FINSQUIRT.FI

No minkäslainen testiympäristön ja kytkennän pitää olla että pystyy mittaamaan latausajan?

Aatelin jos saa jostakin haalittua tarvittavat vermeet. 2-kanavainen skooppi järjestyy kyllä.

Ensinnäkin tarvitaan joku kapistus, jolla voi paukuttaa puolasta kipinää halutulla latausajalla, vaikkapa Mega stimulaattorin kanssa. Sitten puolan ensiöpiiriin tarvitaan sopiva virranmittausvastus, eli tehovastus luokkaa 0,05-0,1 ohmia. Vastus kannattaa kytkeä sytkäpäätten ja maan välille jos vaan mahdollista, niin skoopin kytkeminen on sitten yksinkertaisempaa. Skoopilla mitataan jännitettä vastuksen yli, mistä sitten saadaankin ensiön virta.

Tuosta voi sitten testailla millaista ensiövirtaa on tuloksena milläkin latausajalla. Jos ei ole mitään tietoa puolan maksimivirrasta, niin sitä voi koittaa päätellä virran nousunopeuden muutoksesta. Puolan saturoituessa virta lähtee kasvamaan huomattavasti nopeammin, eli skoopin ruudulla näkyvä käyrä kääntyy jyrkempään nousuun. Periaatteessa puolaa ei kannata ladata tämän saturaatiorajan yli, mutta käytännössä saturaatiopiste ei monestikaan ole kovin jyrkkä ja puolasta saa kiskottua vielä jonkun verran lisätehoa kasvattamalla virtaa vähän saturaation puolelle. Mutta jos ei ole pakko saada viimeisiä millijouleja irti, niin kannattaa pitäytyä lineaarisella alueella.

Testaillessa kannattaa sitten varmistua, että puolaa syöttävässä virtalähteessä riittää potku pitämään jännitteen vakaana. Tuossa kun käy helposti niin, että virran noustessa jännite kyykkää ja sitten tuloksetkin on mitä sattuu.

Eli kunnollinen poweri, minkäs kokoluokkaa haetaan?

Riippuu minkälaisia puolia aiot testailla. 10A riittää jo aika moneen tapaukseen.

Jos tuollaista virtalähdettä ei löydy suoraan arsenaalista, niin joku vähän tehokkaampi PC:n virtalähde saattaa toimia. Niistä irtoaa parhaimmillaan aika kivasti virtaa 12V lähtöönkin. Osa vaan ei välttämättä tykkää jos muissa jännitteissä ei ole kuormaa. Tai sitten käyttää akkua puskurina.

Palatakseni taas vanhaan aiheeseen.. Eli löysin pari specsiä netistä tuolle puolalle josta löytyi dwell aikoja eri volttimäärällä. Pitää talven aikana kokeilla niitä säätää

Pahkis wrote:Palatakseni taas vanhaan aiheeseen.. Eli löysin pari specsiä netistä tuolle puolalle josta löytyi dwell aikoja eri volttimäärällä. Pitää talven aikana kokeilla niitä säätää

En ole katsonut miten tuo dwell on megassa koodattu, mutta maalaisjärjellä
ajatellen halutun energian lataaminen kenttään tietyssä ajassa
riippuu puolan induktanssista ,puolan resistanssista, puolan kapasitanssista
sekä käytettävissä olevasta jännitteestä. Jos mega kompensoi tuota
käyttöjännitteen aiheuttamaa virranmuutosta niin voisko tämä olla
tuon alkuperäisen ongelman syynä, kun oli huomattu että jännitteet/mittaus
heittelee reilusti.

No sehän se. Prosessorin näkemä akkujännite jostain syystä heittää, jolloin dwell kompensointia lasketaan mukaan. Todennäköisemmin syynä huonot johdinliitokset ja/tai kylmäjuotokset piirilevyllä. Tokihan myös latauspiirissä voi olla vikaa, akku hetkittäin oikosulussa pohjalle kertyneen sulfaattisakan takia tmv.

Lataus järjestelmää olen tarkastellut useaan otteeseen viime kesänä ja akku on vajaan vuoden vanha. Pitää ostaa kunnon suurennuslasi ja käydä kaikki tinaukset läpi kortilla ja kokeilla nyt talvella esiiintyykö vielä piikkejä vai ei. Kortilla on ollut aiemminkin ongelmia huonojen tinauksien kanssa, map anturi ei toiminut lainkaan vaan oli yksi huono tinaus kortilla..

Minkäslaisia arvoja megaan tulisi naputella tuollaiselle Boschin 2x2 hukkakipinä puolalle?
Nyt on cranking dwell: 4ms , cranking advance 10 astetta
Dwell type: standard dwell , max dwell duration 3,5ms , acceleration compensation 1ms , maximum spark duration 1ms

Spark hardware latency (usec) : 0
Overdwell protection : ON , Underdwell protection : ON