FINSQUIRT.FI

ArttuH wrote:

Benkku wrote: Sulake ei sitä U7 tai muitakaan komponentteja suojaa ylijännitteeltä. Sulake rajoittaa virtaa - sitäkin vasta kun kertaluokkaa suurempi virta on kulkenut jo jonkin aikaa - tyypillisesti useita satoja millisekunteja (ajoneuvoissa käytetty lattasulake), kuin mitä sulakkeen sulakkeen nimellisarvo on.

Kyse on siitä, kun koko jännitevakavointi- ja suojauskytkennät kyseisessä megaversiossa ovat kauniisti sanottuna puutteellisia.

Jep, sulakkeet yleensäkin ja etenkin autosulakkeet päästävät hetkellisesti läpi aivan uskomattomia virtoja ennen palamistaan. Noin karkeasti yleistäen voi sanoa, että sulakkeella ei suojata Megasta mitään komponentteja, mutta levyn vetojen palamisen sillä voi ehkä estää.

Ja v2.2-levyn suojaukset ovat tosiaan todella onnettomat. Itsekin olen korjaillut useampia levyjä, jotka ovat kärähtäneet suhteellisen normaaleista jännitepiikeistä. Tilannetta voi kyllä parantaa muutamilla kohtuullisen pienillä modauksilla ihan merkittävästi.

Millä? löytyyk jostain juttua? Ainaki jostoisen kerran kärähtää niin sitte pitää kyllä tehä jotain modauksia..

Muistaakseni on ollut täälläkin jotain juttua, mutta en nyt jaksa etsiä

Simppeli resepti V2.2-levylle:
-Vaihdetaan konkat C15 ja C16 isompiin, esim. 220-470uF/25V elkoihin.
-Diodi D15 vaihdetaan kunnolliseen transienttisuojaan, esim. P6KE18CA.
-Lisäksi diodin D13 tilalle tai sen kanssa sarjaan voi laittaa palautuvan PTC-sulakkeen 0,5-1A.

Nämä vaan ei vielä suojaa tuota U7:aa mitenkään. Sen suhteen parempaan tulokseen pääsee seuraavilla muutoksilla:
-Laitetaan tuo PTC-sulake heti liittimen jälkeen +12V syöttöön, vaatii vähän levyn puukottamista.
-Korvataan D14 ja D16 yhdellä tuollaisella transienttisuojalla.
-U7:n lisäsuojaksi voi vielä vaihtaa konkan C30 johonkin isompaan ja vaihtaa diodin D20 vaikka 10 Ohmin vastukseen. Näille tosin ei pitäisi olla tarvetta edellisten modauksien kanssa jos U7:n vaihtaa tuohon jo aiemmin mainittuun kestävämpään versioon.

Transienttisuoja yhdessä PTC-sulakkeen kanssa estää jo kohtuullisen tehokkaasti jännitettä nousemasta liian korkeaksi sulakkeen takana. Ja konkkien suurentaminen auttaa tasaamaan nopeampia jännitepiikkejä.

Tai sitten vaihtaa V3-levyyn jossa on jo paremmat suojaukset.

jake74 wrote:

jake74 wrote:testailin ladassa olevaa squirttia stimulaattorilla ja oskilloskoopilla. kyllä fetin jalkoista tulee ohjaussingaalia ja stimussa suuttiminen ledit vilkuu samaa tahtiin.
mutta autossa ei toimi mutta löysin yhen syyn joka pitää tutkia. jänniteet putoaa megan virtajohdosta mittattuna 5 voltiin startauksen aikana. ilman starttausta on 10.5v ja akussa on 11.9v. jonnekki katoaa sähkö startatessa.

nyt meni mielenkiintoseksi. otin megan virtajohdon sulakerasiasta irti ni johtoon tulee virrat päällä 10.5V. minkä kautta nyt sähkö kiertää levylle? suuttimien johot on irti ja samaten puolan.
megalta ku ottaa pistokeen irti ni sitte katoaa jännite virtajohdosta.

tä mysteeri on selvinnyt. lambdan johdot oikusulussa. sattumoisin 2 vikaa yhtä aikaa. oli johdot sulaneet ja ilmeisesti pakopuken lämmöstä tai jms.

