FINSQUIRT.FI

Jos päätteelle ei tule +12V, niin ei todennäköisesti ole mitään älyä sisällä.
Ja toi 204 ei mielestäni kyllä rajoita edes sitä maksimivirtaa.

Tämmöstä tää on, joku sanoo sitä joku tätä. Mistähän sais halpoja oskilloskooppeja? Hitsi kun ei oo kannettavassa äänikorttia ku on niin saamarin vanha rämppä. Nyt ei taida led17 ulostulo edes pelata. Täytyy lyödä koodi uudestaan pömpeliin ja kattoo mitä vaikuttaa. VPV-motorracing sano että voi nuo jotkin sytkäyksiköt toimia kunnolla (olla täysin johtavassa tilassa) vasta 8 voltin ylösvedolla eikä 5 volttia näin riittäis. Voiskohan tuo johtua siitä tuo raju kuumeneminen ettei toi huuko oo täysin johtavassa tilassa ja se hukkaa siks pirusti tehoja?

Turtanaa lainaten: "Muista asettaa pinneillä 5,6,17 sopiva ylösveto jännite, joissain moduuleissa (motonet) on valmiina ylösveto.
Muista mitata tämä ja jos modulissa on sisäinen ylösveto joka näkyy yleensä noin +8V jännitteenä modulin
trigeröinti nastassa älä kytke ylösvetovastusta. "

En tiiä oisko apua tästä.

No ainakin sen verran tiedän että huukoon ylösveto tarvitaan. Itsellä puuttu yks vastus edellisen sytkäsysteemin takia ja siks kävi aluks vaan kahdella pytyllä. Täytyy kattella jos jotakin keksis.

edittiä pukkaa. Nyt selvis se että huuko on pimeenä. Sytkäboksia kun triggaa käsipelissä, niin vain toisesta puoliskosta saa kipinän. 204 possilla toimii ny molemmat puolet, mutta mega heittää resettiä minkä kerkiää ja kauhee määrä kipinöistä jää tekemättä. Mikähän tässä mättää... Ainakaan ny ei possi kuumia pahemmin. Vähä lämpenee kuitenkin, mutta eikös ne muutenkin niin tee.

Tällasta sontaa dataloggi syötti kun vaivasesti sain käymään ja sekavilla kipinöillä. Saako tästä joku jotakin tolkkua?
http://www.saunalahti.fi/markusco/roina ... 041721.xls


edittiä taas... no ny se pelaa ihan ok. Vedin hall-anturin johdot mahdollisimman kaukaa muista johdoista ja laitoin bensapumpun/sytkäreleen moottoritilaan. Muutamia kertoja vielä naksautti pensarelettä pois päältä ja päälle. Sitte vielä se joskus jää päälle kokonaan vaikka sammuttais auton. Vielä outoja juttuja jotka tuli ilmi, niin ajotuslampulla voi katsoo ainoastaan ykköspytyn ajotusta, koska lamppu vilkuttaa vain ykkösjohdossa, ei muissa. Kone silti käy ok ja vielä tasasemmin kuin jakajallisena. Kolmospytyn uusi tulpanjohto (metallihattu) iskee kipinää kanteen. No on tääkin jotakin edistystä. Mutta kantapäänkautta selkis se, että jos käyttää Turtanan 160-103-levyä ja 0 227 100 200/204 -sytkää, niin megatunesta invert no, muuten käryää.

sunnuntain pakollinen edit:
Ilmeisesti häiriöt hommassa johtuivat paljolti sähköisistä häröistä. Opton sisääntulon konkan (1nF) vaihdoin 10nF versioon. Olis ehkä hiukan nähtävissä, että 10000uF elkolla (megan virtajohtoon) on hiukan vaikutusta. Megatunessa sanotaan että alle 20 hampaiset pyörät voi toimia paremmin sillä 024-routinella, mutta ittellä se toimii just toisinpäin. 025 ei pätki, mutta 024 pätkii. Täytyy vielä sähköjä säätää.

Pikaisen kokeilun jälkeen seuraavat ("mielenkiintoiset") tulokset 204-ohjaimesta.

