkaa millä saatu erikoinen sytytys järjestys.