Alko toimia u7 vaihtamisella.. jes!

Nyt säätöhommia

Hyvä ! Sitten vaan kengät sekä liittimet kii ja vetoja

Joo pikku ongelmia tuli taas
Ruisku onneks toimii ja auto toimii ajossa jo melko hyvin..kadetin etujarru jäi päälle ja yritin linkutella kotia nii lämpes sen verran kevyesti että tuli jarrunesteet pihalle ja laakerista rasvat. nyt pakollinen jarrupäivitys ja sitte vois suunnitella mennä säätämään penkkiin..

Toinen ongelma että toi yhteys pätkii, välillä nykii, siis yhteys.. näytöllä mittarit nykii. välii toimii normaalisti. ja yhteys katkeilee että joutuu kaikki käynnistää uudestaan. onko toi ongelma tuosta usb muuntimesta? mikäs juttu se oli että sille pitää jotain ajureita?

Mitehän toi tyhjäkäynti kannattaa hieroa, mahdollisimman pienellä ilmalla vai laihemmalla seoksella ja isommalla ilmalla.? myös ennakko vaikuttaa huomattavasti, mun mielestä 21 ennakolla kävi kovinta tyhjäkäyntiä mutta onko se hyvä antaa sitten olla siinä? millaselle seossuhteelle suunnilleen kannattaa laittaa peli pörräämään tasasessa matkassa?

Kovalla ennakolla käy joo kovaa tyhjää. Mut se ei oo liian hyvä. Ite laittasin vinomosalle jotain 15 asteen ennakkoa ja sitten ruuvista tyhmäkäynti aisoihin. Starttaus ennakko sitten tuosta hieman pienempi. Seokseen vaikuttaa aina kaikki kuun asennosta kampikammion kattovaloon. Jos et tarvitse laihaa matkaseosta, ajat paksummalla. Mut alle afr 14 ei bensalla tasakaasulla tarvitse mennä. Eli 15afr saattaa olla hyvä kun ennakolla hakee sen sellaseksi.

Mites toi jännitekorjaus toimii käytännössä? on sellane ongelma että auton rytkäsee tulille niin jää vähäks aikaa käymää laihaa ja sitte hiljallee rikastuu. taitaa johtua tuosta jännitteen laskemisesta?
Tuosta battery voltage correctionista vissii?
Onko ns. perus asetus jollain 14v jännitteellä vai 12? mietin vaan että rikastuuko koko alue käytännössä kun tuota muuttaa?

Siihen ei tarvitse mennä koskemaan. Ootko varma että seos on laiha, vai onko se ylirikas vai onko lambda vielä lämmitysmodessa tuolloin ? Jos nämä on varmoja, niin säätöjä säätöjä vaan. Jo pairiin kertaan aiemmin kerrotussa järjestyksessä.

Jännite korjausko on aina 0.2ms/v ja sitä ei pitäis tarttea säätää?
Ei se nyt ihan nii pahasti oo päin persettä Tuohan nyt toimii jo aivan kuten auton kuuluukin, mutta ainoastaan tuo starttauksen jälkeinen käynti on hieman outoa. siis tyhjäkäynti seos vaihtelee starttauksen jälkeen ja kun on käynyt minuutin pari niin seos rikastuu kokoajan, enkä enää tuohon muuta keksi kun sen että jännite laskee starttauksen jälkeen ja nousee siitä hiljalleen.. ase on 200 cycleä päällä joten ei kuinkaa niin kauaa.

Eli jos säädän tyhjäkäynnin afr 13-14 ja sammutan auton, annan seisoa minuutin ja sahaan käyntii niin afr huitelee 16-17 paikkeilla ja käy hieman raskaasti, sitten taas kun on vähä aikaa käyny niin palaa normaaliin. ongelma on vaan kun tuo yhdistetään hieman jäähtyneeseen koneeseen niin ei taho jaksaa käydä tyhjää.

lambda on lämpenevä eikä näytä mitään ennen on lämmennyt käyttölämpöön.