14V
__________ohjaus___puolan
ylösveto___"nasta"___virta
ohm.________V______A
2200_______2,5_____5,2
470________3,4_____8,2
100________5,6_____16,5
68 _________6,3_____18
33_________7,2_____18,5

Eli tuon mukaan 5V vaatisi aika pienen ylösvetovastuksen.
Täytyis päästä toisesta yksilöstä mittaamaan varmuudeksi.

Samalla mittasin IRGB14C40L logiikkatason IGBT:n ja siitä seuraavat.

ohjaus__virta
3V_____3,6A
4V_____12A
4,5V___17,5A
5V____ 23,5A

Meikäläisellä on kilonen ylösveto. Msefillä oli juttua jostakin 600-700 ohmin ylösvedosta.

Edellä esittämäni mukaan 50 - 100 ohm. olisi lähellä.
Siis jos toi mittaamani yksilö ei ollut jotenkin "mystisesti" sökö .

Volkkarijermu wrote:Kilpailussa "osaako 0 227 100 200/204 säätää dwellit itse" tilanne on näemmä osaa-ei osaa 3-2. Siis osaako vaiko ei?!?!

Kyseessä on pelkkä kytkin eli latausajan säätöä 204 moduulissa ei ole.

Edittiä pukkaa, mitäs tää meinaa?

0 227 100 200/204 kytkentä:
http://63.135.101.225/database/mcinvent ... 1_Draw.jpg

Moduulin kytkentää eli

pin 1 / puolan käämipari (esim. 1-4)
pin 2 / ohjaus moottorinohjaimelta (1-4)
pin 4 / maa
pin 6 / toinen puolan käämipari (esim. 2-3)
pin 7 / ohjaus moottorinohjaimelta (2-3)

ja 'pientä epätarkkuutta' kuvassa jossa listattu Hugon nastajärjestys.

Benkku wrote: Moduulin kytkentää eli

No juu kyllä mä sen ny tiedän mikä nasta tarkottaa mitäkin. Meinasin vaan sitä että boschin ja huukon järjestys on mukamas erilainen kuvien perusteella. Vaikkei se sitte todellisuudessa ookkaan.

Kuinkas suuria ylösvetojännitteitä tollasille sytkäläpysköille voi muute tunkee? Ja kuinka pieniä vastuksia voi käyttää ettei sytkäyksikkö kyrvähdä jos virta on liian suuri?

Eikös muuten tällä tapaa saa ylösvedon 7 volttiin kun kytkee tällai:

R2:n jännitehäviö on 7 volttia joten noiden kahden vastuksen (R2-R1) välistä saadaan 14-7 eli 7 volttia ylösvetojännitteeks?

Huomasimpas tämmöisen vanhan jutun.

Toi kytkentähän on muuten ihan oikein, MUTTA R1 on liikaa (turha).
Tossa ylempänä olevassa epäselvässä taulukossanihan on toiminta erikokoisilla vastuksilla.

paljoko pitää olla latausajat bochin 203 loppusee sytkäyksiköö.

tai mikähä on vikana ku on mennyt jo 2 yksikköö. kestäneet n200km ja menee pimeeksi. eka yksikkö kuumeni ja ja nyt mikä meni pimeeksi ni ei kuumentunut.

inverdet on: no

puolana on 0221 503 407 boschin puola.
sytkälähöt on led 17 ja 19.

koodina on 29q9

Itte laitoin 204:lle lataukseks aluks 3.0 ja siitä kasvattelin tarpeen mukaan ja nyt se on 4.0 ja sillä ajellaan.

4.0ms mulla oli lataus aika. mikähä lie siinä on ku hajottaa yksikön.

4 ms latausaika lienee ko. muuntajalle jo hieman liikaa. Kannattaa myös huomioida, että varauksen purku vaatii myös aikaa.

'0 221 503 407' muuntajan datalehdestä...

Dwell time (ms)
Ubatt 5 A 6 A 8 A
8 V 6,0 8,5 12,0
10 V 3,8 4,9 7,0
12 V 2,8 3,5 5,0
14 V 2,3 2,8 3,9
16 V 2,0 2,4 3,0

paljoko pitäs olla purku aikaa kyseiselle puolalle?