Voihan tuota tietysti korjata ehkä sillä ase:lla jos laittais sen pidempään päälle..

jesse47 wrote:
Eli jos säädän tyhjäkäynnin afr 13-14 ja sammutan auton, annan seisoa minuutin ja sahaan käyntii niin afr huitelee 16-17 paikkeilla ja käy hieman raskaasti, sitten taas kun on vähä aikaa käyny niin palaa normaaliin. .

lämpeniskö imuilma lämpöanturi koneen seistessä ja sitte ku lähtee käyntii nii jäähtyy ja alkaa antaa oikeaa arvoa. missä kohtaa sulla anturi on?

jake74 wrote:

jesse47 wrote:
Eli jos säädän tyhjäkäynnin afr 13-14 ja sammutan auton, annan seisoa minuutin ja sahaan käyntii niin afr huitelee 16-17 paikkeilla ja käy hieman raskaasti, sitten taas kun on vähä aikaa käyny niin palaa normaaliin. .

lämpeniskö imuilma lämpöanturi koneen seistessä ja sitte ku lähtee käyntii nii jäähtyy ja alkaa antaa oikeaa arvoa. missä kohtaa sulla anturi on?

joo no mahdollista toikin.. se on imusarjassa, painekotelossa kylessä, tilavuutta tuolla on varmaan 4-5L.. luulis kyllä että ei ton pitäis tuollee tehä virhettä, nopea reagoimaan anturi ja jos imusarjassa kerran on lämmintä.
Mites tuo imuilman lämmön vaikutus pitäis suunnilleen olla?
Pitääpä muuten kattoa mitä se näyttää ja meneekö sen mukaa..
Pitääkö siirtää toi anturi vai mitä kannattaa tehä jos siitä vaikuttais johtuvan?
Tuota jännitekorjaustako ei yleensä tartte muutella?

Toinen juttu että mulle ei vieläkään oo täysin varmuudella selvinnyt toi rikastus, onko se nyt kummin:
a) Ase + warm up yhdessä/päällekkäin/molemmat yhteensä
vai b) ensin ase josta siirtyy warm uppiin,
rupesin vaa kattoo että oon säätäny vaan warm uppia oikeen testaamalla ja se on korkeampi kuin ase, jotenka toi voi johtua myös siitä

200 cycleä, onko toi 200 kipinää, eli 2 kierroksella joten tonnin rpm:llä käytössä n. 6s?

ase ja warm up on päällekkäin Ja nehän näkyy siellä alareunassa vihreällä merkkivalolla.

ota lokia ongelmasta ja liitä tänne niin koitetaan auttaa.

EDIT:
Jaa niin näkyyköhän ne siellä alareunassa kuitenkaan kun on MS1
Jokatapauksessa Warm up on pohjalla ja ase tulee siihen päälle sitten.

Puuhastelija wrote:ase ja warm up on päällekkäin Ja nehän näkyy siellä alareunassa vihreällä merkkivalolla.

ota lokia ongelmasta ja liitä tänne niin koitetaan auttaa.

EDIT:
Jaa niin näkyyköhän ne siellä alareunassa kuitenkaan kun on MS1
Jokatapauksessa Warm up on pohjalla ja ase tulee siihen päälle sitten.

Joo no pitää koittaa tutkia tässä taas kun joutaa, ei toi nyt niin vakavaa edes oo, että eiköhän se siitä suttaannu..