Purkuajaks jää ihan vaan se aika millon ei ladata puolaa. Se megatunen asetus voipi olla jotain 1ms luokkaa. Se vaan on se aika josta minimissään pidetään kiinni. Jos koneet käy niin että kipinäväli on vaikka 5ms (dwell 4ms), niin siitä ajasta 4ms ladataan ja 1ms puretaan. Jos koneet käy vieläkin kovempaa, tällöin vähennetään latausaikaa, koska minimi purkuajaksi on määritelty 1ms. Jos taas minimi purkuajaksi on laitettu 0,5ms, niin koneet voi käydä hiukka kovempaa ja silti voidaan ladata täydellä 4ms ajalla puolaa.

Volkkarijermu wrote:Purkuajaks jää ihan vaan se aika millon ei ladata puolaa. Se megatunen asetus voipi olla jotain 1ms luokkaa. Se vaan on se aika josta minimissään pidetään kiinni. Jos koneet käy niin että kipinäväli on vaikka 5ms (dwell 4ms), niin siitä ajasta 4ms ladataan ja 1ms puretaan. Jos koneet käy vieläkin kovempaa, tällöin vähennetään latausaikaa, koska minimi purkuajaksi on määritelty 1ms. Jos taas minimi purkuajaksi on laitettu 0,5ms, niin koneet voi käydä hiukka kovempaa ja silti voidaan ladata täydellä 4ms ajalla puolaa.

Tämä logiikka menee pieleen sillä, että jos purkausaika menee lyhyemmäksi kuin puolan "vaatima" purkausaika, niin latausvirta alkaa kasvamaan suhteessa siintä mihin purkaus sai varauksen putoamaan.
Olipas sekava selitys...

Kuitenkin, jos puolaa ei pureta kokonaan, niin latausvirta kasvaa.
Taas tietysti riippuu onko puolan ohjaimessa virranrajoitusta, että kasvaako maksimivirta vai vaan keskimääräinen virta.

Tässä ehkäselventävä (toivottavasti) kuva Volkkarin puolan ja päätteen toiminnasta, jossa on virranrajoitus.
Alemmat käppyrät latausta ja ylemmät tulpan virtaa, eli purkausta.

voiskos tohon kenties vaikuttaa jos toi spark output inverted tai toi experimental oddfire asetus ois väärin..

jos laittaa inverdetin on nii ei pelaa ku 5 minsaa ja yksikkö on hel###in kuuma ja käy huonosti.

Se pitää olla invert no. Yesillä saa kärähtään nopeesti. Minkäslaiset ylösvetovastukset noissa led-lähdöissä on?

5 voltista 1K oohmi vastus.

Harrastajan tutkimusten mukaan about 100 ohminen olisi huomattavasti parempi. Tosin tuo tutkimus koski 200/204-päätettä, eikä 203-päätettä, mutta noiden erot taitaapi olla vaan kanavien lukumäärässä.

Pienemmällä vastuksella (1 kOhm vs. 100 ohm) latausvirran arvo suurempi, jolloin pääte kuumenee enemmän - erityisesti jos asetettu minimi purkausaika ei riitä -> keskimääräinen puolan latausvirta suurenee.

Hitaalle kaksikkopuolalle kannattaa laittaa vähintään 1 ms tai jopa 1.5 ms minimipurkausaika.

Mutta jos ohjaus yksikölle on riittämätön, jää sytkäyksikkö puolijohtavaan tilaan ja se hukkaa tehoa ja kuumenee sitäkin kautta. Tottakai riittävä ohjausvirta/jännite ja sitten säädetään dwellit oikeaksi. Ei sytkäyksikön pidä rajoittaa ensiövirtaa riittämättömällä ohjauksella.

Juu ei tietenkään eli toki ohjausjännite on ratkaiseva ylösvetoa määritettäessä -> ohjausjännite kannattaa säätää sopivaksi halutun / komponenttien kestävän latausvirran suhteen.

Aattelin postailla vielä omia kokemuksiani siltä varalta, että jos joku asian kanssa pähkii käyttäessään Bosch 0227100200 yksikköä tai sitä vastaavaa... itsellä tämä tuli vastaan, kun asentelin Megaa ja tietenkin etsin ohjeita sytkäyksikön kytkemiseen netistä. Aika paljon löytyi ristiriitaista informaatiota mm. pinnijärjestyksestä ihan ulkomaanfoorumeiltakin.

No, pinnijärjestys EI ole symmetrinen keskipinnin suhteen vaan oheisen kuvan mukainen, siten että pinnijärjestys on:
1: puolan miinus A (paksu sininen)
2: ohjaus boksilta A (ohut sininen)
3: tyhjä
4: Maa (musta)
5: tyhjä
6: puolan miinus B (paksu punainen)
7: ohjaus boksilta B (ohut punainen)
ja +12 volttia ei tarvitse kytkeä boksille (kuvassa johto ylimääräisenä).

Asian pystyy helposti tarkistamaan yleismittarilla mittaamalla pinnejä keskimmäistä maapinniä vastaan. Ohjausnastoilla näkyy muutama sata ohmia (maapinniä vastaan) kummin päin tahansa mitattuna.
Puolalle menevissä ulostuloissa taas näkyy diodi, anodi maata vasten, kun mittaa diodimittausalueella.
Noin pystyy varmistamaan että johdotus varmasti on oikein...

Ohjauksessa käytin 470 ohmin ylösvetovastuksia +5V:iin ja boksissa NPN-transistori nykii linjoja maihin prossun ledipinnien ohjaamana. Tällöin 'spark output inverted' piti asettaa: NO.

Tuon asetuksenkin saa turvallisesti testattua, kun kytkee tavallisen auton ajovalopolttimon sarjaan puolan plussan kanssa. Se rajoittaa virran turvallisesti noin 4 ampeeriin, jolloin pääte ei kuumene/hajoa vaikka asetus olisi väärin. Itse asiassa lampun hehkulangan resistanssi kylmänä on niin pieni että puola jaksaa jopa kipinöidä vaikka lamppu olisi kytkettynä. Kun em. asetus oli väärin, niin lamppu paloi koko ajan...

Näillä eväillä tuntuu pelaavan kivasti, ja päätekin pysyy kylmänä.

Ja muistaa tosiaan että tollaisen moduulin läpi ei yli 10A sovi viedä. Eli tehopuolien kaa oltava tietoinen tai mitattava virta.

Mulla on juurikin kyseinen hucon -200 yksikkö, kuumenee pirusti kun auto käy vähän aikaa. Autoa pystyy käyttämään noin minuutin ennen kuin yksikkö on 50-70astetta. Sen jälkeen auto alkaa käymään kahdella ja sammuu. Vähän aikaa kun jäähdyttelee niin se alkaa taas pelittää.

Auto lähtee heti käyntiin ja toimii muuten hienosti. Puolakaan ei lämpeä(-407) ja ylösvetovastuksina toimii 390ohmia. Mega 1 2.2 kyseessä
Olen kokeillut erilaisia asetuksia dwellille ym. mutta ei auta... Ehdotuksia otetaan vastaan jos jollaki kokemusta, olen yrittänyt googlettaa ja vaikka mitä niin kaikilla kenellä samavika on ollut spark output inverted asetus ollut "ON", minulla se asetus on Offilla ollut aina.
Tuossa on hiukan kuvia asetuksista. Olen tarkistanut johdotuksetki ja ne ovat oikein.

Ledi+vastus sytkälähtöön ja toimiiko oikein päin eli pyörittäessä vilkkuu himmeämmin.

Ledin oikeasta jalasta vedin 390ohmiset ylösvedot. Kyllä ne vilkkuu mutta himmeydestä en osaa sanoa. Kirkkaina ne palaa minusta. Huvikseen kokeilin laittaa spark output inverted yes asentoon niin boksista sammuu kaikki valot.

Oskilloskoopilla tulee hyvää kipinä signaalia lähdöistä.

Edit. Tilasin siihen boschin syttykivet. Täytyy raportoida kun saan ne paikalleen.