Pidensin ase:a ja vähä enempi korotusta laitoin niin parani kyllä jo tuolla mutta pitää tutkia..
Nyt meni perästä vissii vetari mutkalle kun alko vähä täristä ja tulee öljyt rummusta eka kerta kun kolmosella ei kuopassu

Pakollinen peränpäivitys ja jatketaa sitte säätämistä

jesse47 wrote: Nyt meni perästä vissii vetari mutkalle kun alko vähä täristä ja tulee öljyt rummusta eka kerta kun kolmosella ei kuopassu

Pakollinen peränpäivitys ja jatketaa sitte säätämistä

perästähä oli volvo foorumilla juttua ettei se kauan kestä

jesse47 wrote:Jännite korjausko on aina 0.2ms/v ja sitä ei pitäis tarttea säätää?

Ei nyt ihan noinkaan. Ainakin kaikille suuttimille mitä olen tarkemmin tutkinut tuo 0,2ms/V on liian iso arvo. Jos menee arvaamiseksi, niin luultavasti 0,1ms/V on huomattavasti lähempänä totuutta ja tuon tarkempaan säätöön ei MS1:ssä taida olla mahdollisuuksiakaan. Oma lukunsa on sitten se, että kuinka paljon tuolla on käytännössä vaikutusta. Pienemmillä suuttimilla ei välttämättä kovinkaan paljoa, mutta isomilla voi olla ihan merkittävä vaikutus.

ArttuH wrote:

jesse47 wrote:Jännite korjausko on aina 0.2ms/v ja sitä ei pitäis tarttea säätää?

Ei nyt ihan noinkaan. Ainakin kaikille suuttimille mitä olen tarkemmin tutkinut tuo 0,2ms/V on liian iso arvo. Jos menee arvaamiseksi, niin luultavasti 0,1ms/V on huomattavasti lähempänä totuutta ja tuon tarkempaan säätöön ei MS1:ssä taida olla mahdollisuuksiakaan. Oma lukunsa on sitten se, että kuinka paljon tuolla on käytännössä vaikutusta. Pienemmillä suuttimilla ei välttämättä kovinkaan paljoa, mutta isomilla voi olla ihan merkittävä vaikutus.

Kyllä ainakin suuttimen aukenemisajassa 0.1ms muutoksen huomaa völittömästi, 850cc suuttimet. ja toi 0.1ms/v vastais jännitemuutoksella 12-14.5 jo 0.25ms.
Mutta mikäli tuota pienentää pitäis niin taitaa mennä väärään suuntaan kuin mun havainnot. pitää joskus koittaa muuttaa tuota ja seurata miten se käyttäytyy.

Mullakin ne missä tuota on joutu rukkaamaan että on toiminta parantunu ni aina joutunu suurentamaan, eli parissa ajoneuvossa on ollu niin että flektin käynistyessä jännite käy alhaalla ja seos hetkellisesti käväissy laihalla, toisessa nostin tuon 0.3ms arvoon ni rupes toimimaan. toisesta en muista. Suurin osa laitteista toiminu vakio arvolla (osasta varmaan olis voinu pienentääkin) Muissa tilanteissa ei ole aiheuttanu häiriöitä, laturi kuitenkin normaalisti pitää jännitteen vakaana joheti käynistyksen jälkeenkin, isot flektit vaan tuppaa nappaamaan käynistyessään reilusti virtaa. Suuttimet noissa oireilevissa on ollu jotain vanhoja bosch ev1 tai ev6 suuttimia. uudemmilla suuttimilla olevat ei ole vaatineet korjauksen rukkaamista. Suuttimien kokokin vaikuttaa äkkiä voisin kuvitella että isoilla suuttimilla tulee herkemmin vaikeuksia, tuossa eniten oireilleessa oli ev1 matalaohmiset 1680cc suuttimet etuvastuksilla.

Sen pari volvoa mitä tässä on tehty megalle, on ollut ihan suosiolla pitkä ase sopivasti laskevalla käyrällä. Aikanaan ms1 kun oli itellä, siinä oli mulla ihan kylmän viileesti 15s ase decayna. Toimi todella hyvin. Testasin tämän laajakaista anturin kanssa siten että pidin virtoja päällä minsan -pari ennenkuin kylmänä starttasin. Tällöin lambda heräs startin jälkeen joko heti tai hyvin nopeasti ja pääsin siten seuraamaan soosia hetimiten. Hieroin sitä niin että oli kuuma kesäpäivä tai ei, niin seos oli riittävän lähellä pyydettyä koko lambdan lämpeämis ajan (15-25s). Tähän vaikuttaa myös yllättävän kovasti imuilman seoskorjaus. Joka taas "ei noudata" silloin kovin tarkasti ideaalista kaasun virtausta jos suuttimen deadtime on poskellaan. Ensimmäistä ruiskutusta ja sen ollessa ym volvo, oli mullakin jälkikäteen outoja ongelmia ton välilämpimän koneen starttauksessa. Koitin jopa niitäerikois juttuja mitä ms1 tarjoaa. Loppupeleissä tuo pitkä ase ja ja imulämpötilakorjauksen viilaus ohitti nuo kokonaan.

Decay = ilmoitetusta arvosta ilmoitetun aikajrajan loppua kohden laskeva arvo. Eli rampittaa nollaa kohden.

Ootko kattonut että kone käy noissa tilanteissa aina yhtä lujaa/hiljaa ja samalla ennakolla ?

jesse47 wrote:Mites toi jännitekorjaus toimii käytännössä?
Onko ns. perus asetus jollain 14v jännitteellä vai 12?

Lisää suuttimen aukioloaikaa asetusajan mukaisesti, käyttöjännitteen funktiona. Perusasetus kannattaa naulata jännitteeseen, joka auton käydessä eli tyypillisesti 13.8-14.2 volttia.

Asetus ykkösmegassa on puutteellinen.

Jännitekorjaus ei ole lineaarinen vaan logaritiminen jännitteen alentuessa. Polttoaineen linjapaine vaikuttaa, suuttimen sähköisten arvojen ohella. Toki se pienillä jännitevaihteluilla toimii, mutta esim. käynnistyksessä, jolloin jännite notkahtaa enemmän aukioloajan korjaus jää liian pieneksi.

Tarvittava korjaus riippuu siis käyttöjännitteestä, suuttimen tyypistä, linjapaineesta ja jopa suutinrungon lämpötilastakin.
kts. esim.
http://blog.nsfabrication.com/2010/02/0 ... me-part-1/

Jos tuota jännitekorjausta hakee kohdalleen perstuntumalta kokeillen, niin kannattaa pitää mielessä, että oikeisiin tuloksiin pääsemiseksi dead time:n (opening time megan asetuksissa) pitää ensin olla kohdallaan. Jos dead time on pielessä, niin jännitekorjauksen säätämisestä voi tulla ihan vääriä tuloksia.

Kuten sanottu, niin kokolailla kaikille suuttimille mitä olen mittaillut ja mistä olen speksejä nähnyt 0,1ms on ollut huomattavasti lähempänä totuutta kuin 0,2ms. Matalaohmiset suuttimet etuvastuksilla saattaa olla poikkeus, niitä ei ole juuri tullut testailtua. Tämän voi todeta tuolta benkun laittamasta linkistäkin, jossa on mittailtuna arvoja useammille suuttimille. Ja noista mittaustuloksista kannattaa huomioida, että niissä jännitekorjaus on laskettu 8,6V - 13,8V jännitevälille. Käytännössä yleensä jännitekorjauksen tarve kasvaa sitä isommaksi mitä pienempiin jännitteisiin mennään. Eli normaalimmalla akkujännitteen alueella, vaikka 12-14,5V, jännitekorjaus on todennäköisesti pienempi kuin mitä tuolla on mitattu.

Joo no annetaa nyt olla tuo 0.2 mikä on ollutkin.
Koitetaan tuota ase:n pidentämistä josko sillä asettuis.. Voihan olla että toi mun ase on vaan liian lyhyt ja liian pienellä.
Pitääpä kokeeilla muuttuuko seos oleellisesti kun lyö kaikki valot ja flektin päälle yhtäaikaa.. no 320w tehoa suunnilleen, ei välttämättä vaikuta mitää.

jesse47 wrote: Pitääpä kokeeilla muuttuuko seos oleellisesti kun lyö kaikki valot ja flektin päälle yhtäaikaa.. no 320w tehoa suunnilleen, ei välttämättä vaikuta mitää.

Enemmänkin seos muuttuu tuossa kun kuormituspiste notkahtaa

Tuosta linkin "DeadTime" mittauksesta.... kannattaa huomioida, että noin sitä ei voi mitata.
Tuo tulos on nimenomaan "start of delivery", eikä DT.
Jännitekorjaus voi tulla melko lähelle noinkin. Jos on vain yksi korjausarvo, kannattanee se kokeilla melko pienellä jännitemuutoksella, ja "starttikorjaus" tehdä muutoin.

From there I adjusted the pulse width in .1ms increments until the injector stopped delivering fuel then increased the pulse width another .1ms. Since injector opening time is time until start of delivery, we’re looking for just a dribble of fuel coming out of the injector. Instead of waiting for an atomized stream of fuel, adjust pulse width until the fuel just begins to squirt out of the injector. This is the start of delivery and the pulse width required to start the delivery is the injector dead time.

Laturista johdot irti testauksen ajaksi ni ei kuormitus muutu sähkönkulutuksen mukana.

Turbiini wrote:Laturista johdot irti testauksen ajaksi ni ei kuormitus muutu sähkönkulutuksen mukana.

Laturihan saattaa sitten kärähtää huonolla tuurilla, jos johdot on irti ja kone käy. Jotkut laturit alkavat kuulemma lataamaan vaikka D+ johto on irti ja jos kaapelit on irti niin jännite saattaa nousta niin korkeaksi laturin sisällä että jotain hajoaa.

Olen tavallaan tämän asian todennut itsekkin... tavallaan... tai siis oikeestaan... olen testannut tämän ihan käytännössä
(Piti käydä laturi ostoksilla)

Nyt olis neuvot tarpeen.
Mikähän tässä mättää kun ei tuu voimaa, ei sitte yhtää pistä sillä äänellä.
Syttyennakot pyörii 0.6 paineella 3000rpm n. 27-28 6000rpm n. 31-32, ei nakuta. kaipaako 96 poraus vaan raakasti ennakkoa sitte... seos täysvedossa 11.5-12
mutta ei kyllä mee niin ku yhtää sitte. Yläkierroksilla vähä alkaa punnata paremmin mutta seki taitaa johtua vaan siitä kun ahtopaine kipuaa 0.1 korkeammalle kierroksilla..'

Mietin vaan että onko jotain häikkää säädöissä, ilmeni sellanen outo juttu että, mielestäni katoin tarkasti merkin kohille ja ennakko oli mitä pyydettiin. nyt tarkastin uudestaan mittakellolla nollamerkin kampiakselille ja tein kunnon merkin pyörään. lampulla katoin niin heitti 8-10 astetta. rukkasin trigger anglea niin pitää olla toi asetus 52 astetta niin on kohdallaan. mulla on toi +0, mikä vaikutus tuolla on, tai siis mikä idea tuossa on? miten toi voi olla noin kun triggerissä puuttuva hammas on kohdalla 90 astetta ennen ykk.?

Niin ja kokeilin 10 nnakolla, on kohdallaan ja pysyy. sitte laitoin kierroksille 20 astetta niin kyllä se sitä seuraa mitä pyydetään. pitää koittaa huomenna vielä että seuraako muuten tuota käyttökarttaa ihan 40 asteeseen asti, enpä tuota tajunnu koittaa..

Voi toki olla nokan ajotus vielä hakusessa. tuli vaan mieleen että saataa olla pako liian aikasella, pitää koittaa laittaa ihan vakio asetuksiin.

minkälainen ajoituslamppu sulla on? jos on halpa säädettävä ni se saattaa näyttää ennakot tuplana hukkakipinä puolalla eli jos lamppu näytää 10 astetta ni todellisuudessa sulla onki 5.